<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Postimuseo</title>
	<atom:link href="https://www.postimuseo.fi/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://www.postimuseo.fi/</link>
	<description>Postimuseo tutkii, tallentaa ja esittää postitoiminnan, viestinvälityksen ja niiden pohjalta syntyneiden tieto- ja tavaraliikenteen ilmiöitä.</description>
	<lastBuildDate>Fri, 25 Oct 2024 09:22:17 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	
	<item>
		<title>Postimerkin historiaa</title>
		<link>https://www.postimuseo.fi/postimerkin-historiaa-osa3/</link>
					<comments>https://www.postimuseo.fi/postimerkin-historiaa-osa3/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Reetta Uusikulku]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 25 Oct 2024 08:17:58 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[BLOGI]]></category>
		<category><![CDATA[erikoispostimerkit]]></category>
		<category><![CDATA[kansalliset merkit]]></category>
		<category><![CDATA[kansalliset symbolit]]></category>
		<category><![CDATA[postimerkin historia]]></category>
		<category><![CDATA[postimerkki]]></category>
		<category><![CDATA[postimerkkien aihepiirit]]></category>
		<category><![CDATA[suomalainen kulttuuri]]></category>
		<category><![CDATA[suomalainen luonto]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=17089</guid>

					<description><![CDATA[<p>Osa 3: Suomalaisuus postimerkeissä Tässä Postimerkkien historiaa -minisarjassa olen matkannut 1850-luvun ensimmäisistä postimerkeistä painotekniikan kehittymiseen. Tällä kertaa käsittelen suomalaisen kulttuurin ja Suomen historian esittämistä postimerkeissä. Aihepiirejä löytyisi laidasta laitaan. Käyn läpi erityisesti, missä suomalaisen kulttuurin esitystapojen muutokset näkyvät selkeimmin. Postimerkkien aiheet ovat kuvanneet Suomea omassa ajassaan. Nykyään postimerkit luovat Suomesta rohkeaa kansallista identiteettiä. Merkkien kestoaiheina [&#8230;]</p>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/postimerkin-historiaa-osa3/">Postimerkin historiaa</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<h2>Osa 3: Suomalaisuus postimerkeissä</h2>
<p><strong>Tässä Postimerkkien historiaa -minisarjassa olen matkannut 1850-luvun ensimmäisistä postimerkeistä painotekniikan kehittymiseen. Tällä kertaa käsittelen suomalaisen kulttuurin ja Suomen historian esittämistä postimerkeissä. Aihepiirejä löytyisi laidasta laitaan. Käyn läpi erityisesti, missä suomalaisen kulttuurin esitystapojen muutokset näkyvät selkeimmin.</strong></p>
<div id="attachment_17091" style="width: 310px" class="wp-caption alignleft"><img fetchpriority="high" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-17091" class="size-medium wp-image-17091" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/Sotapaallikoita-Sotamarsalkka-Evert-Horn0203-300x300.jpg" alt="Vaakatasoisessa postimerkissä pystyreunoilla ornamenttikuvioita, vasemmassa reunassa pieni vaakuna ja ritariasuun pukeutunut parrakas mies. Alla tekstinä Suomi Finland, joiden keskellä punainen punaisen ristin logo. Oikealla puolella merkintänä numeroin yksi yksi neljäsosaa M + kymmenen p sekä nimi Evert Horn." width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/Sotapaallikoita-Sotamarsalkka-Evert-Horn0203-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/Sotapaallikoita-Sotamarsalkka-Evert-Horn0203-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/Sotapaallikoita-Sotamarsalkka-Evert-Horn0203-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/Sotapaallikoita-Sotamarsalkka-Evert-Horn0203-768x768.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/Sotapaallikoita-Sotamarsalkka-Evert-Horn0203-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/Sotapaallikoita-Sotamarsalkka-Evert-Horn0203-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/Sotapaallikoita-Sotamarsalkka-Evert-Horn0203.jpg 1200w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-17091" class="wp-caption-text">Sotapäälliköitä-sarjan Sotamarsalkka Evert Horn -postimerkki julkaistiin Suomen punaisen ristin lisämaksullisissa postimerkeissä 20. tammikuuta 1934. Sen suunnittelija oli Signe Hammarten Jansson. Se oli käytössä vuoteen 1962. Kuva: Postimuseo.</p></div>
<p>Postimerkkien aiheet ovat kuvanneet Suomea omassa ajassaan. Nykyään postimerkit luovat Suomesta rohkeaa kansallista identiteettiä. Merkkien kestoaiheina ovat pysyneet erilaiset luontoaiheet. Kulttuurin ja historian kerronta on muuttunut vuosikymmenten aikana. Nykyään arvostetaan eri asioita kuin itsenäisyyden ensimmäisillä vuosikymmenillä, eikä enää edes muisteta sellaisia postimerkeissä komeilleita henkilöitä kuin Evert Horn, Mathias Calonius ja Robert Isidor Örn.</p>
<h3>Aihepiirit laajenivat yleisön toiveesta</h3>
<p>Filatelistit ja suuri yleisö toivoivat 1920-luvulla isompikokoisia postimerkkejä, joissa aiheina olisi maisemia ja muita kuva-aiheita. Saarisen mallin postimerkkisarja ei tyydyttänyt kansaa, koska sen pieni koko muistutti venäläisten merkkien kokoa. Tämän seurauksena taiteilija Signe Hammarsten Jansson suunnitteli mallin 1930, joka on yksi pitkäikäisemmistä. Sen syrjäytti vuonna 1954 julkaistu postimerkkimalli.</p>
<p>Vuoden 1930 merkkimallin sarjaan kuuluivat myös ensimmäiset yleismerkkien kuvamerkit. Näiden aiheita olivat Aarne Karjalaisen piirtämät Olavinlinna ja Saimaan järvimaisema sekä Akseli Gallen-Kallelan tekemä Puunhakkaaja.</p>
<div id="attachment_17092" style="width: 310px" class="wp-caption aligncenter"><img decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-17092" class="size-medium wp-image-17092" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0175_-Puunhakkaaja-malli-1930-300x300.jpg" alt="Vaakatasoinen postimerkki, jossa mies on kirveellä hakkaamassa puuta, taustalla kaadettuja tukkeja. Vasemmalla teksinä pystysuunnassa alhaalta ylös luettuna Finland, alhaalla tekstinä Suomi. Alakulmissa vasemmalla numeroin kaksikymmentäviisi ja oikealla lyhenne M." width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0175_-Puunhakkaaja-malli-1930-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0175_-Puunhakkaaja-malli-1930-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0175_-Puunhakkaaja-malli-1930-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0175_-Puunhakkaaja-malli-1930-768x768.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0175_-Puunhakkaaja-malli-1930-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0175_-Puunhakkaaja-malli-1930-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0175_-Puunhakkaaja-malli-1930.jpg 1200w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-17092" class="wp-caption-text">Vuoden 1930 merkkimallin sarjaan kuuluva Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema Puunhakkaaja-merkki. Postimerkki julkaistiin 24. tammikuuta 1930. Kuva: Postimuseo.</p></div>
<h4>Juhla- ja muistipostimerkeistä erikoispostimerkkejä</h4>
<p>Samoihin aikoihin Posti alkoi julkaista juhla- tai muistopostimerkkejä, joita nykyisin kutsutaan erikoispostimerkeiksi. Ne juhlivat tapahtumaa, henkilöä tai asiaa. Erikoispostimerkeissä painosmäärä on rajattu verrattuna yleismerkkeihin.</p>
<div id="attachment_17093" style="width: 310px" class="wp-caption alignright"><img decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-17093" class="size-medium wp-image-17093" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0138-Itsenaisyyden-10-vuotisjuhla-300x300.jpg" alt="Pystymallinen punervansävyinen postimerkki, jossa on keskellä Suomen leijonavaakuna. Yläpuolella tekstinä Suomi, alapuolella Finland. Leijonavaakunan alapuolella merkintänä numeroin yksi ja puoli sekä lyhenne M. Sivuilla päivämäärämerkinnöin vasemmalla 6.12.1917 ja oikealla 6.12.1927." width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0138-Itsenaisyyden-10-vuotisjuhla-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0138-Itsenaisyyden-10-vuotisjuhla-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0138-Itsenaisyyden-10-vuotisjuhla-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0138-Itsenaisyyden-10-vuotisjuhla-768x768.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0138-Itsenaisyyden-10-vuotisjuhla-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0138-Itsenaisyyden-10-vuotisjuhla-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0138-Itsenaisyyden-10-vuotisjuhla.jpg 1200w" sizes="(max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-17093" class="wp-caption-text">Suomen ensimmäinen muistopostimerkki ilmestyi 6. joulukuuta 1927 Suomen itsenäisyyden 10-vuotisjuhlan kunniaksi. Merkin suunnittelijana oli Axel Ekros.</p></div>
<p>Erikoispostimerkkien aiheet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä tai muuten yleisesti kiinnostavia tai ajankohtaisia. Suomen ensimmäinen muistopostimerkki ilmestyi 6. joulukuuta 1927 Suomen itsenäisyyden 10-vuotisjuhlan kunniaksi. Erikoismerkissä oli samanlainen leijona kuin Saaris-mallin leijonavaakunassa. Juhlamerkit suunnitteli Axel Ekros.</p>
<p>Seuraavan kerran kuva-aiheita käytettiin, kun Turun kaupunki täytti 700 vuotta 1929. Posti julkaisi Turku-sarjan kolme erikoismerkkiä: Turun tuomiokirkko, Bore I -laiva Aurajoen suulla ja Turun linna. Nämä ovat ensimmäiset muun aiheiset postimerkit kuin vaakuna ja ovat Hammarsten Janssonin käsialaa.</p>
<h4>Suomen Punaisen Ristin erikoismerkeissä näkyy suomalainen historia, monumentaalirakennukset sekä luonto</h4>
<p>Kaikesta huolimatta erikoismerkkejä julkaistiin 1930-luvulla suhteellisen vähän. Suurin osa niistä oli Suomen Punaisen Ristin lisämaksullisia postimerkkejä. Niissä nostettiin näkyviin erityisesti kansakuntamme historia ja kulttuurin pitkäikäisyys, aika ennen itsenäistymistä.</p>
<p>Aluksi aiheina oli monumentaalirakennuksia ja maan historiaan vaikuttaneita tieteen, taiteen ja kirkon merkkihenkilöitä, kuten piispoja, 1600-luvun sotasankareita ja suomalaisia suurmiehiä. Seuraavilla vuosikymmenillä aiheiden kirjo laajeni: niissä kuvattiin SPR:n toimintaa, sodanjälkeistä jälleenrakennusta, maakuntavaakunoita sekä suomalaista luontoa.</p>
<div id="attachment_17094" style="width: 310px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-17094" class="size-medium wp-image-17094" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0383-Suomalainen-sauna-300x300.jpg" alt="Pystymallinen postimerkki, jossa poika juoksee hirsisestä rakennuksesta alasti kohti järvenrantaa, jossa laiturilla on toinen alaston hahmo. Auringon päällä on punaisella punaisen ristin logo. Ylhäällä on tekstinä sauna bastu 1949 ja alhaalla Suomi Finland sekä näiden yläpuolella numeroin merkinnät kolmekymmentä plus ja kymmenen mk." width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0383-Suomalainen-sauna-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0383-Suomalainen-sauna-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0383-Suomalainen-sauna-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0383-Suomalainen-sauna-768x768.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0383-Suomalainen-sauna-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0383-Suomalainen-sauna-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0383-Suomalainen-sauna.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-17094" class="wp-caption-text">Suomalainen sauna on kuvattu ensimmäisen kerran vuonna 1949 juuri Suomen Punaisen Ristin lisämaksullisissa merkeissä. Se julkaistiin toukokuussa 1949 ja sen suunnitteli Signe Hammarsten Jansson. Kuva: Postimuseo.</p></div>
<p>Suomalainen sauna on kuvattu ensimmäisen kerran vuonna 1949 juuri Suomen Punaisen Ristin lisämaksullisissa merkeissä. Kulttuurista nostettiin runoilijoita ja säveltäjiä, Vänrikki Stoolin tarinat ja Seitsemän veljestä. Viimeiset lisämaksulliset Punaisen Ristin postimerkit julkaistiin maaliskuussa 2000. Ne kuvasivat sonnia sekä lehmää ja vasikkaa Kotieläimiä-sarjassa.</p>
<h3>Kansallisista symboleista luontoon</h3>
<p>Itsenäisyyden ensimmäisinä vuosikymmeninä leijona oli eri versioina yleispostimerkkien ainoa aihe. Viimeinen markka-arvoinen vaakunamallinen postimerkki julkaistiin vuonna 1975. Se oli taiteilija Pirkko Vahteron käsialaa. Kun valuutta vaihtui euroksi vuonna 2002, vaakunaleijona palasi postimerkkeihin muokattuna. Euroaikaan leijonan oli modernisoinut Mika Launis. Postimerkin juhla -erikoismerkki juhlisti vuonna 2006 suomalaisen postin 150-vuotista historiaa koristeellisilla sinipunaisilla leijonavaakuna- ja soikiomerkkikuvilla. Soikiomerkissähän oli myös aikanaan leijonan kuva.</p>
<div id="attachment_17095" style="width: 310px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-17095" class="wp-image-17095 size-medium" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/1839-Postimerkin-juhla-300x300.jpg" alt="Neliön mallinen postimerkki, jossa punaiset reunat ja sininen keskiosan tausta. Keskiosassa sinettimäinen kuvio soikiopostimerkin kuvasta. Siinä vaakunassa leijona ja postitorvet alhaalla. Sivulla kaarevana 10 kop. Sinisen osan reunalla valkoisella tekstinä Postimerkki Frimärket 150 vuotta År 2006. Alhaalla punaisella osalla valkoisella numeroin nolla pilku yhdeksänkymmentäviisi ja euron merkki sekä teksti Suomi Finland." width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/1839-Postimerkin-juhla-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/1839-Postimerkin-juhla-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/1839-Postimerkin-juhla-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/1839-Postimerkin-juhla-768x768.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/1839-Postimerkin-juhla-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/1839-Postimerkin-juhla-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/1839-Postimerkin-juhla.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-17095" class="wp-caption-text">Postimerkin juhla -erikoismerkki juhlisti vuonna 2006 suomalaisen postin 150-vuotista historiaa koristeellisilla sinipunaisilla leijonavaakuna- ja soikiomerkkikuvilla. Kuva: Postimuseo.</p></div>
<div id="attachment_17096" style="width: 310px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-17096" class="size-medium wp-image-17096" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0261-Presidentti-Risto-Ryti-300x300.jpg" alt="Pystymallinen postimerkki, jossa on presidentti Ryti juhla-asussa. Yläpuolella vuosiluku 1941 ja Tekstinä Suomi. Alapuolella numeroin merkittynä viisikymmentä ja p. sekä tekstinä Finland. Kuvan alakulmassa tekstinä Risto Ryti." width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0261-Presidentti-Risto-Ryti-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0261-Presidentti-Risto-Ryti-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0261-Presidentti-Risto-Ryti-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0261-Presidentti-Risto-Ryti-768x768.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0261-Presidentti-Risto-Ryti-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0261-Presidentti-Risto-Ryti-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0261-Presidentti-Risto-Ryti.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-17096" class="wp-caption-text">Ensimmäinen presidentti-aiheinen merkki oli tasavallan kolmannen presidentin P. E. Svinhufvudin 70-vuotisjuhlavuoden merkki. Tämän jälkeen julkaistiin vuonna 1941 Risto Rytistä merkki. Kuva: Postimuseo.</p></div>
<h4>Presidentit on huomioitu postimerkeissä juhlavuosina ja muistomerkein</h4>
<p>Kaikki Suomen presidentit ovat saaneet omat postimerkkinsä. Postimerkeillä on myös juhlistettu presidenttien täyttämiä tasavuosia sekä kunnioitettu surumerkein heidän poismenoaan. Presidenttien postimerkit ovat edustaneet pääsääntöisesti klassista hallitsijoiden muotokuvaperinnettä.<br />
Presidentti-postimerkkejä ei alkuun julkaistu virassaolojärjestyksessä. Ensimmäisen kerran presidentistä ilmestyi postimerkki vuonna 1931, kun tasavallan kolmannen presidentin P. E. Svinhufvudin 70-vuotisjuhlavuoden merkki julkaistiin. Sen suunnitteli taiteilija Eric O. W. Ehrström. Svinhufvudin jälkeen ilmestyneet merkit olivat: Ryti vuonna 1941, Ståhlberg 1945 ja Paasikivi 1947. Mannerheim sai oman juhlamerkkinsä, kun hän täytti 70 vuotta kesäkuussa 1937. Viimeisimmät presidenttimerkit ovat vuonna 2013 Sauli Niinistöstä ja viime syksynä julkaistu Martti Ahtisaaren muistomerkki. Erona muihin, Niinistön presidenttimerkin pohjana on valokuva sivuprofiilista.</p>
