Tunteita, aatteita, rooleja – opiskelijoilta uusia näkökulmia korttikokoelmaan

Toteutimme osana MuseoX-hanketta Tampereen yliopiston historian oppiaineen kanssa työpajoja, joissa opiskelijat pääsivät harjoittelemaan tutkimusaineiston käyttöä. Me taas saimme mahdollisuuden avata postikorttikokoelmaamme uusille tulkinnoille.

Postimuseon uudistuessa osana MuseoX-hanketta halusimme erilaisilla ketterillä kokeiluilla etsiä uusia tulkintoja perinteiseksi mielletyistä kokoelman osista. Tavoitteena oli avartaa museon omaa ymmärrystä siitä, miten aineistoa voisi käyttää. Uudelleentulkintoja alettiin tehdä yhdessä historian opiskelijoiden kanssa osana Tampereen yliopiston historian oppiaineen menetelmäkurssia syksyllä 2022.

Yksi Postimuseon suurimmista kokoelmista on laajuudeltaan noin 220 000 objektin kuva-aiheittain järjestetty postikorttikokoelma. Korttikokoelma kertoo muun muassa kahdenvälisestä viestinnästä, kalenterijuhlista ja visuaalisen kulttuurin muutoksista.

Yleisöille kokoelmatyö avaa verhon kulissien taakse

Arkistokelpoiset pahvilaatikot kätkivät sisäänsä sadoittain kortteja, kun opiskelijat marraskuussa saapuivat Vapriikin työpajatilaan harjoittelemaan tutkimusaineiston käyttöä työpajoihimme. Ennen työskentelyn aloittamista perehdyttiin kokoelmatyöskentelyn ja aineiston käsittelyn sääntöihin.

Korttiaineisto on järjestetty kokoelmiin kuva-aiheittain. Tunnettujen henkilöiden joukosta opiskelijat löysivät muun muassa näyttelijöitä, hallitsijoita ja poliittisia henkilöitä.

Työpaja käynnistyi aineistoon tutustumisella. Vapriikin työpajatilassa vallitsi satunnaisiin kommentteihin keskeytyvä hiljaisuus, kun opiskelijat tarkastelivat korttien kuva-aiheita, lukivat niihin kirjoitettuja viestejä ja tutkivat postimerkkejä ja -leimoja. Hiljalleen ryhmät alkoivat hahmotella tutkimusteemoja ja -kysymyksiä, joihin heidän saamansa aineisto voisi toimia lähteenä. Lopuksi keskusteltiin aineistojen mahdollisuuksista ja rajoituksista.

Kokoelmien kanssa työskennellessä museon toiminta avautui opiskelijoille laajemmin ja sai uusia merkityksiä. Työpajoissa pohdittiin muun muassa kokoelmia keräämisen syitä ja niiden järjestäminen vaikutusta tutkimiselle. Fyysinen objekti voi olla vain yhdessä paikassa kerrallaan ja teemoittainen järjestäminen on tietyn näkökulman valinta ja toisen valitsematta jättäminen. Digitoituja aineistoja on mahdollista järjestää useisiin erilaisiin kokonaisuuksiin kuva-aiheiden, ajoituksen, kirjoittajien tai tekstisisältöjen perusteella.

Kannustimme opiskelijoita katsomaan postikortteja avoimin silmin. Kokoelmista nostettiin kuva-aiheen perusteella järjestetyt kuusi teemaa työpajoja varten. Kenttäposti, lapset, tunnetut henkilöt, Helsinki, Viipuri ja poliittinen toiminta toimivat temaattisina lähtöpisteinä, joista opiskelijat nostivat neljän tunnin työpajoissa uudenlaisia tutkimuskysymyksiä ja teemoja.

Korttipajassa opiskelijat pohtivat kenttäpostissa kulkeneiden korttien välittämiä tunteita sekä viestinvälityksessä olleiden välisiä suhteita.

