Mikä olisikaan parempi tapa pitää suvun ja perheen historiaa yllä ja liittää se nykypäivään kuin taltioida tarinat kuvien ja tekstien muodossa. Mustavalkoiset valokuvat kertovat sen hetkisestä elämästä, ja niihin liittyvät tarinat syventävät tietoa niin omasta historiasta kuin menneestä elämästä. Sukuvaakunat ja tärkeät rakennukset ovat imaisseet sisäänsä henkilökohtaisen historian lisäksi myös suurempia tarinoita kerrottavaksi jälkipolville.
Lähettäjä Mirkka Törnwall, kuvaaja tuntematon lehtikuvaaja.
Purjelentäjä
Omakuvapostimerkki on teetetty Lahja Törnwallin (os. Saari) 81-vuotissyntymäpäivän kunniaksi. Kuvassa Lahja on Grunau Baby -merkkisen purjelentokoneen puikoissa vuonna 1944. Lahja Saari oli kolmas nainen Suomessa, joka suoritti purjelennon C-tutkinnon.
Kuva on peräisin purjelentoa käsittelevästä lehtiartikkelista. Grunay Babyja valmistettiin 1930-luvun lopulla, kaikkiaan koneita valmistui noin 6000 kappaletta. Suurin osa suomalaisista purjelentäjistä koulutettiin vuosina 1930–1940 tällä konetyypillä.
Lähettäjä Arja Malkamäki, kuvaaja Hanna Malkamäki.
Valkovuokot
Noin 70 vuotta sitten otetussa kuvassa lähettäjä on neljä- tai viisivuotias. Maidonhakumatkalla äidin kanssa valkovuokkorunsaus houkutteli poimimaan kauniin kimpun, ja onnekkaasti kamerakin oli sattunut mukaan. Lähettäjä kertoo kuvan olevan yksi rakkaimpia lapsuuden kuviaan, ja hetken tunnelma muistuu edelleen mieleen kuin eilinen päivä. Valkovuokot äitienpäivänä olivat jokavuotinen perinne perheessä, ja niitä lähetettiin postitse myös kummitädille Etelä-Pohjanmaalle. Kummitädin menehtymisen jälkeisenä äitienpäivänä kimpun sai kummisetä.
Lähettäjä Helena Puustinen, kuvaaja tuntematon.
Omakuvamerkit juhlapäiviksi
Omakuvamerkit ovat olleet tässä suvussa tärkeänä osana erilaisia juhlapäiviä. Lähettäjän omakuvapostimerkeissä esiintyvät hänen kumminsa Kaarina Lindénin lisäksi Kaarinan aviomies Keijo ja lähettäjä Helena Sjöholm, myöh. Puustinen, itse kastepäivänään vuonna 1956 sylikumminsa pitelemänä.
Keijo Lindénin armeija-aikaisesta merimieskuvasta teetettiin hänelle omakuvapostimerkki 80-vuotissyntymäpäivälahjaksi. Syntymäpäiviä juhlittiin Wienissä ja sieltä ostettiin postikortteja. Suomessa kortit varustettiin Keijon omakuvamerkeillä ja lähetettiin kiitokseksi kaikille häntä syntymäpäivänä muistaneille. Postimerkit saivat osakseen ihastelua, ja niitä jopa luultiin itävaltalaisiksi merkeiksi, joissa esiintyy joku kuninkaallisen perheen jäsenistä. Naurua syntyikin totuuden paljastuessa!
Lähettäjä Helena Puustinen, kuvaaja Jorma Alén.
Muisto kastepäivältä
Kaarina Lindén sai lahjaksi omakuvapostimerkin, jossa pitelee sylissään kummilastaan Helenaa kastetilaisuudessa. Merkit loppuivat nopeasti, ja myöhemmin hän sai lahjaksi vielä merkin, jossa hän on itse 20-vuotiaana kaunottarena. Omakuvapostimerkit ovat aiheuttaneet suvussa rutkasti hauskoja muistoja.
Lähettäjä Heidi Nummila ja Maarit Nummila, kuvaaja Someron valokuvaamo.
Kaksostyttöjen juhlapäivä
Kaksoset Maarit ja Marianne os. Allén viettivät yhteisiä 70-vuotissyntymäpäiviä muutama vuosi sitten. Kutsukortteja varten teetettiin tyttöjen 2-vuotiskuvasta omakuvapostimerkki. Tällä tavalla käytettynä kaksostyttöjen lapsuuskuvat kietoutuivat hienosti nykypäivään!
Lähettäjä Heidi Nummila ja Maarit Nummila, kuvattu kotona Koski tl:ssä.
Iloiset tytöt keinutuolissa
Kaksosten 70-vuotisjuhlien kiitoskortteihin tehtiin omakuvapostimerkki Maaritin ja Mariannen kotoa otetusta keinutuolikuvasta.