<div id="attachment_17097" style="width: 310px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-17097" class="size-medium wp-image-17097" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2553-Lapin-lumo-Porot-2018-300x300.jpg" alt="Vaakatasoinen postimerkki, jossa on valokuva Porosta näkyen vain pää, kaula ja osin sarvea. Taustalla ruskainen maisema. Alla tekstinä 2018 Suomi Finland." width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2553-Lapin-lumo-Porot-2018-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2553-Lapin-lumo-Porot-2018-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2553-Lapin-lumo-Porot-2018-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2553-Lapin-lumo-Porot-2018-768x768.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2553-Lapin-lumo-Porot-2018-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2553-Lapin-lumo-Porot-2018-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2553-Lapin-lumo-Porot-2018.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-17097" class="wp-caption-text">Lapin lumo -sarjassa vuonna 2018 Lappia kuvattiin postimerkissä vielä porojen kautta. Postimerkin suunnittelijana on ollut Stiina Hovi. Kuva: Postimuseo</p></div>
<h4>Kansalliset maisemat ja luonto postimerkeissä</h4>
<p>Yksi suomalaisuutta postimerkeissä esittelevä aihe on luonnollisesti Suomen kansalliset maisemat: kansallispuistot, metsät ja järvet sekä kaupunkimaisemat. Moni kaupunki on päässyt postimerkkiin tasavuosiensa kunniaksi. Postimerkkien maisemat ovat peräisin maalauksista, piirroksista ja valokuvista. Alueita on kuvattu erityispiirteidensä kautta. Vaikka yhteiskunta onkin vuosikymmenten saatossa muuttunut, niin vielä vuonna 2018 lappia on kuvattu poron, tunturimaiseman ja revontulten kautta.</p>
<p>Merkeistä löytyy myös Suomen luonnon koko kirjo: villi- ja kotieläimet sekä luonnon- ja puutarhakasvit. Kukkia on nähty postimerkeissä vuodesta 1949 lähtien joka vuosi. Luonnon antimista on kuvattu muun muassa tyrnit, punaherukat, mansikat ja korvasienet.</p>
<div id="attachment_17099" style="width: 310px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-17099" class="size-medium wp-image-17099" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0438-Tuberkuloosihuolto-lisamerkki-Karhu-1953-300x300.jpg" alt="Vaakamallinen postimerkki, jossa on keskellä karhu metsässä. Sivuilla teksteinä pystysuunnassa Suomi, vasemmalla, Finland, vasemmalla. Alapuolella vuosiluku 1953 ja ursus arctos. Oikealla alapuolella merkintänä numeroin viisitoista plus kolme mk, vasemmalla yläpuolella Tuberkuloosihuollon logo." width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0438-Tuberkuloosihuolto-lisamerkki-Karhu-1953-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0438-Tuberkuloosihuolto-lisamerkki-Karhu-1953-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0438-Tuberkuloosihuolto-lisamerkki-Karhu-1953-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0438-Tuberkuloosihuolto-lisamerkki-Karhu-1953-768x768.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0438-Tuberkuloosihuolto-lisamerkki-Karhu-1953-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0438-Tuberkuloosihuolto-lisamerkki-Karhu-1953-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0438-Tuberkuloosihuolto-lisamerkki-Karhu-1953.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-17099" class="wp-caption-text">Karhu tuli postimerkkiin ensimmäisen kerran vuonna 1953 Signe Hammarsten Janssonin luomana. Kuva: Postimerkki.</p></div>
<p>Karhu tuli postimerkkiin ensimmäisen kerran vuonna 1953 Hammarsten Janssonin luomana, lentävistä hyönteisistä kimalaiset ja perhoset ovat päätyneet vuotta myöhemmin. Järvien elävistä ensimmäisiä olivat puolestaan ahven ja hauki vuonna 1955. Rapu pääsi postimerkkiin vasta vuonna 1991. Ravut on kuvattu vain saaliina, muut vesistöjen eliöstöt yhteisenä ryhmänä. Nekin vasta vuonna 2002 ilmestyneessä Suomenlahti-postimerkkisarjassa.</p>
<div id="attachment_17100" style="width: 310px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-17100" class="size-medium wp-image-17100" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2636-Laulujoutsen-Europa-300x300.jpg" alt="Pystytasoinen postimerkki, jossa piirroskuvassa joutsen kurkottelee veden alta kasvia. Vasemmalla pystysuunnassa teksti Suomi Finland, oikealla Laulujoutsen, sångsvan, Cygnus cygnus sekä alakulmassa Suomen karttakuva ja vuosiluku 2019." width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2636-Laulujoutsen-Europa-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2636-Laulujoutsen-Europa-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2636-Laulujoutsen-Europa-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2636-Laulujoutsen-Europa-768x767.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2636-Laulujoutsen-Europa-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2636-Laulujoutsen-Europa-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2636-Laulujoutsen-Europa.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-17100" class="wp-caption-text">Europa-sarjan Laulujoutsen-postimerkki vuodelta 2019 on yksi monista joutsen postimerkeistä ja samalla toistaiseksi viimeinen eläinaiheinen postimerkki. Sen suunnittelijana on Erik Bruun. Kuva: Postimuseo.</p></div>
<p>Postimerkkien linnustosta mainittakoon metso, helmipöllö, punatulkku ja joutsen. Tuotantoeläimet on kuvattu joko perinteisessä työssään, kuten Suomenhevonen-sarjan työhevonen, ravihevonen ja sotahevonen vuodelta 1994, tai romanttisesti, kuten Kotieläimiä-sarjan siipikarjat ja possut vuosilta 1996 ja 1998. Nykyaikaisen tehotuotannon ajan eläimiä ei postimerkeissä ole nähtävillä. Varsinaisia eläinaiheita ei tosin ole postimerkeissä julkaistu vuoden 2019 jälkeen.</p>
<h3>Nainen postimerkeissä</h3>
<div id="attachment_17101" style="width: 310px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-17101" class="size-medium wp-image-17101" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0302-Minna-Canthin-syntymasta-100-vuotta-1944-300x300.jpg" alt="Pystymallinen postimerkki, jossa on naisen kuva. Yläpuolella teksti Minna Canth 1844 1944, Alla Suomi Finland sekä merkintä numeroin kolme viisikymmentä." width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0302-Minna-Canthin-syntymasta-100-vuotta-1944-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0302-Minna-Canthin-syntymasta-100-vuotta-1944-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0302-Minna-Canthin-syntymasta-100-vuotta-1944-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0302-Minna-Canthin-syntymasta-100-vuotta-1944-768x768.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0302-Minna-Canthin-syntymasta-100-vuotta-1944-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0302-Minna-Canthin-syntymasta-100-vuotta-1944-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0302-Minna-Canthin-syntymasta-100-vuotta-1944.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-17101" class="wp-caption-text">Minna Canthin syntymästä 100 vuotta -erikoismerkki ilmestyi vuonna 1944. Canth on ensimmäinen omien saavutustensa ansiosta postimerkissä esiintynyt nainen. Kuva: Postimuseo.</p></div>
<p>Suurmiehien jälkeen myös naisia alettiin nostaa esiin. Ensimmäinen postimerkki, jossa esiintyi nainen, oli vuonna 1941 julkaistu Suomen Punaisen Ristin Jälleenrakennustyö-aiheen Äiti ja lapsi raunioilla -merkki.</p>
<p>Minna Canth on ensimmäinen omien saavutustensa ansiosta postimerkissä esiintynyt nainen. Minna Canthin syntymästä 100 vuotta -erikoismerkki ilmestyi vuonna 1944.</p>
<p>Canthin jälkeen seuraava uraa luonut nainen postimerkissä oli näyttelijä ja vapaaherratar Ida Aalberg, jonka syntymän 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistiin postimerkki vuonna 1957. Tämä oli samalla ensimmäinen monivärinen postimerkki. Aikaa kului kahden ensimmäisen naisen välillä pääsystä postimerkkiin peräti 13 vuotta.</p>
<p>Maria Jotuni esiintyi 100 vuotta syntymästään olevassa postimerkissä kolmantena vasta vuonna 1980. Postimerkkisarjaan naiset pääsivät ensimmäisen kerran vuonna 1992. Suomalaisia naisvaikuttajia -sarjassa oli kuvattuina Aurora Karamzin, Sofie Mannerheim, Laimi Leidenius, Miina Sillanpää, Edith Södergran ja Kreeta Haapasalo.</p>
<p>Ensimmäiset postimerkkiin päässeet naisurheilijat olivat Marja-Liisa Kirvesniemi ja Marjo Matikainen Finlandia 95-sarjan postimerkeissä. Heidän yhteispostimerkkinsä ilmestyi tammikuussa 1994. Ensimmäinen yksinään postimerkissä ollut naisurheilija oli sitten saman vuoden toukokuussa samaisessa sarjassa Tiina Lillak. Vammaisurheilusta ensimmäinen nainen oli Saana-Maria Sinisalo vuoden 2012 Vammaisurheilu-postimerkkisarjassa. Sen jälkeen ei ole paraurheilusta nostettu postimerkkiin ketään.</p>
<div id="attachment_17102" style="width: 310px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-17102" class="wp-image-17102 size-medium" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2201-Vammaisurheilu-Saana-Maria-Sinisalo-2012-300x300.jpg" alt="Vaakatasoinen postimerkki, jossa on naishahmo ampumassa jousella, taustalla ampumistaulu. Tausta on valko-pinkkiraitainen. Ylhäällä tekstinä Suomi Finland, alhaalla vuosiluku 2012 ja Saana-Maraia Sinisalo. Vasemmalla merkintänä 1 lk kl." width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2201-Vammaisurheilu-Saana-Maria-Sinisalo-2012-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2201-Vammaisurheilu-Saana-Maria-Sinisalo-2012-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2201-Vammaisurheilu-Saana-Maria-Sinisalo-2012-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2201-Vammaisurheilu-Saana-Maria-Sinisalo-2012-768x768.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2201-Vammaisurheilu-Saana-Maria-Sinisalo-2012-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2201-Vammaisurheilu-Saana-Maria-Sinisalo-2012-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2201-Vammaisurheilu-Saana-Maria-Sinisalo-2012.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-17102" class="wp-caption-text">Vammaisurheilusta ensimmäinen nainen oli Saana-Maria Sinisalo vuoden 2012 Vammaisurheilu-postimerkkisarjassa. Kuva: Postimuseo.</p></div>
<p>Viimeisin uransa ansiosta postimerkkiin päässyt nainen on Tove Jansson, josta julkaistiin vuonna 2014 Tove Jansson 100 vuotta -postimerkkisarja. Sen suunnittelijana oli Klaus Welp. Vuotta aikaisemmin Suomen näyttelijäliitto 100 vuotta -sarjassa Krista Kosonen, Outi Mäenpää ja Ritva Valkama pääsivät postimerkkiin. Muita tämän päivän naisia postimerkeissä ovat olleet Maarit Hurmerinta erikoismerkissä Rock&#8217;N&#8217;Pop &#8211; Maarit vuodelta 2010 sekä Laura Voutilainen ja Anna Eriksson Ysäritähdet-postimerkkisarjassa vuonna 2012.</p>
<p>Merkkinaisia-sarjassa vuonna 2010 kuvattiin postimerkkiin Ritva-Liisa Pohjalaisen, Elina Haavio-Mannilan, Aira Samulinin, Maria-Liisa Nevalan, Laila Hirvisaaren ja Leena Palotien uraa. Esimerkiksi Samulinin merkissä oli naisen jalat tanssikengissä, Hirvisaaren sulkakynä ja Palotien geenin pätkä.</p>
<div id="attachment_17103" style="width: 310px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-17103" class="size-medium wp-image-17103" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2033-Merkkinaisia-Laila-Hirvisaari-2010-300x300.jpg" alt="Vaakatasoinen postimerkki, jossa on sinisellä pohjalla valkoinen sulkakynä sekä Laila Hirvisaaren allekirjoitus. Tekstinä ylhäällä Laila Hirvisaari ja alhaalla 1 lk kl Suomi Finland 2010." width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2033-Merkkinaisia-Laila-Hirvisaari-2010-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2033-Merkkinaisia-Laila-Hirvisaari-2010-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2033-Merkkinaisia-Laila-Hirvisaari-2010-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2033-Merkkinaisia-Laila-Hirvisaari-2010-768x768.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2033-Merkkinaisia-Laila-Hirvisaari-2010-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2033-Merkkinaisia-Laila-Hirvisaari-2010-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2033-Merkkinaisia-Laila-Hirvisaari-2010.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-17103" class="wp-caption-text">Merkkinaisia-sarjassa vuonna 2010 kuvattiin postimerkkiin muun muassa Laila Hirvisaaren uraa sulkakynällä. Taiteilijana on Päivi Vainionpää. Kuva: Postimuseo.</p></div>
<h3>Aiheiden monipuolistuminen kulttuurihenkilöistä satuhahmoihin, muotoilusta musiikkiin</h3>
<p>Postin organisaation kehitys on entisestään laajentanut ja monimuotoistanut postimerkkien aihealueita. Posti oli valtion liiketoimintaa harjoittava virasto, jonka tuli pitää virallisuus merkkien aiheissa. Se kuitenkin muutettiin liikelaitokseksi 1980-luvulla. Vuoden 1990 alussa entinen hallinto-organisaatio koki taas muutoksen tuote- ja myyntiorganisaatioksi. Postimerkeissä on kuvattu ysäriltä tähän päivään esimerkiksi suomalaista muotoilua, designia ja kuvataidetta sekä musiikin ja urheilun eri lajeja.</p>
<p>Ensimmäisenä henkilönä muotokuvansa suomalaiseen postimerkkiin sai Elias Lönnrot. Hänen kuvansa oli yksi vuoden 1931 alussa julkaistu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 100-vuotismuistopostimerkeistä. Henkilömuotokuvat ovat modernisoituneet ja uraa voidaan kuvata myös symbolein, kuten Sibelius &#8211; Tuonelan Joutsen -merkissä kuvattu joutsenet ja nuotisto vuonna 2004.</p>
<div id="attachment_17105" style="width: 310px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-17105" class="size-medium wp-image-17105" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0211-Kalevala-100-vuotta-Sammon-puolustus-1935-300x300.jpg" alt="Vaakatasoinen postimerkki, jossa yksipurjeinen laiva, mitä soutaa useampi henkilä. Tekstinä yläpuolella 1835 Kalevala 1935, alapuolella Suomi. Vasemmalla tekstinä Sampo laiva. Oikealla isona merkintänä numeroin kaksi M." width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0211-Kalevala-100-vuotta-Sammon-puolustus-1935-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0211-Kalevala-100-vuotta-Sammon-puolustus-1935-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0211-Kalevala-100-vuotta-Sammon-puolustus-1935-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0211-Kalevala-100-vuotta-Sammon-puolustus-1935-768x768.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0211-Kalevala-100-vuotta-Sammon-puolustus-1935-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0211-Kalevala-100-vuotta-Sammon-puolustus-1935-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/0211-Kalevala-100-vuotta-Sammon-puolustus-1935.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-17105" class="wp-caption-text">Klassikkokirjoja on nostettu postimerkkeihin vuodesta 1935. Ensimmäisenä klassikkoteoksena oli Kalevala, jonka taiteilija Jorma Gallen-Kallela kuvasi Kalevala 100 vuotta -merkkisarjaan. Kuva: Postimuseo.</p></div>
<p>Kirjat ja kirjailijat ovat olleet postimerkeissä suosittuja aiheita kautta aikojen. Etenkin 1930–1970-luvuilla postimerkeillä on muistettu useiden kirjailijoiden tasavuotisjuhlia. Esimerkiksi J. L. Runeberg ja Eino Leino pääsivät tuolloin merkkeihin. Klassikkokirjoja on nostettu postimerkkeihin vuodesta 1935. Ensimmäisenä klassikkoteoksena oli luonnollisesti Kalevala, jonka taiteilija Jorma Gallen-Kallela kuvasi Kalevala 100 vuotta -merkkisarjaan.</p>
