Kirjekavereita maailman ääristä – IYS yhdisti maailman nuoria
IYS:n tilauslomake
Herättävätkö nämä ohuelle paperille painetut tilauslomakkeet mielessäsi muistoja koulun englannin, saksan tai ruotsin tunneilta? Monet opettajat innostivat 1960–90 -luvuilla oppilaitaan vieraan kielen opiskeluun ulkomaisen kirjeenvaihtokaverin avulla. International Youth Service, IYS, välitti vuosina 1952–2007 miljoonia osoitteita ja yhdisti nuoria ympäri maailman kirjeiden välityksellä.
IYS oli suomalainen kirjeenvaihtoyritys
Olin itse kouluikäisenä IYS:n innokas asiakas, mutta vasta aikuisena ymmärsin, että IYS oli suomalainen yritys. Turkulaiset nuoret Pentti Pirkkala ja Pekka Laaksonen olivat hekin innokkaita kirjeenkirjoittajia. He halusivat ystäviä ulkomailta, mutta kontakteja oli vaikea löytää, joten 19-vuotiaat pojat perustivat yrityksen vuonna 1952. Toiminta oli pienimuotoista 1960-luvun loppupuolelle asti, mutta vähitellen kouluille ja opettajille eri puolille maailmaa suunnattu tiedotus tuotti tulosta ja toiminta kasvoi. IYS lähetti kouluille ja opettajille ympäri maailmaa kirjeitä, joissa esiteltiin kirjeenvaihdon merkitystä erityisesti oppilaiden vieraiden kielten ja viestintätaitojen oppimisessa. Viestintämateriaalia tuotettiin useammalla eri kielellä.
International Youth Servicen logo vuodelta 1974
Kenen kanssa kirjeenvaihtoon?
Kielten opettajat jakoivat kouluilla oppilaille kirjeenvaihtoystävien tilauslomakkeita ja vastasivat usein koko koulun halukkaiden tilauksesta kerralla. Tilauskaavakkeeseen täytettiin jokaista tilattavaa osoitetta kohti oma nimi, osoite, kielitaito, sukupuoli, syntymäaika ja harrastuksia kuvaavista ryhmistä sopivat (esim. urheilu, lukeminen, musiikki, tanssi, keräily). Lisäksi listattiin, mistä maasta kirjeystävää ensisijaisesti toivoi, minkä ikäistä ystävää toivoi ja toivoiko tyttöä vai poikaa kirjeenvaihtoon. Aina ensisijaisia toiveita ei pystytty täyttämään, mutta joiltakin osin kuitenkin. Esimerkiksi vuonna 1974 kirjeenvaihtoystävää sai toivoa 125 eri maasta, vuonna 1987 mukana oli 106 maata.
IYS:lle postitettuja osoitetilauskuoria
Täytetyt tilauslomakkeet maksuineen postitettiin eri puolelta maailmaa Turkuun käsiteltäviksi. Tilauksen maksaminen olikin oma lukunsa, johon opettajan apu oli tarpeen! Se piti suorittaa tilauksen yhteydessä joko kansainvälisinä vastauskuponkeina, postiosoituksena, pankkishekkinä tai tilausmaahan avatulle tilille, joskus jopa käteisenä rahana tilauslomakkeen mukana kirjekuoressa! Digitaalisuus on vaikuttanut rahaliikenteeseen viimeisten vuosikymmenten aikana valtavasti!
Tilauksen käsittely vei tavallisesti 1–2 viikkoa. Paluupostina kouluille toimitettiin tilatut osoitteet jokainen omalla lipukkeellaan. Sitten vain kynä sauhuamaan! Luottamusta toimintaan lisäsi IYS:n vastaustakuu. Jos ensimmäiseen lähettämäänsä kirjeeseen ei saanut vastausta kuuden viikon tai kaukaisimpiin maihin lähetettynä kolmen kuukauden kuluessa, IYS lupasi tilaajalle uuden osoitteen.
IYS:n koosti Turun toimistolle maailmankartan yrityksen yhteyksistä eri puolille maailmaa. Pentti Pirkkala lahjoitti taulun Postimuseoon 2017.
Tietokoneiden ja netin tulo päätti IYS:n tarinan
IYS:ssä tilausten käsittely perustui aluksi manuaalisiin kortistoihin. Vuonna 1980 hankittiin ensimmäinen toimistotietokone, tulostin ja näyttöpääte helpottamaan tilausten käsittelyä. Laajimmillaan IYS:n toiminta oli 1980–1990-lukujen vaihteessa. IYS työllisti Turussa 45 henkilöä. Kotitietokoneiden, internetin ja sähköpostin tulo 1990-luvun alkupuolella mahdollisti yhteyksien solmimisen huomattavasti helpommin ja nopeutti viestienvaihtoa kirjeisiin verrattuna. Lisäksi Suomen EU:n jäsenyyden myötä vuonna 1995 käyttöön tulleet arvonlisäverokäytännöt hankaloittivat toimintaa. Osoitteiden tilausmäärät vähenivät, joten toiminta päätettiin 2000-luvun alussa ajaa hallitusti alas. Aikanaan maailman suurimman kirjeenvaihtoyrityksen International Youth Servicen toiminta päättyi 2007.
Itselläni ulkomaisia kirjeenvaihtoystäviä vuosien saatossa oli useita. Pisimmät, vuosia kestäneet ulkomaiset kirjeystävyydet olivat Christine ja Rolf Saksasta, Betty Hong Kongista, Laura Chilestä ja Nathalie Belgiasta, jonka luonakin olen käynyt. Lyhyempiä aikoja kirjoittelin myös Raymondille Kongoon, Yasserille ja Solemanille Egyptiin sekä Abdulille Libyaan. Oli tosi innostavaa, kun sain treenata käytännössä koulussa tankattuja kielioppirakenteita kirjoittamalla ulkomaisille kirjeenvaihtokavereille. Sanakirjat olivat kovassa käytössä! Samalla opin ja kuulin kaikenlaista maailman ääristä, aivan eri olosuhteissa elävistä oman ikäisiltä nuorilta.
Kirjeenvaihtoa kertyi laatikkotolkulla!
Pidemmän artikkelin IYS:n toiminnasta voit lukea Postimuseon ystävät ry:n ja Postimuseon julkaisemasta vuoden 2017 Tabellariuksesta joka on Trafiikin verkkokaupan kesätarjouksena vain 5 euroa.
Vastaa