Lähettäjä Aimo Viitiö.
Postinkantoa entisaikaan
Omakuvapostimerkissä on postiaseman hoitaja ja postinkantaja Aukusti Näntö 1950–60-luvun taitteessa. Postiasema toimi Näntön kotitalossa, ja Aukusti hoiti sitä yhdessä vaimonsa Elma os. Viitiön kanssa. Vuonna 2005 tunnontarkkana postilaisena muistetun Aukusti Näntön syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta. Sen kunniaksi Näntön jälkeläiset halusivat teettää omakuvapostimerkin.
Näntön aikana postinjako oli erilaista kuin nykyään. Posti jaettiin kesäisin polkupyörällä, ja reitillä olleen järven yli soudettiin veneellä. Talvisin kulkupelinä toimivat niin sukset, potkukelkka kuin pahimmilla keleillä jalkapatikka. Postiaseman pito loppui 1970-luvulla Näntöjen jäädessä eläkkeelle.
Lähettäjä Christina Rappe.
Sukuvaakuna
Von Kayser -sukuvaakunan taustalla on mielenkiintoinen tarina. Lähettäjän puolison Matti Keisalon isän isoisä Julius Kayser syntyi vuonna 1834. Kayser kävi oppikoulunsa Tallinnassa ja jatkoi sieltä Pietariin opiskelemaan lääketiedettä, valmistuen lääkäriksi vuonna 1861. Keisari Aleksanteri II aateloi Julius Kayserin sekä hänen vaimonsa ja lapsensa periytyvällä aatelisarvolla 13.8.1880. Aateloinnista todisteena on keisari Aleksanteri II:n allekirjoittama aateliskirja. Julius Adolph von Kayser kuoli Pietarissa 19.4.1897.
Lähettäjä Tiina Meriläinen, kuvaaja Ilkka Kukkonen.
Sukuseuran oma merkki
Omakuvapostimerkki on teetetty sukuseura Väätäjän Karjalaiset ry:n (nykyisin Oulujärven seudun Karjalaiset ry) jäsenten käyttöön. Suvun kantatilan Väätäjän paikalla on asuttu jo 1530-luvulla ensimmäisten Karjalaisten asettuessa Oulujärven rannalle. Väätäjä sijaitsee Oulujärven pohjoisrannalla Vaalan kunnan alueella. 1800-luvulla siellä kalastettiin, metsästettiin, poltettiin tervaa, kasvatettiin karjaa ja viljeltiin maata.
Tuulimylly Väätäjän rantaan rakennettiin 1800-luvulla. Myllyn rakentajaan liittyy muistitietoon perustuva tarina. Myllymestari kutsuttiin rakennustyön valmistuttua taloon syömään. Emäntä tarjoili maitovelliä, mutta myllymestari heitti vellin lattialle todeten sen olevan itselleen sopimatonta ruokaa. Häneltä kysyttiin, millainen olisi sopivaa syötävää, ja mestari toivoi saavansa mateen mätiä ja -maksaa. Talon miehet olivat saaneet mateita saaliikseen, joten mestari sai nauttia toivomansa aterian suolan ja pippurin kera. Ruoka maistui mestarille sormin syöden, ilman lusikkaa. Lopuksi hän oli todennut ruuan sopivaksi myllymestarille.
Alkuperäinen mylly on hajonnut, mutta samalle paikalle siirrettiin saman myllymestarin rakentama toisaalla säästynyt mylly. Mylly korjattiin talkootöillä sukuseuran toimesta vuonna 2007.
Lähettäjä Tapio Lastikka.
Historiallinen rakennus
Kuvassa oleva rakennus pitää sisällään perhehistoriaa, mutta myös Suomen historiaa. Hirsirunkoinen, Museoviraston suojelemalla alueella sijaitseva talo on rakennettu vuonna 1907, ja se on toiminut lähettäjän kotitalona jo 25 vuotta. Laajoja korjaustöitä tehdessä talon salaisuudet paljastuivat lattian alta; kaksi suurta nippua punaisen puolen Kansanvaltuuskunnan Tiedonantaja -lehtiä osoitelappuineen. Lehdet oli päivätty 8.4.1918. Rakennuksessa on asunut Lahden kaupungin ensimmäinen postimestari Gabriel Riigoin, joka joutui pakenemaan punaisten vallattua Lahden vuonna 1918. Punaiset nimittivät uudeksi postimestariksi postinkantaja Kalle Syvänteen.
Lähettäjä Tapio Lastikka
Kaakeliuuni
Lahden Anttilanmäki -talossa on alun perin ollut kolme kaakeliuunia. Tässä omakuvapostimerkissä on kuvattu talon ainut jäljellä - ja täysin käyttökunnossa - oleva kaunis ruskea kaakeliuuni.