Uudet näkökulmat perinteiseen aineistoon

Mitä opiskelijat sitten löysivät korttikokoelmasta? Korttien kuva-aiheet voisivat toimia vaikkapa sukupuoliroolien, kauneusihanteiden tai lapsuudenesittämisen lähdeaineistona. Korttien viesteistä taas löydettiin mahdollisuus tutkia esimerkiksi tunteiden ilmaisua tai kotimaanmatkailun merkitystä isänmaallisuuden rakentumiselle. Tervehdysten, toivotusten ja puhutteluiden tutkiminen pidemmällä aikajänteellä antaisi uuden näkökulman tapa- ja viestintäkulttuurin muutoksen hahmottamiselle.

Opiskelijoiden luovuus yllätti ja korttikokoelmasta alkoi syntyä entistä monipuolisempi kuva. Yhteistyötä historian oppiaineen kanssa aiotaan jatkaa työpajoilla tänä lukuvuonna. Ehkäpä käsittelyssä on silloin jokin uusi kokoelmanosa, joka kaipaa uusia näkökulmia.

Korttipajassa opiskelijat pohtivat muun muassa lapsuuden kuvauksien korttien kuva-aiheissa.

Keräilijän testamenttilahjoitus luo pohjan kokoelmalle

Museon kokoelmiin päätyy objekteja eri tavoin – lahjoitukset ja hankinnat kartuttavat kokoelmaa, joka pyrkii kuvaamaan kattavasti museon erikoisalaan liittyviä eri ilmiöitä. Museo tallentaa kokoelmiinsa esimerkiksi esineitä, valokuvia, haastatteluaineistoja ja videokuvaa. Aineisto, joka on päätetty tallentaa kokoelmiin, saa museossa oman yksilöllisen tunnisteensa ja tiedot sen taustasta, sisällöstä ja siihen liittyvistä henkilöistä ja paikoista kirjataan ylös.

Luetteloinnin jälkeen aineisto siirretään kokoelmatiloihin ja sitä voidaan käyttää museon toiminnassa, esimerkiksi näyttelyissä tai julkaisuissa. Osaa aineistoista käytetään saman tien, osa pääsee esille myöhemmin.

Kokoelmatyön tavoitteena on säilyttää kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, mutta sen lisäksi myös lisätä ymmärrystä erilaisista nykyhetken ja menneisyyden ilmiöistä materiaalisten todistuskappaleiden avulla.

Postimuseo sai Tamara Reppoltin (1939–2007) postikorttikokoelman testamenttilahjoituksena vuonna 2007. Reppolt oli aktiivinen ja monipuolinen keräilijä, jonka laaja, noin 130 000 kappaleen postikorttikokoelma sisältää kortteja 1800-luvun lopulta aina 2000-luvun alkuun asti. Osan korteista keräilijä oli itse järjestänyt teemoittain kansioihin.

Suurin osa kokoelmasta järjestettiin Postimuseolla aihepiireittäin kortin kuva-aiheen perusteella laatikoihin helpottamaan niiden käsittelyä ja löytämistä. Aiheita kokoelmassa ovat esimerkiksi maat, alueet ja paikkakunnat, kuten Venäjä, Karjala ja Helsinki, tietyt postikorttitaiteilijat kuten Jenny Nyström, vuotuisjuhlat ja kukka-aiheet. Reppoltin keräämiä kortteja on esitelty esimerkiksi Postimuseon näyttelyissä.

Korttipajat olivat yksi neljästä Postimuseon ja Tampereen kaupungin historiallisten museoiden MuseoX-hankkeeseen liittyvästä ketterästä kokeilusta. Muista kokeiluista näyttelelytyön, nykydokumentoinnin ja tapahtumatoiminnan parissa pääset lukemaan MuseoX:n verkkosivujen ajankohtaisissa jutuissa.

Lue lisää Postimuseon postikorttikokoelmasta