<div id="attachment_17106" style="width: 310px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-17106" class="size-medium wp-image-17106" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/1286-Koiramaen-lapset-postissa-1994-300x300.jpg" alt="Vaakatasoinen postimerkki, missä on piirros koirahahmoista entisajan vaatteissa. Postimestarin asuun pukeutunut antaa kirjekuoren postinjakajan asuun pukeutuneelle kirjeen. Pieni koiralapsi seuraa vieressä. Taustalla on hevoskärryt, jossa on postisäkkejä ja Postikonttori-kyltti." width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/1286-Koiramaen-lapset-postissa-1994-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/1286-Koiramaen-lapset-postissa-1994-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/1286-Koiramaen-lapset-postissa-1994-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/1286-Koiramaen-lapset-postissa-1994-768x768.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/1286-Koiramaen-lapset-postissa-1994-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/1286-Koiramaen-lapset-postissa-1994-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/1286-Koiramaen-lapset-postissa-1994.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-17106" class="wp-caption-text">Mauri Kunnaksen Koiramäen hahmot ovat tuttu näky postimerkeissä, kuten vuonna 1994 julkaistussa Koiramäen lapset postissa -pienoisarkissa. Kuva: Postimuseo.</p></div>
<h4>Sarjakuvat ja kuvataiteen kultakauden teokset postimerkeissä</h4>
<p>Nykyaikana postimerkeissä ovat ihastuttaneet suositut lastenkirjat ja sarjakuvat. Esimerkiksi maaliskuussa 2001 ilmestyi Aku Ankan 50-vuotista historiaa kunnioittava merkki ja vuoden 2003 ystävänpäiväksi kuusi Viivi ja Wagner -postimerkkiä. Lastenkirjoissa suosituksi tulleet Mauri Kunnaksen Koiramäen hahmot ovat tuttu näky postimerkeissä. Esimerkiksi lokakuussa 1994 julkaistiin Koiramäen lapset postissa -pienoisarkki.</p>
<p>Kaikkein eniten on kuvattu Suomen kuvataiteen kultakauden teoksia vuosilta 1880–1910. Monien eri vuosikymmenten postimerkeistä löytyykin kansallisromanttisia maisemakuvia sekä muita ikonisia kuvia. Esimerkkeinä mainittakoon A. Gallen-Kallelan syntymästä 100 vuotta -postimerkit vuodelta 1965 ja Eero Järnefelt, Syysmaisema Pielisjärveltä -postimerkkipari vuodelta 1993.</p>
<div id="attachment_17107" style="width: 310px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-17107" class="size-medium wp-image-17107" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2837-Arabia-150-vuotta-retro-2023-300x300.jpg" alt="Vaakamallinen postimerkki, jossa on valokuvassa Arabian vanhoja astioita. Vasemmalla yläkulmassa on Suomen kartan kuva ja oikealla QR-koodi. Alhaalla tekstinä Suomi Finland ja vuosiluku 2023 on postimerkin ylhäällä" width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2837-Arabia-150-vuotta-retro-2023-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2837-Arabia-150-vuotta-retro-2023-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2837-Arabia-150-vuotta-retro-2023-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2837-Arabia-150-vuotta-retro-2023-768x768.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2837-Arabia-150-vuotta-retro-2023-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2837-Arabia-150-vuotta-retro-2023-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2837-Arabia-150-vuotta-retro-2023.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-17107" class="wp-caption-text">Arabia 150 vuotta: retro -postimerkki ilmestyi vuonna 2023. Taiteilijana on Ilkka Kärkkäinen.</p></div>
<p>Nykyaikana kulttuurin aihepiiri on monipuolistunut muotoiluun ja designiin. Ensimmäisenä muotoilusta postimerkkiin pääsi Timo Sarpanevan 1960 suunnittelema valurautapata vuonna 1998. Tom of Finland -postimerkit puolestaan herättivät vuonna 2014 jopa ison kansainvälisen kohun. Arabia 150 vuotta: retro sekä Arabia 150 vuotta: uudet astiat -postimerkit ilmestyivät viime vuonna.</p>
<p>&nbsp;</p>
<h4>Musiikkimerkeissä on huomioitu lajit klassisesta rockiin</h4>
<div id="attachment_17108" style="width: 310px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-17108" class="size-medium wp-image-17108" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2397-Jean-Sibelius-150-vuotta-Nuori-Sibelius-2015-300x300.jpg" alt="Pystymallinen postimerkki, jossa on musta-valkoinen hahmopiirros, vasemmalla teksti 2015 Jean Sibelius 150 ja oikealla pystytasossa 1 lk kl Suomi Finland." width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2397-Jean-Sibelius-150-vuotta-Nuori-Sibelius-2015-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2397-Jean-Sibelius-150-vuotta-Nuori-Sibelius-2015-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2397-Jean-Sibelius-150-vuotta-Nuori-Sibelius-2015-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2397-Jean-Sibelius-150-vuotta-Nuori-Sibelius-2015-768x767.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2397-Jean-Sibelius-150-vuotta-Nuori-Sibelius-2015-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2397-Jean-Sibelius-150-vuotta-Nuori-Sibelius-2015-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2397-Jean-Sibelius-150-vuotta-Nuori-Sibelius-2015.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-17108" class="wp-caption-text">Sibeliuksesta tehdyissä postimerkkikuvauksissa moderni kuvaamisen tapaa edustaa Jean Sibelius 150 vuotta – Nuori Sibelius -merkki vuodelta 2015. Merkin on suunnitellut Pekka Loiri. Kuva: Postimuseo.</p></div>
<p>Musiikin puolelta postimerkeissä ovat olleet esillä kansallisromantiikan suuret nimet sekä iskelmätaivaan ja rockpuolen taitajat. Klassisesta musiikista postimerkkeihin ovat päässeet useat säveltäjät ja kapellimestarit varhais- ja myöhäisromantiikan aikakaudelta. Esimerkiksi Jean Sibeliuksesta on muun muassa joulukuussa 1945 julkaistu 80-vuotispäivän kunniaksi merkki. Sen on suunnitellut Aarne Karjalainen. Sibeliuksesta myöhemmissä tehdyissä postimerkkikuvauksissa on käytetty modernia kuvaamisen tapaa, kuten Jean Sibelius 150 vuotta – Nuori Sibelius -merkissä vuodelta syyskuussa 2015. Kyseisen merkin on suunnitellut Pekka Loiri.</p>
<p>Rock´N´Pop -postimerkeissä on vuonna 2010 kuvattuna Suomi-rockin menestyjiä: Dingo, Eppu Normaali ja Maarit. Million Miles Away -postimerkkivihossa taas on nostettu merkkeihin maailmalla menestyneitä rockyhtyeitä: The Rasmus, HIM, Apocalyptica ja Hanoi Rocks. Molemmat ovat Klaus Welpin toteuttamia.</p>
<div id="attachment_17111" style="width: 310px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-17111" class="size-medium wp-image-17111" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/1895-Teknillinen-korkeakoulu-100-vuotta-Robotti-2008-300x258.jpg" alt="Vaakatasoinen postimerkki, jossa on kuvattu ihmismäinen robotti istumassa laitteessa. Tekstinä ylhäällä Suomi Finland 2008 Luokka Klass 1." width="300" height="258" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/1895-Teknillinen-korkeakoulu-100-vuotta-Robotti-2008-300x258.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/1895-Teknillinen-korkeakoulu-100-vuotta-Robotti-2008-1024x880.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/1895-Teknillinen-korkeakoulu-100-vuotta-Robotti-2008-768x660.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/1895-Teknillinen-korkeakoulu-100-vuotta-Robotti-2008.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-17111" class="wp-caption-text">Teknillinen korkeakoulu 100 vuotta -sarjan Robotti-erkoismerkki vuodelta 2008 on yksi osoitus postimerkkien aiheiden vapautumisesta. Sen on taiteillut Ari Lakaniemi ja Susanna Rumpu sekä kuvannut Sarri Kukkonen ja Adolfo Vera. Kuva: Postimuseo.</p></div>
<p>Postimerkkien aihepiirit ovat laajentuneet, kun Postin organisaatiouudistukset ovat toteutuneet ja yhteiskunta on vapautunut. Kulttuuri on alati muuttuva ilmiö, joten myös sen muutokset näkyvät postimerkeissä. Nykyään eduskunnan puhemiehet tai hallitusten pääministerit eivät enää kiehdo kuva-aiheina, mutta sarjakuvahahmot ja viihdetaiteilijat kylläkin, unohtamatta söpöjä eläinpiirroksia. Avatessaan kuva-aiheille tilaa Postin virkamiehet eivät varmaankaan olisi uskoneet Lordin naamioineen päätyvän postimerkkiin vuonna 2007 tai vuotta myöhemmin robotin.</p>
<p>Nykyisin jokaiseen tunnelmaan löytyy postimerkki: on vuonna 2015 ilmestyneet Valkolakki- ja Kultajoutsen -merkit, vuonna 2018 julkaistu Suomalaisia makuja -sarja ja vuoden 2019 Kalla. Juhlapäivä-merkki vuodelta 2021 sopii samppanjalaseineen nimenomaisesti juhlaan. Muutoksia ei huomaa arjessa, mutta selatessa vuosien taakse postimerkkejä eroavaisuudet kuvituksessa ja aiheissa kyllä havaitsee.</p>
<div id="attachment_17112" style="width: 310px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-17112" class="size-medium wp-image-17112" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2753-Juhlapaiva-2022-300x300.jpg" alt="Pystymallinen postimerkki, jossa on valkoisella taustalla kaksi samppanjalasia. Laseista lähtee kuplia ylös. Vasemmalla on kultainen Suomen kartan kuva ja pystysuunnassa Suomi Finland -tekstit ja alapuolella vuosiluku 2021." width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2753-Juhlapaiva-2022-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2753-Juhlapaiva-2022-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2753-Juhlapaiva-2022-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2753-Juhlapaiva-2022-768x768.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2753-Juhlapaiva-2022-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2753-Juhlapaiva-2022-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/10/2753-Juhlapaiva-2022.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-17112" class="wp-caption-text">Juhlapäivä-ikimerkki vuodelta 2021 sopii samppanjalaseineen nimenomaisesti juhlaan. Suunnittelijana postimerkillä on Klaus Welp. Kuva: Postimuseo.</p></div>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/postimerkin-historiaa-osa3/">Postimerkin historiaa</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/postimerkin-historiaa-osa3/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden huomioiminen on tärkeää Postimuseolle</title>
		<link>https://www.postimuseo.fi/saavutettavuuden-ja-yhdenvertaisuuden-huomioiminen-on-tarkeaa-postimuseolle/</link>
					<comments>https://www.postimuseo.fi/saavutettavuuden-ja-yhdenvertaisuuden-huomioiminen-on-tarkeaa-postimuseolle/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Reetta Uusikulku]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 26 Sep 2024 11:11:32 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[BLOGI]]></category>
		<category><![CDATA[kuvailutulkkaus]]></category>
		<category><![CDATA[osallisuus]]></category>
		<category><![CDATA[saavutettavuus]]></category>
		<category><![CDATA[vammaishistoriakuukausi]]></category>
		<category><![CDATA[yhdenvertaisuus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=16981</guid>

					<description><![CDATA[<p>Tässä kuussa on vietetty vammaishistoriakuukautta. Sen tarkoituksena on nostaa esille vammaisuuden sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä vammaisuuden historiassa. Näin teemakuukauden lopussa on hyvä hetki kuvata myös saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden eri puolia. Nämä ovat tärkeitä huomioida joka päivä. Työskentelen Postimuseossa saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden parissa. Olen myös kehittämässä museoiden yhteiskuntavastuullisuuden toimia ammatillisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO:n Moninaisuustyöryhmän [&#8230;]</p>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/saavutettavuuden-ja-yhdenvertaisuuden-huomioiminen-on-tarkeaa-postimuseolle/">Saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden huomioiminen on tärkeää Postimuseolle</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><strong>Tässä kuussa on vietetty vammaishistoriakuukautta. Sen tarkoituksena on nostaa esille vammaisuuden sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä vammaisuuden historiassa. Näin teemakuukauden lopussa on hyvä hetki kuvata myös saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden eri puolia. Nämä ovat tärkeitä huomioida joka päivä. Työskentelen Postimuseossa saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden parissa. Olen myös kehittämässä museoiden yhteiskuntavastuullisuuden toimia ammatillisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO:n Moninaisuustyöryhmän pienryhmässä.</strong></p>
<blockquote><p>Erityisesti saavutettavuus ja yhdenvertaisuus tulevat näkyviin asiakaskokemuksena, kun ihminen, jolla on jokin huomioitava ominaisuus, tuntee tulleensa huomioiduksi ja pääsee osalliseksi vaikkapa näyttelystä.</p></blockquote>
<p>Saavutettavuus ja yhdenvertaisuus vaikuttavat muun muassa osallisuuteen. Ne liittyvät toisiinsa sekä konkreettisesti museotyön eri puoliin. Erityisesti saavutettavuus ja yhdenvertaisuus tulevat näkyviin asiakaskokemuksena, kun ihminen, jolla on jokin huomioitava ominaisuus, tuntee tulleensa huomioiduksi ja pääsee osalliseksi vaikkapa näyttelystä. Esimerkiksi ensi vuoden alussa avautuvassa näyttelyssämme <a href="https://www.postimuseo.fi/nayttely/kuvan-vallankumous/"><em>Kuvan vallankumous</em></a> saavutettavuus ja yhdenvertaisuus konkretisoituvat kuvailutulkkeina näyttelysisällöstä.</p>
<h2>Saavutettavuus on 2020-luvulla monipuolista</h2>
<div id="attachment_15710" style="width: 310px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-15710" class="wp-image-15710 size-medium" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1889-300x200.jpg" alt="Nainen tuolissa ja mies pyörätuolissa istuvat pöydän ääressä. Taustalla hahmo kävelee näyttelytilassa." width="300" height="200" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1889-300x200.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1889-1024x683.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1889-768x512.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1889-1536x1024.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1889-2048x1365.jpg 2048w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1889-1180x787.jpg 1180w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1889-152x100.jpg 152w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1889-120x80.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1889-380x253.jpg 380w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-15710" class="wp-caption-text">Kohtaamispaikka Kupla on saavutettava tila. Kuva: Wille Nyyssönen.</p></div>
<p>Jo pitkään on huomioitu rakennetun ympäristön ja tilojen esteettömyys sekä verkkosivuston saavutettavuus. Nykyään näitä ei eritellä, sillä saavutettavuus on muutakin.</p>
<p>Saavutettavuuteen 2020-luvulla liittyy muun muassa esteettömyyteen, palveluihin, asenteisiin ja viestintään. Museotyössä siihen kuuluvat myös yleisötyö ja vuorovaikutus. Esteettömyyteen kuuluvat tänä päivänä liikkumis-, näkemis- ja kuulemisympäristön saavutettavuudet, ymmärtämisen keinot sekä aistiystävällisyys.</p>
<p>Meillä Postimuseossa nämä on huomioitu niin kohtaamispaikka Kuplassa kuin tulevassa näyttelyssämme. Myös viestinnässä panostamme saavutettavuuteen eri keinoin.</p>
<h2>Yhdenvertaisuuden edistäminen lisää osallisuutta</h2>
<p>Saavutettavuuteen ja yhdenvertaisuuteen liittyy myös kuuluminen eli mukaan ottaminen, osallisuus. Se on kokemus yhteenkuuluvuudesta sekä omasta arvosta ja toiminnan mahdollisuuksista osana yhteisöä. Osallisuus mahdollistaa yhdessä saavutettavuuden kanssa yhdenvertaisuuden. Jokaisella toimintaan osallistuvalla on tällöin yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja tulla kohdelluksi riippumatta hänen taustastaan ja ominaisuuksistaan. Postimuseossa suunnittelemme uuteen näyttelyymme muun muassa saavutettavia opastuksia.</p>
<h2>Kuvailutulkkeita Kuvan vallankumouksesta</h2>
<p>Uuden tulevan näyttelymme <em>Kuvan vallankumous</em> suunnittelussa olemme huomioineet fyysisen saavutettavuuden mahdollisimman hyvin. Lisäksi näyttelysisältöihin voi tutustua kuvailutulkattujen kohteiden kautta. Kuvailutulkkaus on visuaalisuuden sanallistamista. Näyttelyssämme kuvailutulkkeet ovat kuunneltavissa kuulokkeilla. Kuvailutulkkeet toteuttaa Tampereen yliopiston Kuvailutulkkauksen käsikirja -hanke. Sen tavoitteena on edistää kuvailutulkkauksen saatavuutta koko Suomessa pitkällä aikavälillä, käyttäjäkeskeisesti.</p>
<div id="attachment_16878" style="width: 310px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16878" class="wp-image-16878 size-medium" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/09/Hanko-300x192.jpg" alt="Mustavalkoinen kuva, jossa kaksi naista kallioisella merenrannalla. " width="300" height="192" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/09/Hanko-300x192.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/09/Hanko-1024x655.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/09/Hanko-768x491.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/09/Hanko.jpg 1325w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-16878" class="wp-caption-text">Nainen valokuvaa Hangon rantakalliolla, lähetetty 1911. Olavi Hankimon kokoelma.</p></div>
<p>Kuvan vallankumous -näyttely esittelee, miten valokuvasta tuli olennainen osa postikorttia ja uudenlaista viestintää. Se on hyvin visuaalinen. Näin kuvailutulkkeet sopivat juuri Kuvan vallankumoukseen hyvin. Olenkin onnellinen, että kuvailutulkkeiden kautta näyttely avautuu myös henkilöille, jotka eivät voi tukeutua näköaistiin. Suosittelen myös muita nostamaan kuulokkeen, sillä siten kuvaan saa uudenlaisen ulottuvuuden.</p>
<ul>
<li><em>Kuvan vallankumous</em> -näyttely avautuu 17. tammikuuta 2025 museokeskus Vapriikin ensimmäisessä kerroksessa. Lisätietoa Näyttelyt-sivuiltamme: <a href="https://www.postimuseo.fi/nayttely/kuvan-vallankumous/" target="_blank" rel="noopener">https://www.postimuseo.fi/nayttely/kuvan-vallankumous/</a>.</li>
</ul>
<h2>Vammaishistoriakuukausi</h2>
<p>Vammaishistoriakuukausi on vuosittain syyskuussa toistuva tapahtumakokonaisuus, jonka tavoitteena on kannustaa yksilöitä, yhteisöjä ja eri organisaatioita tarkastelemaan yhteistä historiaamme vammaisuuden näkökulmasta. Vammaishistoria on vammaisten ihmisten ja vammaisuuden historiaa. Vammaishistoriassa tarkastellaan erityisesti vammaisuuden sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä.</p>
<ul>
<li>Lisätietoa vammaishistoriakuukaudesta <a href="https://vammaishistoria.info/" target="_blank" rel="noopener">https://vammaishistoria.info/</a></li>
</ul>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/saavutettavuuden-ja-yhdenvertaisuuden-huomioiminen-on-tarkeaa-postimuseolle/">Saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden huomioiminen on tärkeää Postimuseolle</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/saavutettavuuden-ja-yhdenvertaisuuden-huomioiminen-on-tarkeaa-postimuseolle/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Mikä on kestävyysmentori?</title>
		<link>https://www.postimuseo.fi/mika-on-kestavyysmentori/</link>
					<comments>https://www.postimuseo.fi/mika-on-kestavyysmentori/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Mirka Ylä-Mattila]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 17 Sep 2024 10:12:49 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[BLOGI]]></category>
		<category><![CDATA[hanke]]></category>
		<category><![CDATA[mediataito]]></category>
		<category><![CDATA[tapahtuma]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=16938</guid>

					<description><![CDATA[<p>Pian vuoden kestäneessä ”Oma ääni kuuluviin somessa!” – hankkeessa olemme testanneet erilaisia työpajakonsepteja museoiden mediakasvatuksen käyttöön. Pajat on suunnattu nuorille ja senioreille. ”Kestävyysmentorit ja digimentorit” -työpaja antoi nuorille mahdollisuuden toimia senioreiden digimentoreina opettaen heille oman sosiaalisen median tilin perustamisen. Tilien kautta senioreiden puolestaan toivottiin jakavan kestävyys-, kiertotalous-, resilienssi- ja selviytymistaitoja someyleisölle. Senioreilla on paljon resurssiviisaita [&#8230;]</p>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/mika-on-kestavyysmentori/">Mikä on kestävyysmentori?</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><strong>Pian vuoden kestäneessä <a href="https://www.postimuseo.fi/mediakasvatushanke/">”Oma ääni kuuluviin somessa!” – hankkeessa</a> olemme testanneet erilaisia työpajakonsepteja museoiden mediakasvatuksen käyttöön. Pajat on suunnattu nuorille ja senioreille. ”Kestävyysmentorit ja digimentorit” -työpaja antoi nuorille mahdollisuuden toimia senioreiden digimentoreina opettaen heille oman sosiaalisen median tilin perustamisen. Tilien kautta senioreiden puolestaan toivottiin jakavan kestävyys-, kiertotalous-, resilienssi- ja selviytymistaitoja someyleisölle.</strong></p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="size-medium wp-image-15650 alignright" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Nuorivanhus-270x300.jpg" alt="Nuori ja vanhempi ihminen ovat tietokoneen ääressä piirretyssä kuvassa." width="270" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Nuorivanhus-270x300.jpg 270w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Nuorivanhus-923x1024.jpg 923w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Nuorivanhus-768x852.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Nuorivanhus-1385x1536.jpg 1385w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Nuorivanhus-1846x2048.jpg 1846w" sizes="auto, (max-width: 270px) 100vw, 270px" /></p>
<p>Senioreilla on paljon resurssiviisaita taitoja, joita he usein opettavat lapsilleen ja lapsenlapsilleen omassa arjessaan. Olisi hienoa, mikäli näitä taitoja voitaisiin opettaa myös esimerkiksi niille nuorille, joilla omia isovanhempia ei ole. Monet nuoret tuskin poistuvat kotoaan ja heidät tavoittaakin parhaiten juuri digitaalisesti sosiaalisen median tilien kautta.</p>
<p>Toisaalta kestävyysteemat ovat pinnalla ja kiinnostavat monia muitakin. Miten omasta arjesta voi tehdä kestävämpää, kun maapallon resurssit hupenevat?</p>
<h2>Demokratian vahvistaminen kestävyysmentori-tilin avulla</h2>
<p>Oma ääni kuuluviin somessa! -hankkeeseen kuuluu myös ajatus demokratian vahvistamisesta; toivomme että senioritkin ottaisivat kantaa heille tärkeisiin asioihin sosiaalisen median kautta. Kestävyysmentori-tilin avulla voi harjoitella sosiaalisessa mediassa toimimista. Tilin voi perustaa esimerkiksi lastenlasten avulla Youtubeen, Blogspotiin tai Instagramiin. Siellä oman luovuutensa voi päästää valloilleen jakelemalla vinkkejä, videoita, kuvia ja neuvoja kestävyys- ja kiertotalousteemoista.</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="size-medium wp-image-15601 alignright" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Parsija-e1726567065502-281x300.jpg" alt="Piirretty henkilö parsii pöydän ääressä." width="281" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Parsija-e1726567065502-281x300.jpg 281w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Parsija-e1726567065502-957x1024.jpg 957w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Parsija-e1726567065502-768x821.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Parsija-e1726567065502-1436x1536.jpg 1436w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Parsija-e1726567065502.jpg 1640w" sizes="auto, (max-width: 281px) 100vw, 281px" /></p>
<p>Moni suomalainen seniori on varsin koulutettu ja kykenee jakamaan todellista asiantuntijatietoa. Senioreilla on myös kiinnostavia harrastuksia, joiden ympärille kestävyysmentoritilin voi rakentaa.</p>
<h2>Kierrätysyllätyksiä barbeille</h2>
<p>Oma mummoni säästi kaiken ja häneltä löytyi askartelutarvikkeet vuoden jokaiseen juhlapäivään. Hän otti Barbie-nukkemme matkalle kotiinsa ”Pariisiin” ja ompeli seurueelle säästämistään tilkuista upeita mekkoja ja asusteita. Nuket palasivat meille matkalaukkujen ja pakaasien kanssa, joissa oli ihastuttavia Pariisin tuomisia pienenpienistä hajuvesipulloista lähtien! Ihmeellistä mitä kaikkea hän saattoi kierrätystavaroista keksiä. Toiset isovanhempani kalastivat läheisestä järvestä. Se oli todellista lähiruokaa.</p>
<blockquote><p>Oma mummoni säästi kaiken ja häneltä löytyi askartelutarvikkeet vuoden jokaiseen juhlapäivään.</p></blockquote>
<h2>Seniorien taidot ovat tärkeitä tulevaisuustaitoja</h2>
<p>Työelämässä mentoriksi pääsevät usein vanhemmat työntekijät, joiden arvokkaiden tietojen ja taitojen toivotaan välittyvän nuoremmille työntekijöille. Mentorin arvokkaaseen tehtävään pääsevät ne, joilla on jotakin aitoa annettavaa. Tätä annettavaa Suomen senioreilta varmasti löytyy paljon. Menneisyystaidot ovatkin nykyään myös tulevaisuustaitoja.</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-15651 aligncenter" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Sienestaja.jpg" alt="Piirretyssä kuvassa mies on kerännyt sienen ja hänellä on kori kädessä." width="257" height="370" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Sienestaja.jpg 1640w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Sienestaja-208x300.jpg 208w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Sienestaja-712x1024.jpg 712w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Sienestaja-768x1105.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Sienestaja-1067x1536.jpg 1067w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Sienestaja-1423x2048.jpg 1423w" sizes="auto, (max-width: 257px) 100vw, 257px" /></p>
<p>Joko sinäkin haluat perustaa oman ja jännittävän kestävyysmentoritilin? Tili voi liittyä melkein mihin tahansa taitoon, retkeilyyn, lähiruokaan, villiyrttien keräämiseen, mielenhallintaan, liikuntaan tai vaikkapa askarteluun?</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="size-medium wp-image-15599" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Porkkana-208x300.jpg" alt="Piirretyssä kuvassa parrakas mies kuorii leikkuulaudan päällä porkkanaa." width="208" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Porkkana-208x300.jpg 208w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Porkkana-712x1024.jpg 712w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Porkkana-768x1105.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Porkkana-1067x1536.jpg 1067w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Porkkana-1423x2048.jpg 1423w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Porkkana.jpg 1640w" sizes="auto, (max-width: 208px) 100vw, 208px" /><img loading="lazy" decoding="async" class="size-medium wp-image-15598" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Villiyrtit-208x300.jpg" alt="Piirretyssä kuvassa vanhahko nainen kerää villiyrttejä." width="208" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Villiyrtit-208x300.jpg 208w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Villiyrtit-712x1024.jpg 712w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Villiyrtit-768x1105.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Villiyrtit-1067x1536.jpg 1067w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Villiyrtit-1423x2048.jpg 1423w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/Villiyrtit.jpg 1640w" sizes="auto, (max-width: 208px) 100vw, 208px" /></p>
<h2>Mentorit, gurut vai hurmaavat huijarit? -mediataitotapahtuma</h2>
<p>Tule kuulemaan lisää kestävyysmentoreista <a href="https://www.postimuseo.fi/tapahtuma/mentorit-gurut-vai-hurmaavat-huijarit-mediataitotapahtuma/">Mentorit, gurut vai hurmaavat huijarit? -mediataitotapahtumaan</a> Vapriikkiin <strong>perjantaina 4.10.2024 kello 10-15. </strong>Vapaa pääsy!</p>
<p>Ohjelmassa on myös kiinnostava mediataitoseminaari, Raija Mannisen Tiinasmoko- yrityksen slow stitching -työpaja ja mediataitoihin liittyviä työpajoja sekä kokeilupisteitä.</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="size-medium wp-image-16787" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/06/Gurut_facetapahtuma-300x157.jpg" alt="" width="300" height="157" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/06/Gurut_facetapahtuma-300x157.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/06/Gurut_facetapahtuma-1024x536.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/06/Gurut_facetapahtuma-768x402.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/06/Gurut_facetapahtuma-1536x804.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/06/Gurut_facetapahtuma-2048x1072.jpg 2048w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /></p>
<p><em>Oma ääni kuuluviin somessa! -hankkeen päätoteuttajina ovat Postimuseo ja Tampereen historiallisten museoiden Suomen Pelimuseo ja Mediamuseo Rupriikki. Pääyhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Museo Merkki, Mediakasvatusseura, Tampereen yliopiston mediakasvatuksen oppiaine ja Eläkeliitto sekä kumppaneina Sosped -säätiö (Maria Akatemia, Nettideittiturva) ja Pelastakaa lapset ry.</em></p>
<h2>Lue myös</h2>
<ul>
<li>Kirjoittajan toinen blogi hankkeeseen liittyen: <a href="https://www.postimuseo.fi/auervaarat-postin-vaarinkayttajina/">Auervaarat postin väärinkäyttäjinä</a></li>
</ul>
<p>&nbsp;</p>
<p>Kuvat: Laura Häkkinen</p>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/mika-on-kestavyysmentori/">Mikä on kestävyysmentori?</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/mika-on-kestavyysmentori/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Museo keskustelujen paikkana</title>
		<link>https://www.postimuseo.fi/museo-keskustelujen-paikkana/</link>
					<comments>https://www.postimuseo.fi/museo-keskustelujen-paikkana/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Asla Heikkari]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 10 Sep 2024 16:36:57 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[BLOGI]]></category>
		<category><![CDATA[dialogi]]></category>
		<category><![CDATA[Erätauko]]></category>
		<category><![CDATA[hanke]]></category>
		<category><![CDATA[keskustelu]]></category>
		<category><![CDATA[museo]]></category>
		<category><![CDATA[Postimuseo]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=16894</guid>

					<description><![CDATA[<p>Erätauko-keskustelujen sarjamme jatkuu, kun keskustelut toivoa tuovista valokuvista ja tekoälyn vaikutuksesta digitaaliseen käsityöhön järjestetään syyskuussa kohtaamispaikka Kuplassa. Keskustelut ovat osa Sitran rahoittamaa hanketta ”Keskusteluja digiarjesta museoissa”, jonka vetäjänä toimin loppuvuoteen asti. Keväällä alkaneissa keskusteluissa kokemuksia jaettiin tiuhaan tahtiin, kun viitisenkymmentä keskustelijaa pääsi vauhtiin Erätauko-keskustelujen parissa. On ollut mukava huomata, että osa osallistujista tulee paikalle seuraaviinkin [&#8230;]</p>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/museo-keskustelujen-paikkana/">Museo keskustelujen paikkana</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><strong>Erätauko-keskustelujen sarjamme jatkuu, kun keskustelut toivoa tuovista valokuvista ja tekoälyn vaikutuksesta digitaaliseen käsityöhön järjestetään syyskuussa kohtaamispaikka Kuplassa. <a href="https://www.postimuseo.fi/tapahtuma/syksyn-eratauko-keskustelut/">Keskustelut</a> ovat osa Sitran rahoittamaa hanketta ”Keskusteluja digiarjesta museoissa”, jonka vetäjänä toimin loppuvuoteen asti.</strong></p>
<div id="attachment_15432" style="width: 587px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-15432" class=" wp-image-15432" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1681-300x200.jpg" alt="Ihmiset istuvat tuoleilla ringissä ja yksi ojentaa heille keltaisen paperin." width="577" height="385" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1681-300x200.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1681-1024x683.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1681-768x512.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1681-1536x1024.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1681-2048x1365.jpg 2048w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1681-1180x787.jpg 1180w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1681-152x100.jpg 152w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1681-120x80.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1681-380x253.jpg 380w" sizes="auto, (max-width: 577px) 100vw, 577px" /><p id="caption-attachment-15432" class="wp-caption-text">Erätauko-keskusteluja järjestetään Postimuseon kohtaamispaikka Kuplassa museokeskus Vapriikissa Tampereella. Kuva: Wille Nyyssönen</p></div>
<p>Keväällä alkaneissa keskusteluissa kokemuksia jaettiin tiuhaan tahtiin, kun viitisenkymmentä keskustelijaa pääsi vauhtiin Erätauko-keskustelujen parissa. On ollut mukava huomata, että osa osallistujista tulee paikalle seuraaviinkin keskusteluihin. Keskustelijoita on ollut nuorista eläkeikäisiin, joten olemme kuulleet eri ikäisten kokemuksia digitaalisen arjen teemoista.</p>
<h2>Digitaaliset palvelut koukuttavat</h2>
<p>Monessa keskustelussa puhuimme digitaalisten palvelujen koukuttavuudesta ja siitä, kuinka puhelimet ovat nykyisin kiinteä osa arkeamme. Keskusteluja käytiin myös muun muassa asioinnin siirtymisestä digitaaliseksi, jatkuvasta uutisvirrasta, yksityisyydestä ja turvallisuudesta. Esille nousivat sellaiset aiheet, kuten digitaalinen osattomuus, huoli teknologian kehityksestä, tietoturva ja valeuutiset.</p>
<p>Digitaalinen olemassaolomme sekä digitaalisten palvelujen, etenkin somealustojen, koukuttavuus herättivät keskustelua. Tästä päästiin myös vastuukysymyksiin ja siihen, voiko yksilö taistella yksin digijättejä ja somen koukuttavuutta vastaan, vai pitäisikö yhteiskunnan huolehtia siitä? Monet toivoivat myös lomaa puhelimesta ja sen kautta jatkuvasta saavutettavuudesta ja pääsystä digitaalisiin ympyröihin.</p>
<h2>Digitaalisuudesta on myös hyötyä</h2>
<p>Vaikka aiheet olivat paikoin raskaita tai huolestuttavia, löytyi keskusteluista myös toivoa. Vähintäänkin keskustelu itsessään herätti ajatuksia siitä, että pystymme edelleen kokoontumaan yhteen ja keskittymään sekä kuuntelemiseen että puhumiseen ilman jatkuvaa älylaitteiden häirintää. Digitaalisia asioita ei keskusteluissa nähty yksinomaan pahoina, vaan niiden nähtiin lisäävän joissain tilanteissa esimerkiksi saavutettavuutta ja yhteydenpitoa – esimerkiksi korona-aikana puhelimet auttoivat ihmisiä olemaan yhteydessä toisiinsa.</p>
<div id="attachment_15566" style="width: 496px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-15566" class=" wp-image-15566" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1884-300x200.jpg" alt="Oranssi valokyltti, jossa lukee Kohtaamispaikka Kupla" width="486" height="324" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1884-300x200.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1884-1024x683.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1884-768x512.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1884-1536x1024.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1884-2048x1365.jpg 2048w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1884-1180x787.jpg 1180w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1884-152x100.jpg 152w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1884-120x80.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1884-380x253.jpg 380w" sizes="auto, (max-width: 486px) 100vw, 486px" /><p id="caption-attachment-15566" class="wp-caption-text">Kuva: Wille Nyyssönen</p></div>
<h2>Näyttelyt ja kokoelmat keskustelun tukena</h2>
<p>Keskusteluja digiarjesta museoissa –hankkeen Erätauko-keskusteluja sovelletaan museossa käytettäväksi. Koska museoissa on esillä paljon menneisyyttä, tuo tämä keskusteluihin mahdollisuuden käsitellä sekä mennyttä, nykyisyyttä että tulevaisuutta näyttelyjen ja kokoelmien avustuksella.</p>
<p>Osassa keskusteluja on alustuksena käytetty lyhyttä opastusta näyttelyyn tai jotain elementtiä näyttelystä. Alustuksena toimi hyvin esimerkiksi vanha Kouluradion opetusohjelma puhelimeen vastaamisesta, joka kuitenkin on omalla tavallaan ajankohtainen nykypäivänäkin – vaikka nuoret käyttävät sujuvasti puhelimia, niillä ei välttämättä soiteta. Eri aikatasot pääsevät siten kietoutumaan yhteen keskusteluissa, mikä on museon vahvuus.</p>
<h2>Keskustelijoiden osallistaminen tulevaan näyttelyyn</h2>
<p>Hyödynnämme keskusteluista tehtyjä muistiinpanoja Vapriikissa vuonna 2026 avautuvassa Postimuseon ja Vapriikin yhteisessä näyttelyssä, joka kertoo viestivän suomalaisen tarinaa. Näin osallistamme museokävijöitä näyttelyn tekemiseen ja rikastamme omaa käsitystämme viestintäympäristöstä, kun kuulemme erilaisia tarinoita erilaisista taustoista tulevilta henkilöiltä.</p>
<p>Kevään keskustelu ”Luoko digitaalisuus turvallisuutta ja luottamusta?” järjestettiin myös osana <a href="https://kansallisetdialogit.fi/" target="_blank" rel="noopener">Kansallisia dialogeja (kansallisetdialogit.fi)</a>, joten keskustelun kirjaukset pääsevät osaksi laajempaa yhteenvetoraporttia. Toiveena onkin, että jatkossa keskustelujen yhteenvedot voivat toimia myös päätöksenteon tukena.</p>
<div id="attachment_15567" style="width: 391px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-15567" class=" wp-image-15567" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1707-300x200.jpg" alt="Ihminen istuu tuolilla selkä kuvaajaa kohti. Kädessä hän pitää keltaista paperia." width="381" height="254" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1707-300x200.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1707-1024x683.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1707-768x512.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1707-1536x1024.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1707-2048x1365.jpg 2048w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1707-1180x787.jpg 1180w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1707-152x100.jpg 152w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1707-120x80.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/WTN1707-380x253.jpg 380w" sizes="auto, (max-width: 381px) 100vw, 381px" /><p id="caption-attachment-15567" class="wp-caption-text">Kohtaamispaikka Kupla. Kuva: Wille Nyyssönen</p></div>
<h2>3 asiaa, jotka olemme oppineet keskustelujen järjestämisestä museossa</h2>
<p>1. Museon yksi supervoima on tuoda keskusteluihin mukaan aikakäsitys: mennyt – nykyisyys – tulevaisuus.<br />
2. Museon näyttelyistä voi saada lisäinspiraatiota keskusteluihin – näyttelyistä voi löytyä yllättäviäkin yhtymäkohtia nykypäivän ilmiöihin.<br />
3. Rauhallisessa keskustelun tilassa kännykät unohtuvat, ja kahden tunnin keskustelu tuntuu lyhyeltä.</p>
<h2>Tule mukaan</h2>
<ul>
<li><a href="https://www.postimuseo.fi/tapahtuma/syksyn-eratauko-keskustelut/" target="_blank" rel="noopener">Erätauko-keskusteluihin</a></li>
<li><a href="https://www.postimuseo.fi/tapahtuma/ajankohtainen-kupla/" target="_blank" rel="noopener">Ajankohtaiseen Kuplaan</a></li>
</ul>
<h2>Tutustu hankkeeseen</h2>
<ul>
<li><a href="https://www.sitra.fi/hankkeet/keskusteluja-digiarjesta-museoissa/" target="_blank" rel="noopener">Keskusteluja digiarjesta museossa</a></li>
</ul>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/museo-keskustelujen-paikkana/">Museo keskustelujen paikkana</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/museo-keskustelujen-paikkana/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Mistä museon kokoelmat tulevat?</title>
		<link>https://www.postimuseo.fi/mista-museon-kokoelmat-tulevat/</link>
					<comments>https://www.postimuseo.fi/mista-museon-kokoelmat-tulevat/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Mikko Aho]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 21 Aug 2024 05:43:48 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[BLOGI]]></category>
		<category><![CDATA[esinekokoelmat]]></category>
		<category><![CDATA[filateliset kokoelmat]]></category>
		<category><![CDATA[kokoelmat]]></category>
		<category><![CDATA[kuvakokoelmat]]></category>
		<category><![CDATA[lahjoitukset]]></category>
		<category><![CDATA[museoesineet]]></category>
		<category><![CDATA[postihistoria]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=16798</guid>

					<description><![CDATA[<p>Posti on toiminut Suomessa lähes 400 vuoden ajan, ja Postimuseo on tallentanut sen historiaa jo vuodesta 1926, siis kohta sata vuotta. Mutta mistä Postimuseon kokoelmat ovat peräisin? Pääosa kokoelmistamme on peräisin Postilta, mutta saamme lahjoituksia myös yksityisiltä henkilöiltä, joilla syystä tai toisesta on hallussaan Postiin liittyviä tavaroita. He itse tai heidän sukulaisensa ovat saattaneet olla [&#8230;]</p>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/mista-museon-kokoelmat-tulevat/">Mistä museon kokoelmat tulevat?</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><strong>Posti on toiminut Suomessa lähes 400 vuoden ajan, ja Postimuseo on tallentanut sen historiaa jo vuodesta 1926, siis kohta sata vuotta. Mutta mistä Postimuseon kokoelmat ovat peräisin?</strong></p>
<div id="attachment_16803" style="width: 610px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16803" class="wp-image-16803" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/PM-ES-162-300x200.jpg" alt="Postimuseon kokoelmiin kuuluva aisakello" width="600" height="399" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/PM-ES-162-300x200.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/PM-ES-162-1024x682.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/PM-ES-162-768x511.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/PM-ES-162-1536x1022.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/PM-ES-162-1180x787.jpg 1180w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/PM-ES-162-152x100.jpg 152w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/PM-ES-162-120x80.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/PM-ES-162-380x253.jpg 380w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/PM-ES-162.jpg 1920w" sizes="auto, (max-width: 600px) 100vw, 600px" /><p id="caption-attachment-16803" class="wp-caption-text">Tämä vuonna 1858 valmistettu aisakello on mainittu jo Postimuseon ensimmäisessä kokoelmaluettelossa vuodelta 1927. Aisakellon äänen kuullessaan muut maanteillä kulkijat tiesivät antaa tietä postin kuljettajalle.</p></div>
<p>Pääosa kokoelmistamme on peräisin Postilta, mutta saamme lahjoituksia myös yksityisiltä henkilöiltä, joilla syystä tai toisesta on hallussaan Postiin liittyviä tavaroita. He itse tai heidän sukulaisensa ovat saattaneet olla Postissa töissä, tai ehkä he yksinkertaisesti ovat saaneet mieleenpainuvan postilähetyksen, jota tarjoavat Postimuseon kokoelmiin. Yksi ryhmä ovat filatelistit ja muut keräilijät, joiden kokoelmia on myös Postimuseoon päätynyt.</p>
<div id="attachment_16808" style="width: 410px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16808" class="wp-image-16808" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/PM-ES-6328-200x300.jpg" alt="Postimuseon kokoelmiin kuuluva mainoshahmo &quot;Paketti-Paavo&quot;" width="400" height="600" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/PM-ES-6328-200x300.jpg 200w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/PM-ES-6328-683x1024.jpg 683w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/PM-ES-6328-768x1152.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/PM-ES-6328-1024x1536.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/PM-ES-6328-1365x2048.jpg 1365w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/PM-ES-6328-scaled.jpg 1707w" sizes="auto, (max-width: 400px) 100vw, 400px" /><p id="caption-attachment-16808" class="wp-caption-text">Paketti-Paavo -mainoshahmon saimme kokoelmiin suoraan käytöstä Tampereen lajittelukeskuksesta kesällä 2024.</p></div>
<p><span class="TextRun SCXW7596775 BCX0" lang="FI-FI" xml:lang="FI-FI" data-contrast="auto"><span class="NormalTextRun SCXW7596775 BCX0">Esine on museolle sitä arvokkaampi, mitä enemmän siitä tiedämme. </span><span class="NormalTextRun SCXW7596775 BCX0">Esimerkiksi postivaunumiehen eväslaukut ovat kiinnostavammat</span><span class="NormalTextRun SCXW7596775 BCX0">, kun tiedämme, kuka niitä on käyttänyt, milloin ja missä</span><span class="NormalTextRun SCXW7596775 BCX0">. N</span><span class="NormalTextRun SCXW7596775 BCX0">e kertovat silloin enemmän kuin mitä esinettä katsoen päältä näkee.</span> <span class="NormalTextRun SCXW7596775 BCX0">Kokoelmien rahallista arvoa museot eivät arvioi. Museon kannalta ”arvo” tarkoittaa sitä, mitä esine, kuva tai muu aineisto voi kertoa meistä ja maailmasta nykyisyydelle ja tulevaisuudelle.</span></span><span class="EOP SCXW7596775 BCX0" data-ccp-props="{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}"> </span></p>
<div id="attachment_16810" style="width: 610px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16810" class="wp-image-16810" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/yhdistetty-300x211.jpg" alt="Postimuseon kokoelmista valokuva, jossa mies kantaa kahta laukkua, ja kyseiset laukut Postimuseon kokoelmaesineinä" width="600" height="422" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/yhdistetty-300x211.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/yhdistetty.jpg 600w" sizes="auto, (max-width: 600px) 100vw, 600px" /><p id="caption-attachment-16810" class="wp-caption-text">Valokuvakokoelmamme kuvassa Kalevi Mustakangas ja laukut, joita hän käytti työskennellessään postivaunuissa rautateillä 1960-luvun lopulla. Laukut ovat esinekokoelmaamme. Niissä Mustakangas kuljetti eväitään ja muita henkilökohtaisia tavaroita.</p></div>
<h2><span class="TextRun Highlight SCXW313126 BCX0" lang="FI-FI" xml:lang="FI-FI" data-contrast="auto"><span class="NormalTextRun SCXW313126 BCX0">Kaikkea ei voi </span><span class="NormalTextRun SCXW313126 BCX0">tallentaa</span></span><span class="EOP TrackedChange SCXW313126 BCX0" data-ccp-props="{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:1,&quot;335551620&quot;:1,&quot;335559685&quot;:0,&quot;335559737&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}"> </span></h2>
<p>Museot eivät aina ota vastaan kaikkea, mitä niille tarjotaan, vaikka tarjotut aineistot olisivatkin hienoja ja kiinnostavia. Voi olla, että museolla on jo kokoelmissaan samanlainen tai aivan vastaava esine, eikä näyttely- ja varastotilojen rajallisuuden vuoksi ole mielekästä pitää kokoelmissa kaksoiskappaleita. Museo saattaa kieltäytyä myös huonokuntoisista esineistä, tai sellaisista, joista puuttuu osia.</p>
<p>Voi myös olla, että lahjoitus sopisi paremmin jonkun toisen museon kokoelmiin. Sellaisessa tapauksessa museoiden henkilökunta neuvoo mielellään, minne muualle lahjoitusta voisi tarjota. Suomalaiset museot ovat sopineet keskenään tallennustyönjaosta, jonka mukaan erilaiset aiheet kuuluvat eri museoiden vastuulle. Voit lukea tästä lisää <a href="https://www.takoverkosto.fi/fi/tallennustyonjako">TAKO-verkoston sivuilta</a>.</p>
<p>Joskus on pakko kieltäytyä siksi, ettei museo voi taata pystyvänsä huolehtimaan lahjoituksen pysyvästä säilytyksestä asianmukaisissa oloissa. Esimerkiksi hyvin suurille esineille ei välttämättä ole tiloja. Onneksi Postimuseolla on erinomaiset varastotilat omassa Kokoelmahallissamme Tampereen Ruskossa.</p>
<p>Joskus aineistojaan museoon lahjoittaneet ovat pettyneitä, kun heidän lahjoituksensa ei heti pääsekään esille museon näyttelyihin. Se usein harmittaa myös museon henkilökuntaa! Kokoelmistamme löytyy yli 200 000 esinettä, valokuvaa, postimerkkiä, leimasinta, videotallennetta ynnä muita kokoelmaobjekteja. On selvää, ettei kaikki mitenkään mahdu näytteille yhdellä kertaa – ja jos mahtuisi, innostuneinkaan kävijä tuskin jaksaisi sellaiseen näyttelyyn tutustua.</p>
<div id="attachment_16813" style="width: 610px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16813" class="wp-image-16813" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/tampereen_kokoelmahalli_esinehylly_2-300x200.png" alt="Huonekaluja varastoituna Postimuseon Tampereen kokoelmahalliin" width="600" height="400" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/tampereen_kokoelmahalli_esinehylly_2-300x200.png 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/tampereen_kokoelmahalli_esinehylly_2-1024x683.png 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/tampereen_kokoelmahalli_esinehylly_2-768x512.png 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/tampereen_kokoelmahalli_esinehylly_2.png 1180w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/tampereen_kokoelmahalli_esinehylly_2-152x100.png 152w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/tampereen_kokoelmahalli_esinehylly_2-120x80.png 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/tampereen_kokoelmahalli_esinehylly_2-380x253.png 380w" sizes="auto, (max-width: 600px) 100vw, 600px" /><p id="caption-attachment-16813" class="wp-caption-text">Kokoelmahallissa varastoituna olevia huonekaluja: Kuva: Postimuseo, Jarmo Niinimäki.</p></div>
<h2>Mietitkö lahjoitusta?</h2>
<p>Lahjoitukset ovat aina erityisiä yksittäistapauksia, ja Postimuseon henkilökunta arvioi ne sellaisina. Tee siis näin, jos sinulla on jotain sellaista, jonka lahjoittamista Postimuseolle harkitset:</p>
<ul>
<li>Ota ensin yhteyttä museon henkilökuntaan.</li>
<li>Kerro yhteydenotossa, millaisesta aineistosta on kyse, missä se on ja mikä on sen kunto. Jos voit, lähetä kuvia.</li>
<li>Kerro myös, mitä tiedät aineiston historiasta: missä se on tehty, kenelle se on kuulunut, kuka sitä on käyttänyt ja missä, miten se on päätynyt sinulle… Tietoa ei oikeastaan koskaan ole liikaa! On selvää, että vanhojen aineistojen kohdalla ei kaikki tieto aina ole säilynyt, mutta mitä enemmän esineistä, kuvista tai muista aineistoista ja niiden vaiheista tiedämme, sitä kiinnostavampia ne museolle ovat.</li>
<li>Jos esine on kulunut, älä korjaa sitä itse! Käytön jäljet ovat osa esineen historiaa, ja saattavat lisätä sen arvoa museolle. Jos kunnostus tai konservointi on tarpeen, museo huolehtii siitä.</li>
<li>Jos museo päättää ottaa lahjoituksen vastaan, sovi henkilökunnan kanssa sen toimittamisesta Postimuseoon.</li>
</ul>
<div id="attachment_16799" style="width: 610px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16799" class="wp-image-16799" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/PM-ES-6338-300x200.jpg" alt="Postimuseon kokoelmiin kuuluva pieni heilurivaaka, jota on käytetty kirjevaakana." width="600" height="400" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/PM-ES-6338-300x200.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/PM-ES-6338-1024x683.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/PM-ES-6338-768x512.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/PM-ES-6338-1536x1024.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/PM-ES-6338-2048x1365.jpg 2048w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/PM-ES-6338-1180x787.jpg 1180w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/PM-ES-6338-152x100.jpg 152w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/PM-ES-6338-120x80.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/08/PM-ES-6338-380x253.jpg 380w" sizes="auto, (max-width: 600px) 100vw, 600px" /><p id="caption-attachment-16799" class="wp-caption-text">Tämä pieni kirjevaaka on yksi uusimmista lisäyksistä kokoelmaamme. Lahjoittaja oli käyttänyt sitä 1970-luvulla Joensuun postissa työskennellessään. Nykyään hän asuu Ruotsissa, josta meille vaa’an lähetti. Vaaka toimii yhä ja on tarkka 100 gramman painoon asti.</p></div>
<h2>Postimuseon kokoelmia Finnassa</h2>
<p><span class="TextRun SCXW136421468 BCX0" lang="FI-FI" xml:lang="FI-FI" data-contrast="auto"><span class="NormalTextRun SCXW136421468 BCX0">Postimuseon kokoelmiin voi näyttelyidemme lisäksi tutustua </span><span class="NormalTextRun SCXW136421468 BCX0">esimerkiksi </span><span class="NormalTextRun SCXW136421468 BCX0">verkossa </span></span><a href="https://postimuseo.finna.fi/"><span class="TextRun Underlined SCXW136421468 BCX0" lang="FI-FI" xml:lang="FI-FI" data-contrast="auto"><span class="NormalTextRun CommentStart SpellingErrorV2Themed CommentHighlightPipeRestV2 CommentHighlightRest SCXW136421468 BCX0">Finna</span></span></a><span class="TextRun SCXW136421468 BCX0" lang="FI-FI" xml:lang="FI-FI" data-contrast="auto"><span class="NormalTextRun CommentHighlightPipeRestV2 SCXW136421468 BCX0">-palvelussa.</span><span class="NormalTextRun SCXW136421468 BCX0"> Myös </span></span><a href="https://youtube.com/playlist?list=PLRghNB3F-NhVNgEvM7xsxvLTk8r0ADAo2&amp;si=f72d4lFXBcEhshbV"><span class="TextRun Underlined SCXW136421468 BCX0" lang="FI-FI" xml:lang="FI-FI" data-contrast="auto"><span class="NormalTextRun CommentStart SpellingErrorV2Themed CommentHighlightPipeRestV2 CommentHighlightRest SCXW136421468 BCX0">Youtube</span></span></a><span class="TextRun SCXW136421468 BCX0" lang="FI-FI" xml:lang="FI-FI" data-contrast="auto"><span class="NormalTextRun CommentHighlightPipeRestV2 SCXW136421468 BCX0">&#8211;</span><span class="NormalTextRun SCXW136421468 BCX0">kanavallamme on julkaistu kurki</span><span class="NormalTextRun SCXW136421468 BCX0">s</span><span class="NormalTextRun SCXW136421468 BCX0">tuksia kokoelmiin.</span></span></p>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/mista-museon-kokoelmat-tulevat/">Mistä museon kokoelmat tulevat?</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/mista-museon-kokoelmat-tulevat/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Auervaarat postin väärinkäyttäjinä</title>
		<link>https://www.postimuseo.fi/auervaarat-postin-vaarinkayttajina/</link>
					<comments>https://www.postimuseo.fi/auervaarat-postin-vaarinkayttajina/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Mirka Ylä-Mattila]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 31 Jul 2024 11:01:09 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[BLOGI]]></category>
		<category><![CDATA[hanke]]></category>
		<category><![CDATA[kirje]]></category>
		<category><![CDATA[kirjeenvaihto]]></category>
		<category><![CDATA[mediakasvatus]]></category>
		<category><![CDATA[viestintä]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=16671</guid>

					<description><![CDATA[<p>Postimuseossa on meneillään Oma ääni kuuluviin somessa! -mediakasvatushanke, jonka tavoitteena on kohentaa senioreiden ja nuorten medialukutaitoa ja -kriittisyyttä yhteisissä työpajoissa. Yhtenä aiheena ovat romanssihuijaukset. Medialukutaitoihin kuuluu muun muassa kyky erottaa virheellinen tieto uutisvirrasta. Tämä oli yksi syy, miksi hankkeessa tarkensimme katsettamme romanssihuijareihin. Tutustumalla romanssihuijareiden toimintatapoihin mediakriittisyyttä on mahdollista opettaa myös laajemmin, kun huijareiden yhteydenottokirjeitä luetaan [&#8230;]</p>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/auervaarat-postin-vaarinkayttajina/">Auervaarat postin väärinkäyttäjinä</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><strong>Postimuseossa on meneillään <a href="https://www.postimuseo.fi/mediakasvatushanke/">Oma ääni kuuluviin somessa! -mediakasvatushanke</a>, jonka tavoitteena on kohentaa senioreiden ja nuorten medialukutaitoa ja -kriittisyyttä yhteisissä työpajoissa. Yhtenä aiheena ovat romanssihuijaukset.</strong></p>
<div id="attachment_16674" style="width: 534px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16674" class="wp-image-16674 " src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/07/Kuva22-scaled.jpg" alt="Koivun molemmin puolin hienoihin vaatteisiin pukeutuneet nainen ja mies." width="524" height="699" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/07/Kuva22-scaled.jpg 1920w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/07/Kuva22-225x300.jpg 225w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/07/Kuva22-768x1024.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/07/Kuva22-1152x1536.jpg 1152w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/07/Kuva22-1536x2048.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/07/Kuva22-300x400.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/07/Kuva22-130x173.jpg 130w" sizes="auto, (max-width: 524px) 100vw, 524px" /><p id="caption-attachment-16674" class="wp-caption-text">Kuva: Veera Häkkinen</p></div>
<p>Medialukutaitoihin kuuluu muun muassa kyky erottaa virheellinen tieto uutisvirrasta. Tämä oli yksi syy, miksi hankkeessa tarkensimme katsettamme romanssihuijareihin. Tutustumalla romanssihuijareiden toimintatapoihin mediakriittisyyttä on mahdollista opettaa myös laajemmin, kun huijareiden yhteydenottokirjeitä luetaan kriittisellä silmällä.</p>
<p>Kaikki mitä mediassa kerrotaan, ei todellakaan ole totta. On tärkeää, että yksilö osaa seuloa oikean tiedon kaikenlaisten puoskareiden ja muiden epäeettisten toimijoiden lähestymisyritysten seasta, aivan kuten epäilyttävät hyypiöt ja potentiaaliset narsistit yökerhon tiskiltä.</p>
<p>Salaliittoteoriat ovat myös aidon tiedonvälityksen riesana, jos yksilö ei lopulta usko mihinkään tutkittuun tietoon, vaan haksahtaa huru-gurujen valheellisiin skenaarioihin ja viholliskuviin. Näitä voidaan ruokkia myös valtiollisten toimijoiden taholta. Aidon tiedon tunnistaminen onkin myös maanpuolustuksellisessa mielessä tärkeää.</p>
<p>Vaikka nykyään romanssihuijausten tekijät löytyvät usein kansainvälisiltä vesiltä, on meillä Suomessakin muutamia esimerkkejä aidoista romanssihuijareista jo ennen digitaalisen viestinnän aikakautta.</p>
<div id="attachment_16675" style="width: 192px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16675" class="wp-image-16675 " src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/07/Kuva29-473x1024.jpg" alt="Hienoihin vaatteisiin pukeutunut mies kurkkaa puun takaa kynä ja paperilehtiö kädessään." width="182" height="394" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/07/Kuva29-473x1024.jpg 473w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/07/Kuva29-139x300.jpg 139w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/07/Kuva29-768x1662.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/07/Kuva29-710x1536.jpg 710w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/07/Kuva29-946x2048.jpg 946w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/07/Kuva29.jpg 1170w" sizes="auto, (max-width: 182px) 100vw, 182px" /><p id="caption-attachment-16675" class="wp-caption-text">Kuva: Veera Häkkinen</p></div>
<h2>Kuuluisa huijari Ruben Oskar Auervaara</h2>
<p>Näistä yhtenä esimerkkinä Ruben Oskar Auervaara, joka syntyi vuonna 1906 Turussa ja kuoli Helsingissä vuonna 1964. Auervaara nousi valtakunnalliseen, kyseenalaiseen maineeseen huijaamalla rahaa naisilta, joita tapasi lehti-ilmoitusten avulla. Ilman seuraamuksia Auervaara ei seikkailuistaan kuitenkaan selvinnyt: vankilavuosia kertyi eri vankiloissa yhteensä peräti 26. Auervaaran nimi on Suomessa nykyään käsite, jolla lipevää ja petollista hurmuria luonnehditaan.</p>
<p>Auervaaran alkuperäinen sukunimi oli Jansson, mutta hän muutti sen vuonna 1935 Auervaaraksi. Sinänsä häkellyttävää, että naiset jättivät huomiotta jo hurmurin nimessä olevan varoituksen ”tuotteen” potentiaalisesti vaarallisesta sisällöstä. Toisaalta korkea elämyshakuisuus on tutkimusten mukaan paitsi kokijoita, varmasti myös tekijöitä yhdistävä tekijä. Toki romanssihuijaukset menevät usein läpi tilanteissa, joissa kokija on vaikeassa elämäntilanteessa ja hänen seulansa on heikentynyt. Tällöin huijaria voikin olla hankalampi tunnistaa.</p>
<h2>Kirjeenvaihto tärkeässä osassa huijauksia</h2>
<p>Postimuseon kannalta Auervaaraan liittyy monia kiinnostavia seikkoja, tekihän Auervaara valloituksensa ennen kaikkea kirjeenvaihdon välityksellä, tehden näin postista tavallaan tahattoman osallisen. Tätä kautta Auervaara voidaan nähdä eräästä näkökulmasta myös jonkinlaisena postin väärinkäyttäjänä. Voisi ajatella, että Postin näkökulmasta sen välittämien kirjeiden tulisi mieluiten olla mukavaa, ilahduttavaa sekä informatiivista viestintää, joka välittää oikeata tietoa. On kurjaa, että Posti saattaa olla hämärämiesten epäilyttäviä puuhia edistävä juoksupoika.</p>
<p>Suomalainen valokuvaaja sekä liikemies Unto Parvilahti kirjoittaa muistelmissaan tavanneensa Ruben Oskar Auervaaran Katajanokan vankilassa vuonna 1944. Pienikokoinen Auervaara osoittautui yllättäen kuitenkin surkeaksi kirjeiden kirjoittajaksi; miehellä oli alkeellinen käsiala ja kirjoitustaito. Silti nimenomaan kirjeenvaihto toimi Auervaaran roistontöiden välineenä, jolla hän koukutti uhrinsa uskomaan mitä mielikuvituksellisempiin tarinoihin.</p>
<h2>Roolileikkien mestari &#8220;kreivi Lindgren&#8221;</h2>
<p>Seura-lehden toimittajan Riikka Forsströmin mukaan toinen romanssihuijari, Pertti Ylermi Lindgren eli &#8220;kreivi Lindgren&#8221; nousi kuuluisuuteen 1960-luvulla Auervaaran manttelinperijänä. Edeltäjänsä tapaan hän oli paitsi valheiden, myös roolileikkien mestari. Hän oli puhdas, sliipattu ja hyvin pukeutunut. Luonteeltaan hän oli hauska, sosiaalinen ja kielitaitoinen.</p>
<p>Pertti Ylermi menikin täydestä esiintyessään Tony Peter Axel Alexander Oscar af Oxenstiernana, lentokapteenina. Näppäränä poikana hän varasti lentokapteenin virkapuvun lentokentältä. Italialaisena Benjamin Torrinina Lindgren huijasi rovaniemeläiseltä psykologilta miltei puoli miljoonaa markkaa. Lisäksi Pertti esiintyi myös valepappina, Tage Melininä, ja julisti Jumalan sanaa Turun tuomiokirkossa.</p>
<p>Romanssihuijareiden kirjeenvaihtoon olisi mielenkiintoista perehtyä tarkemmin näin Postimuseon työntekijänkin näkökulmasta. Rakkauskirjeet – sepitetytkin – ovat tietenkin aina myös hyvää viihdettä, etenkin näin kesällä.</p>
<div id="attachment_16673" style="width: 362px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16673" class="wp-image-16673 " src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/07/Kuva1-681x1024.jpg" alt="Koivun molemmin puolin hienoihin vaatteisiin pukeutuneet nainen ja mies." width="352" height="530" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/07/Kuva1-681x1024.jpg 681w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/07/Kuva1-200x300.jpg 200w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/07/Kuva1-768x1154.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/07/Kuva1-1022x1536.jpg 1022w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/07/Kuva1-1362x2048.jpg 1362w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/07/Kuva1-scaled.jpg 1703w" sizes="auto, (max-width: 352px) 100vw, 352px" /><p id="caption-attachment-16673" class="wp-caption-text">Kuva: Veera Häkkinen</p></div>
<h2>Miten suojautua nykyajan Auervaaroilta?</h2>
<p>Romanssihuijauksiin menetetään Suomessa miljoonia euroja vuosittain ja kyse on valitettavasti kasvussa olevasta ilmiöstä. Nykyajan Auervaarat hyödyntävät kirjepostin sijaan usein digitaalista viestintää ja tekoälyä. Digitaalisen tuttavuuden tunnistaminen valeprofiililla toimivaksi henkilöksi ei ole aina helppoa. Tekijät hyödyntävät myös reaaliaikaista videoiden muokkausta, jolloin tekeytyminen toiseksi ihmiseksi tulee tulevaisuudessa ikävä kyllä vain helpottumaan.</p>
<p>Hankkeemme kumppanin, romanssihuijausten kokijoita sekä tekijöitä auttavan Sosped Säätiön Helmi Korhonen muistuttaa kuitenkin Laurea ammattikorkeakoulun ”Romanssihuijausten ABC”-koulutuksessa tärkeästä säännöstä, jolla romanssihuijareita vastaan voi suojautua: ”Älä koskaan lähetä rahaa henkilölle, jota et ole tavannut”.</p>
<p>Romanssihuijareiden tunnistamiseen voit käyttää myös esimerkiksi Google-hakukoneen käänteistä kuvahakua. Sospedin sivuilta löytyy paljon hyviä vinkkejä, joilla romanssihuijarin voi tunnistaa.</p>
<p>Aina kannattaa muistaa, että verkosta voi myös löytyä ihan oikeita ystäviä. On kuitenkin parempi tehdä hieman salapoliisintyötä ennen kuin sokeasti luottaa netin hurmureihin. Sospedin mukaan uusista nettituttavuuksista kannattaa myös kertoa kavereille ja perheelle. Porukalla on helpompi miettiä, millainen kaveri linjojen toisessa päässä on kyseessä.</p>
<ul>
<li><strong>Tutustu hankkeen sivuihin: <a href="https://www.postimuseo.fi/mediakasvatushanke/">https://www.postimuseo.fi/mediakasvatushanke/</a></strong></li>
</ul>
<h3>Mentorit, gurut vai hurmaavat huijarit? -mediataitotapahtuma 4.10.2024</h3>
<div id="attachment_15602" style="width: 520px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-15602" class="wp-image-15602 " src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/mediakasvatus-face-tapahtuma-kuva-1024x536.jpg" alt="" width="510" height="267" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/mediakasvatus-face-tapahtuma-kuva-1024x536.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/mediakasvatus-face-tapahtuma-kuva-300x157.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/mediakasvatus-face-tapahtuma-kuva-768x402.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/02/mediakasvatus-face-tapahtuma-kuva.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 510px) 100vw, 510px" /><p id="caption-attachment-15602" class="wp-caption-text">Kuva: Laura Häkkinen</p></div>
<p>Järjestämme perjantaina 4. lokakuuta 2024 Mentorit, gurut vai hurmaavat huijarit? -mediataitotapahtuman museokeskus Vapriikissa, Tampereella.</p>
<ul>
<li>Ohjelmassa dis- ja misinformaatio, mediakriittisyys, kestävyysajattelu ja verkkohuijaukset sekä teeman mukaisia esittelypöytiä ja pajoja.</li>
<li>Puhujina mm. mediakasvatuksen professori Sirkku Kotilainen (Tampereen yliopisto), Helmi Korhonen (Sosped Säätiö), Maarit Mustonen (Pelastakaa Lapset)</li>
<li>Tapahtuma sopii erityisen hyvin senioreille ja nuorille, opettajille, opettajaksi opiskeleville ja mediakasvattajille sekä vanhemmille. Tapahtumaan ovat kaikki tervetulleita!</li>
</ul>
<p><a href="https://www.postimuseo.fi/tapahtuma/mentorit-gurut-vai-hurmaavat-huijarit-mediataitotapahtuma/">Siirry Tapahtuman sivulle</a></p>
<h3>Lähteet</h3>
<ul>
<li>Forsström, Riikka; ”Kreivi Lindgren oli aikansa rattopoika”, <a href="https://seura.fi/viihde/julkkikset/kreivi-lindgren-oli-aikansa-rattopoika/" target="_blank" rel="noopener">https://seura.fi/viihde/julkkikset/kreivi-lindgren-oli-aikansa-rattopoika/</a>, Julkaistu: 10.04.2016 19.38, Päivitetty: 14.04.2022 11.01</li>
<li>Haku: ”Ruben Oskar Auervaara”, Wikipedia-artikkeli, Luettu 1.7.2024, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruben_Oskar_Auervaara" target="_blank" rel="noopener">https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruben_Oskar_Auervaara</a></li>
<li>Haku: ”Unto Parvilahti”, Wikipedia-artikkeli, Luettu 1.7.2024, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Unto_Parvilahti" target="_blank" rel="noopener">https://fi.wikipedia.org/wiki/Unto_Parvilahti</a></li>
<li>Sosped säätiön verkkosivut, Luettu 1.7.2024, <a href="https://sosped.fi/" target="_blank" rel="noopener">https://sosped.fi/</a></li>
</ul>
<p>&nbsp;</p>
<p><em>Kuvissa esiintyjät Mikko Korpela ja Laura Häkkinen.</em></p>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/auervaarat-postin-vaarinkayttajina/">Auervaarat postin väärinkäyttäjinä</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/auervaarat-postin-vaarinkayttajina/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Postimerkin historiaa</title>
		<link>https://www.postimuseo.fi/postimerkin-historiaa-osa-2/</link>
					<comments>https://www.postimuseo.fi/postimerkin-historiaa-osa-2/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Reetta Uusikulku]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 28 May 2024 07:55:03 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[BLOGI]]></category>
		<category><![CDATA[HAM]]></category>
		<category><![CDATA[kuvamerkit]]></category>
		<category><![CDATA[moniväripostimerkit]]></category>
		<category><![CDATA[postimerkin historia]]></category>
		<category><![CDATA[postin historia]]></category>
		<category><![CDATA[saaris-mallin postimerkit]]></category>
		<category><![CDATA[Signe Hammarsten Jansson]]></category>
		<category><![CDATA[suomalaiset postimerkit]]></category>
		<category><![CDATA[Vaasan mallin postimerkit]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=16330</guid>

					<description><![CDATA[<p>Osa 2: Ensimmäisistä leijonamerkeistä värikkäisiin merkkeihin Postimerkkien kehitykseen ovat vaikuttaneet painotekniikan kehitys ja siitä riippuvainen kuvitustyyli. Tässä minisarjan kakkososassa käyn läpi painotekniikan vaikutusta postimerkin kehitykseen ja kerron aikansa merkittävämmästä suunnittelijasta Signe Hammarsten Janssonista. Alussa kuitenkin kuvaan leijonamerkkien merkitystä maamme itsenäistymisen alkuvaiheessa. Suomen Posti on julkaissut vuodesta 1917 lähtien yli 2500 erilaista merkkiä. Jo ennen itsenäistymistä [&#8230;]</p>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/postimerkin-historiaa-osa-2/">Postimerkin historiaa</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<h2>Osa 2: Ensimmäisistä leijonamerkeistä värikkäisiin merkkeihin</h2>
<p><strong>Postimerkkien kehitykseen ovat vaikuttaneet painotekniikan kehitys ja siitä riippuvainen kuvitustyyli. Tässä minisarjan kakkososassa käyn läpi painotekniikan vaikutusta postimerkin kehitykseen ja kerron aikansa merkittävämmästä suunnittelijasta Signe Hammarsten Janssonista. Alussa kuitenkin kuvaan leijonamerkkien merkitystä maamme itsenäistymisen alkuvaiheessa.</strong></p>
<p>Suomen Posti on julkaissut vuodesta 1917 lähtien yli 2500 erilaista merkkiä. Jo ennen itsenäistymistä Suomessa otettiin käyttöön kopeekka-arvoiset merkit. Näistä postimerkin ensihetkistä venäläistämistoimiin kerroin tämän Postimerkkien historiaa -minisarjan ensimmäisessä osassa <a href="https://www.postimuseo.fi/postimerkin-historiaa-osa1/">Postimerkin ensihetket</a>.</p>
<p>Minisarjan viimeisessä julkaisussa esittelen postimerkkien aiheita koko sen historian aikana sekä suomalaisen kulttuurin esittämistä postimerkeissä.</p>
<h3>Itsenäisen Suomen ensimmäiset postimerkit</h3>
<p>Suomi sai toteuttaa omia postimerkkejä, kun Venäjän väliaikaishallitus kumosi postimanifestin maaliskuun vallankumouksen jälkeen 1917. Suomen senaatti teki päätöksen postimerkkien käyttöönotosta saman vuoden heinäkuussa. Senaatti antoi tehtävän Suomen ensimmäisistä postimerkeistä komitean jäsenen, arkkitehti Eliel Saarisen tehtäväksi. Hänen luonnoksensa pohjalta valmisteltiin uusi postimerkkimalli.</p>
<div id="attachment_16334" style="width: 310px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16334" class="wp-image-16334" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0083_-Saarismalli-20-300x300.jpg" alt="Pystytasoinen oranssivärinen postimerkki, jossa on keskellä valkoisessa soikiossa leijonavaakuna yhdeksän heraldisen ruusukkeen ympäröimänä. Soikion ympärillä aaltokuviota. Ylhäällä tekstinä Suomi, alhaalla Finland sekä sen molemmin puolin numeroin kaksikymmentä." width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0083_-Saarismalli-20-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0083_-Saarismalli-20-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0083_-Saarismalli-20-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0083_-Saarismalli-20-768x768.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0083_-Saarismalli-20-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0083_-Saarismalli-20-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0083_-Saarismalli-20.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-16334" class="wp-caption-text">Saaris-mallin 20 pennin merkki ilmestyi 22. huhtikuuta 1918. Tämä oli ensimmäisiä Itsenäisen Suomen postimerkkejä. Kuva: Postimuseo.</p></div>
<h4>Saaris-mallin leijonavaakuna</h4>
<div id="attachment_16333" style="width: 310px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16333" class="wp-image-16333 size-medium" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0081-Saarismalli-5-300x300.jpg" alt="Pystytasoinen vihreä postimerkki, jossa on keskellä valkoisessa soikiossa leijonavaakuna yhdeksän heraldisen ruusukkeen ympäröimänä. Soikion ympärillä aaltokuviota. Ylhäällä tekstinä Suomi, alhaalla Finland sekä sen molemmin puolin numeroin viisi." width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0081-Saarismalli-5-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0081-Saarismalli-5-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0081-Saarismalli-5-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0081-Saarismalli-5-768x768.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0081-Saarismalli-5-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0081-Saarismalli-5-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0081-Saarismalli-5.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-16333" class="wp-caption-text">Saaris-mallin ensimmäinen postimerkki oli 5 pennin maksuarvon merkki, joka ilmestyi 1. lokakuuta 1917. Kuva: Postimuseo.</p></div>
<p>Postimerkit haluttiin taloudellisista syistä säilyttää vuosien 1900–1917 venäläismerkkien kokoisina, jolloin Saarisen luonnosta jouduttiin kaventamaan. Taiteilija oli ratkaisuun tyytymätön. Itsenäisen Suomen ensimmäinen yleismerkkisarja sai nimekseen Saaris-malli. Postimerkit ilmestyivät lokakuussa 1917 ja tulivat käyttöön ulkomaan postiliikenteessä maaliskuussa 1918. Suomi sai näin omat postimerkkinsä jo ennen itsenäistymistään.</p>
<p>Saaris-mallissa oli sortokaudella syrjässä ollut leijonavaakuna valkoisessa soikeassa kentässä yhdeksän ruusukkeen kanssa. Leijonavaakunalla on pitkät perinteet Suomen historiassa: Esimerkiksi Suomen leijonavaakunaa käytettiin Ruotsin valtakunnan itäosien tunnuksena vuoteen 1809. Leijona oli myös Suomen suuriruhtinaskunnan vaakunan symboli ja leijonavaakuna oli mukana jo Suomen ensimmäisissä postimerkeissä, soikiomerkeissä, vuonna 1856.</p>
<p>Näin leijonavaakuna komeili itseoikeutetusti ensimmäisissä itsenäisen Suomen postimerkeissä, jotka olivat käytössä vuoden 1930 loppuun. Venäläismerkkejä tosin käytettiin ulkomaanlähetyksissä helmikuuhun 1918, jolloin Suomi pääsi Maailman Postiliiton jäseneksi.</p>
<h4>Vaasan malli</h4>
<p>Suomessa alkaneet levottomuudet, jotka päätyivät sisällissodaksi vuonna 1918, aiheuttivat postimerkkitoimituksissa vaikeuksia. Vaasassa sotatoimia paossa ollut senaatti ratkaisi postimerkkipulan painamalla uusia postimerkkejä. Vaasan malliksi nimitetyt postimerkit suunnitteli visantilainen arkkitehti Matti Björklund. Vaasan postimerkit olivat käytössä 5. maaliskuuta 1918–1. toukokuuta 1923.</p>
<div id="attachment_16335" style="width: 310px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16335" class="size-medium wp-image-16335" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0096_Vaasan-malli-300x300.jpg" alt="Pystytasoinen punainen postimerkki, jossa on keskellä valkoisessa vaakunamallisessa osiossa harmaa leijonavaakuna yhdeksän heraldisen ruusukkeen ympäröimänä. Vaakunakuva-aiheen ympärillä aaltokuviota. Ylhäällä tekstinä Suomi, alhaalla Finland sekä sen molemmin puolin numeroin 1 ympäröitynä. Numeroiden alapuolella kirjaimina M-kirjain." width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0096_Vaasan-malli-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0096_Vaasan-malli-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0096_Vaasan-malli-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0096_Vaasan-malli-768x768.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0096_Vaasan-malli-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0096_Vaasan-malli-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0096_Vaasan-malli.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-16335" class="wp-caption-text">Arkkitehti Matti Björklundin suunnittelemat postimerkit ilmestyivät 1918 sisällissodan aiheuttamien toimitusvaikeuksien vuoksi. Vaasan mallin markan arvoinen postimerkki tuli käyttöön 27. maaliskuuta 1918. Kuva: Postimuseo.</p></div>
<h3>Paperiarkista esiliimoitetulle rullapaperille</h3>
<p>Postimerkit painettiin aluksi senaatin ja leimapaperikonttorin kirjapainoissa ja 1920-luvulta 1990-luvulle Suomen Pankin setelipainossa. Se muuttui myöhemmin Setec Oy:ksi, jonka lopetettua postimerkkituotannon suomalaiset merkit on valmistettu eri puolilla Eurooppaa postimerkkien painamiseen erikoistuneissa painotaloissa.</p>
<p>Ensimmäiset suomalaiset postimerkit 1850-luvulla valmistettiin leimaamalla merkin kuva yksitellen paperiarkin reunoille. Leimatut rivit irrotettiin arkista leikkaamalla. Kirjapainotekniikkaan siirryttiin vuonna 1860, kun senaatille perustettiin oma kirjapaino. Tätä kohopainotekniikkaa käytettiin noin 90 vuotta. Sen rinnalla alettiin toteuttaa erikoismerkkejä syväpainona kuparipainokoneilla, joita setelipainoon hankittiin 1930-luvulla.</p>
<div id="attachment_16336" style="width: 310px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16336" class="size-medium wp-image-16336" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0174_Saimaa-300x300.jpg" alt="Vaakatasoinen postimerkki, jossa on sinisävyisellä värillä kuvioitu järvi saarineen. Etualalla mänty ja kuusentaimia rannalla.- Ylhäällä tekstinä Suomi ja alhaalla Finland. Vasemmassa kulmassa ympyrän sisällä kymmenen numeroin sekä M-kirjain." width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0174_Saimaa-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0174_Saimaa-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0174_Saimaa-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0174_Saimaa-768x768.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0174_Saimaa-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0174_Saimaa-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0174_Saimaa.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-16336" class="wp-caption-text">Aarne Karjalainen suunnitteli kaksi kuvamerkkiä yleismerkeiksi. Malli 1930 Saimaa ilmestyi 24. tammikuuta 1930. Toinen oli Olavinlinna. Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema Puunhakkaaja kuului myös samaan sarjaan. Nämä olivat ensimmäiset suomalaiset yleismerkkien kuvamerkit. Kuva: Postimuseo.</p></div>
<p>Toistaiseksi pitkäikäisin yleismerkkisarjan postimerkki, mallin 1930 leijonamerkki, ilmestyi vuoden 1930 alussa. Samana vuonna julkaistiin Akseli Gallen-Kallelan ja Aarne Karjalaisen piirtämät ensimmäiset suomalaiset yleismerkkien kuvamerkit. Merkkien kuva-aiheita olivat Karjalaisen piirtämät Olavinlinna ja Saimaan järvimaisema sekä Gallen-Kallelan tekemä Puunhakkaaja.</p>
<p>Molemmat saivat merkin suunnittelutehtävän suoraan kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöstä, joten taiteilijat saivat oikeuden seurata alkuperäiskaiverteen valmistusta. Ensimmäinen vedos ei kelvannut Gallen-Kallelalle, mutta painotekniikan takia taiteilijan oli annettava periksi näkemyksilleen. Gallen-Kallela olisi halunnut Puunhakkaajan kaksivärisenä, mutta teknisesti tarpeeksi hyvänlaatuista ei onnistuttu toteuttamaan. Näin merkistä tuli yksivärinen.</p>
<p>Postimerkkien painamisessa käytettiin kohopainotekniikkaa 1950-luvulle asti. Kohopainon kuvat tehtiin kaivertamalla tai syövyttämällä. Kuparipainokoneilla valmistettiin erikoismerkkejä 1930-luvulta alkaen syväpainatuksena, jossa painopinnan painava osa oli painamatonta alempana. Painoväri siirtyi painopinnan syvennyksistä painettavaan materiaaliin.</p>
<p>Setelipainon työpaine oli kasvanut vuonna 1942 niin sureksi, että postimerkkirotaation hankkiminen tuli ajankohtaiseksi. Uuteen kauteen siirryttiin kuitenkin vasta vuonna 1954, kun teräspainorotaatio otettiin käyttöön. Teräspainorotaatiossa painaminen tehtiin esiliimoitetulle rullapaperille, jolloin syntyi valmiiksi hammastettuja postimerkkiarkkeja. Ensimmäiset teräspainorotaatiossa painetut postimerkit olivat saman vuoden Punaisen Ristin lisämaksulliset merkit.</p>
<h4>Signe Hammarsten Jansson</h4>
<div id="attachment_16338" style="width: 310px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16338" class="wp-image-16338 size-medium" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0518_Marjoja-Suomuurain-300x300.jpg" alt="Pystytasoinen oranssi postimerkki, jossa on kuvattu suomuurain. Ylhäälle on merkitty vuosiluku 1958 ylhäältä alas, vasemmassa alakulmassa kuvaosioissa numeroin kymmenen plus kaksi, oikealla rubus chamaemorus ja postimerkin alaosassa Suomi Finland. Oikealla alaosassa on punaisen ristin tunnus punaisella." width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0518_Marjoja-Suomuurain-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0518_Marjoja-Suomuurain-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0518_Marjoja-Suomuurain-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0518_Marjoja-Suomuurain-768x768.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0518_Marjoja-Suomuurain-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0518_Marjoja-Suomuurain-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0518_Marjoja-Suomuurain.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-16338" class="wp-caption-text">Signe Hammarstein Jansson suunnitteli postimerkkitaiteilijana yhteensä 173 postimerkkiä. Hän on luonut merkeillään kuvaa Suomen historiasta ja luonnosta.  Marjoja-sarjan Suomen Punaisen Ristin lisämaksullinen postimerkki Suomuurain ilmestyi 20. marraskuuta 1958. Kuva: Postimuseo.</p></div>
<p>Ajan merkittävin suunnittelija oli Signe Hammarsten Jansson (1882–1970). Hänet kiinnitettiin Setelipainoon 1924 ensimmäiseksi vakinaiseksi taiteilijaksi. Hammarsten Jansson oli ensimmäinen naistaiteilija alallaan Suomessa. Hänen rauhallinen graafinen tyylinsä ja niukka värien käyttö sopi hyvin aikansa painotekniikkaan. Hänen käsialaansa on suurin osa postimerkeistämme 1930-luvulta 1950-luvun puoliväliin. Seuraavan kerran nainen piirsi Suomessa postimerkin vuonna 1970.</p>
<p>Hammarsten Jansson on vaikuttanut suomalaisten kuvaan maamme historiasta ja luonnosta. Hänen postimerkkitaiteilijuutensa käsittää 173 erilaista merkkiä. Hän piirsi 72 eri kuva-aihetta Suomen Punaisen Ristin lisämaksullisiin merkkeihin, 41 aihetta Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen merkkeihin sekä 52 juhlamerkkiä henkilöistä, asioista ja kaupungeista.</p>
<p>Hän suunnitteli myös mallien 1930 ja 1954 leijonamerkit sekä muutamia malleja kuvamerkeistä. Hän suunnitteli tai piirsi 191 kuparipainomerkistä 131. Hän piirsi viimeisen merkkinsä hieman ennen 80-vuotispäiväänsä vuonna 1962.</p>
<p>&nbsp;</p>
<h3>Värikkäät postimerkit offset-tekniikalla</h3>
<div id="attachment_16337" style="width: 310px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16337" class="size-medium wp-image-16337" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0504_Ida-Aalberg-300x300.jpg" alt="Pystymallinen punamusta postimerkki, jossa nainen on kiinni verhossa, eteenpäin menossa, mutta katsoo taakseen. Ylhäällä tekstinä Suomi Finland. Alhaalla vasemmalla kolmekymmentä numeroin sekä Ida Aalberg 1857-1957." width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0504_Ida-Aalberg-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0504_Ida-Aalberg-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0504_Ida-Aalberg-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0504_Ida-Aalberg-768x768.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0504_Ida-Aalberg-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0504_Ida-Aalberg-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0504_Ida-Aalberg.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-16337" class="wp-caption-text">Ida Aalbergin 100-vuotismuistomerkki oli ensimmäinen kokeilu monivärisestä postimerkistä. Kuva: Postimuseo.</p></div>
<p>Kun vuonna 1957 haluttiin kokeilla postimerkkien painamista monivärisenä kaiverruspainomenetelmällä, kokeilu toteutettiin Ida Aalbergin 100-vuotismuistomerkkiin. Näin siitä tuli ensimmäinen monivärinen postimerkki. Samana vuonna painettiin myös Punaisen Ristin sarja kahta väriä käyttäen niin, että punaiset ristitkin painettiin kaiverruspainossa.</p>
<p>Seuraava testi monivärisillä merkeillä tehtiin vuonna 1960, jolloin painettiin Geodeettis-Geofysikaalisen Unionin kongressimerkit sekä Eurooppa-merkit kolmella värillä. Myös nämä merkit onnistuivat hyvin ja saivat yleisöltä myönteisen vastaanoton.</p>
<p>Setelipaino alkoi satsata 1960-luvulla uudemman tekniikan painokoneisiin, joilla tuloksena oli moniväriset postimerkit. Esimerkiksi offset-tekniikkaa kokeiltiin ensimmäisen kerran 1960-luvun alkupuolella. Offset-painokoneet ovat rotaatioita, jotka painavat joko paperirullalle tai -arkille. Postimerkkien painantaan käytetään yleensä arkkirotaatiokoneita. Postimerkit muuttuivat näin värikkäiksi, kun uudella tekniikalla voitiin painaa useita värejä yhtä aikaa. Kullekin painovärille on oma painoyksikkönsä. Offset-menetelmässä on neljä väriä ja yksi lisäväri arkkipainokoneessa.</p>
<p>Rata-vihkokone puolestaan hankittiin vuonna 1966. Siinä postimerkit painetaan yhtäjaksoisesti ratana niin, että pystyriveissä ei ole valkoisia tyhjöksiä, ja leikkaus koneessa tapahtuu hammasterivin kohdalla.<br />
Setelipaino sai 1960-luvun puolivälissä uuden postimerkkien rullarotaatiokoneen, joka painoi kolme väriä kaiverruspainoa ja kolme epäsuoraa kaiverruspainomenetelmää käyttäen. Tuolloin siirryttiin yhdistelmäpainokoneisiin, jotka suorittivat offset- ja syväpainatusta.</p>
<div id="attachment_16339" style="width: 310px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16339" class="wp-image-16339 size-medium" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0616_YK-20-300x300.jpg" alt="Vaakatasoinen oranssipohjainen postimerkki, jossa on keskellä kättelevät kädet mustalla ääriviivalla vihreän lehvästön sisällä. Ylhäällä on punaisella tekstinä Kansainvälisen yhteistoiminnan vuosi Internationella samarbetets år 1965 rivitettynä kolmelle eriville. Alaosassa on tekstinä Suomi Finland sekä numerpoin nolla pilkku neljäkymmentä." width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0616_YK-20-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0616_YK-20-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0616_YK-20-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0616_YK-20-768x768.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0616_YK-20-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0616_YK-20-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/0616_YK-20.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-16339" class="wp-caption-text">YK 20 vuotta oli ensimmäinen neliväripostimerkki. Se ilmestyi 2. huhtikuuta 1965. Kuva: Postimuseo.</p></div>
<p>Kansakouluasetuksen 100-vuotismerkki vuodelta 1966 oli ensimmäinen kaksivärinen merkki, joka on painettu kaiverrus- sekä offsetpainokoneella. Tämän jälkeen alkoi varsinainen moniväripainannan kausi, jolloin painettiin useita merkkejä yhdistelemällä kaiverrus- ja offsetpainantaa. Uskonpuhdistuksen 450-vuotismerkki vuodelta 1967 painettiin kuitenkin kaiverrus- ja rasterisyväpainokoneilla.</p>
<p>Ensimmäinen nelivärimerkki oli huhtikuussa 1965 ilmestynyt YK 20 vuotta. Tämän jälkeen nelivärirasteripainosta valmistui useampia merkkejä, kuten Armas Järnfeltin syntymän 100-vuotismuistomerkki. Ruotsin suomalaisraivaajien muistoksi julkaistiin vuonna 1967 saman aiheiset postimerkit Ruotsissa sekä Suomessa. Merkit painettiin Setelipainossa ja ne olivat ensimmäiset siellä painetut rasterisyväpainomerkit. Näidenkin jälkeen on painettu lisää rasterisyväpainomerkkejä, mutta offsetmerkit ovat olleet runsaimmin edustettuina.</p>
<p>Kolmivärirasterisyväpainossa ja offsetissa painetut merkit eroavat toisistaan värien suhteen. Offset-menetelmän paperi on korkealaatuista, valmiiksi liimoitettua postimerkkipaperia. Nykyään useimmat postimerkit painetaan offset-tekniikalla tarrataustaiselle paperille tai sen ja kaiverruspainon yhdistelmällä.</p>
<p>&nbsp;</p>
<h3>Postimerkkien koko, muoto ja erikoisuudet</h3>
<p>Painotekniikan kehitys on vaikuttanut myös postimerkkien kokoon ja muotoon. Sekä pieni- että isokokoiset merkit saivat vuonna 1963 omat kehilösylinterinsä. Ensimmäisenä valmistui 30 markan arvoinen Lammin kirkko.</p>
<div id="attachment_16340" style="width: 310px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16340" class="size-medium wp-image-16340" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/2437_Jaakide-300x300.jpg" alt="Vaakatasoinen postimerkki, jossa on sinelehtivä sävyinen lumihiutaleen mallinen jääkide tumman ja vaalean liukuvärisellä pohjalla. Oikealla merkintänä yksi, numeroin, lk kl ja Suomi Finland valkoisella. Vuosiluku 2016 on näiden väliin merkitty mustalla tummaa pohjaa vasten." width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/2437_Jaakide-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/2437_Jaakide-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/2437_Jaakide-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/2437_Jaakide-768x768.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/2437_Jaakide-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/2437_Jaakide-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/2437_Jaakide.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-16340" class="wp-caption-text">Jääkide-postimerkin holograafisen folion heijastumat edustavat painotekniikan kehityksen uusimpia muotoja. Jääkide ilmestyi 22. tammikuuta 2016. Kuva: Postimuseo.</p></div>
<p>Painotekniikan kehityksen uusimpia muotoja ovat tarrat, rullamerkit, hologrammit ja raaputusmerkit. Esimerkiksi Posti- ja telelaitoksen liikelaitosuudistuksen kunniaksi toteutettiin hologrammimerkki vuonna 1990. Ystävänpäivämerkeissä vuonna 1998 taas oli kuvia raaputettavan pinnan alla ja vuoden 2004 muumipostimerkeissä samettimainen pinta. Tammikuussa 2016 ilmestyneen Jääkide-merkin holograafinen folio puolestaan heijasteli spektrin kaikkia värejä.</p>
<h3>Tutustu lisää</h3>
<p>• Signe Hammarsten Janssonin postimerkkisuunnitelmia <a href="https://www.postimuseo.fi/nayttely/ham/">verkkonäyttelyssä sivuillamme</a><br />
• <a href="https://www.postimerkkiselain.fi/" target="_blank" rel="noopener">Postimerkkiselain</a></p>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/postimerkin-historiaa-osa-2/">Postimerkin historiaa</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/postimerkin-historiaa-osa-2/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Postin on kuljettava – viestinviejien velvoitteet</title>
		<link>https://www.postimuseo.fi/postin-on-kuljettava-viestinviejien-velvoitteet/</link>
					<comments>https://www.postimuseo.fi/postin-on-kuljettava-viestinviejien-velvoitteet/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Sanna Oikarinen]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 16 May 2024 06:59:31 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[BLOGI]]></category>
		<category><![CDATA[maalaiskirjeenkantajat]]></category>
		<category><![CDATA[posti]]></category>
		<category><![CDATA[postilaiset]]></category>
		<category><![CDATA[postin kulkunopeus]]></category>
		<category><![CDATA[postitalonpojat]]></category>
		<category><![CDATA[velvoitteet]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=16218</guid>

					<description><![CDATA[<p>Kirjeiden ja viestien kuljettajilla on ollut velvoitteita aina 1500-luvulta lähtien Postin yleispalveluvelvoitteeseen asti. Suomen postilaitos eli yleinen posti perustettiin vuonna 1638 postitalojärjestelmän varaan. Sitä ennen viestinvälitys mahdollistettiin muun muassa kuninkaiden käskyillä. Kirjeet ja muut tärkeät tiedonannot kulkivat ennen yleisen postin perustamista erilaisten kuriireiden ja satunnaisten matkamiesten mukana. Heidän välietappeinaan käyttämänsä kestikievarit toimivat esikuvana postitalojärjestelmälle. Kyytilaitos [&#8230;]</p>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/postin-on-kuljettava-viestinviejien-velvoitteet/">Postin on kuljettava – viestinviejien velvoitteet</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><strong>Kirjeiden ja viestien kuljettajilla on ollut velvoitteita aina 1500-luvulta lähtien Postin yleispalveluvelvoitteeseen asti. Suomen postilaitos eli yleinen posti perustettiin vuonna 1638 postitalojärjestelmän varaan. Sitä ennen viestinvälitys mahdollistettiin muun muassa kuninkaiden käskyillä. Kirjeet ja muut tärkeät tiedonannot kulkivat ennen yleisen postin perustamista erilaisten kuriireiden ja satunnaisten matkamiesten mukana. Heidän välietappeinaan käyttämänsä kestikievarit toimivat esikuvana postitalojärjestelmälle.</strong></p>
<h2>Kyytilaitos ennen postilaitosta</h2>
<p>Keskiajalla matkanteko oli hidasta, ja matkan varrella tarvittiin yösijaa ja ruokaa viestejä mukanaan kuljettavalle matkamiehelle ja hevoselle. Tietyt talot määrättiin kestitsemään korkea-arvoisia matkamiehiä, mutta kyytiä ja kestitystä saatettiin vaatia keneltä talonpojalta tahansa.</p>
<p>Kuningas Mauno Ladonlukko määräsi vuonna 1279, että talonpojilta sai vaatia kyyditystä ainoastaan kuningas seurueineen tai kuninkaan lupakirjan saanut matkustaja. Keskeinen osa kruunun virkamiesten vaatimista kyydeistä oli kuninkaan kirjeenkuljettajien vaatimia.</p>
<p>Vuonna 1561 määrättiin, että kaikille matkustavaisille oli annettava kyyti maksua vastaan. Majataloja ei tähän suoranaisesti velvoitettu, mutta määräyksen seurauksena syntyi kestikievareita, joiden tehtävä oli valvoa kyytitalonpoikia.</p>
<div id="attachment_16204" style="width: 910px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16204" class="wp-image-16204 size-large" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Kuriirikirje_1599-1024x563.jpg" alt="Vanha kirje, jossa paperiarkki taiteltu kuoreksi ja sinetöity" width="900" height="495" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Kuriirikirje_1599-1024x563.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Kuriirikirje_1599-300x165.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Kuriirikirje_1599-768x422.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Kuriirikirje_1599-1536x845.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Kuriirikirje_1599.jpg 2000w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-16204" class="wp-caption-text">Kuriirikirje vuodelta 1599. Postimuseon kokoelmat.</p></div>
<h2>Lukkariposti</h2>
<p>Kirjeitä kuljetettiin myös kirkon sisäisesti samaan tapaan kuin muitakin kuriirikirjeitä: Kirkkolaissa säädettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1572 lukkarien velvollisuudeksi kantaa tuomiokapitulin, rovastien ja kirkkoherrojen kirjeitä. Pitäjän lukkari kantoi kirjeen naapuriseurakunnan lukkarille, joka huolehti kirjeen taas eteenpäin. Lukkariposti ei ollut säännöllistä, vaan toimi tarpeen mukaan.</p>
<h2>Postilaitos perustetaan 1638</h2>
<p>Yleisen postin perustamisen jälkeen vuonna 1638 syntyi postitalojärjestelmä. Iso osa postitaloista perustettiin kestikievareina toimiviin taloihin, joten kestikievarijärjestelmä toimi postitalojärjestelmän esikuvana. Postitalot sijaitsivat pääosin noin peninkulman eli kymmenisen kilometrin päässä toisistaan.</p>
<p>Postitalonpojan tuli olla luku- ja kirjoitustaitoinen ja hänellä tuli olla kaksi renkiä. Rengit hoitivat varsinaisen postinkannon, mutta postia saattoi kantaa myös talonpojan pojat, tai tarvittaessa talonpoika itse. Jos posti jäi jakamatta, siitä seurasi rangaistus.</p>
<p>Isäntien velvollisuuksiin postinkulun huolehtimisen lisäksi kuului teiden kunnossapito postinkuljetuskelpoisina. Käytännössä jokien ja soiden yli asetettiin tukkeja ja kapulasiltoja, kävelypolut pidettiin kunnossa ja aitojen yli rakennettiin tikapuita.</p>
<div id="attachment_16202" style="width: 910px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16202" class="wp-image-16202 size-large" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Eckeron-posti-ja-kestikievaritalo-rak-1778-1024x741.jpg" alt="Mustavalkoinen kuva puurakennuksesta" width="900" height="651" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Eckeron-posti-ja-kestikievaritalo-rak-1778-1024x741.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Eckeron-posti-ja-kestikievaritalo-rak-1778-300x217.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Eckeron-posti-ja-kestikievaritalo-rak-1778-768x556.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Eckeron-posti-ja-kestikievaritalo-rak-1778-1536x1112.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Eckeron-posti-ja-kestikievaritalo-rak-1778.jpg 2000w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-16202" class="wp-caption-text">Eckerön posti- ja kestikievaritalo, rakennettu 1778. Kuva: Postimuseon kokoelmat.</p></div>
<h2>Torven töräytyksiä</h2>
<p>Postitaloa lähestyttäessä postinkantajan tuli ilmoittaa saapumisestaan torven töräytyksellä. Tällöin reitin seuraavan postinkuljettajan oli välittömästi oltava valmiina ottamaan kirjeet vastaan ja lähdettävä kuljettamaan niitä nopeasti vuorokaudenajasta tai säästä riippumatta.</p>
<p>Talonpojille kirjeiden kuljetus oli rasite ennen yleisen postin perustamista. Postitalonpojat saivat etuuksia palkkioiksi vaivoistaan, muun muassa vapautuksen päivätöistä ja sotaväenotoista. Vapautukset koskivat myös heidän renkejään.</p>
<h2>Nopeusmääräyksiä</h2>
<p>Postisäännöksessä varattiin peninkulman (noin 10 kilometriä) taittamiseen aikaa kaksi tuntia. Tämä oli mahdollista reipasta kävelyvauhtia etenemällä. Vuonna 1646 aikamääreestä luovuttiin, mutta postia piti kuljettaa ”niin kiireesti kuin tapana on muilla, joilla on kiireellistä asiaa”.</p>
<p>Myöhästelevän postimiehen yllä leijui kahdeksan päivän vesileipävankeuden ja toimen menettämisen uhka. Vastaantulijoille lörpöttelemisestä seurasi neljän viikon vankeus.</p>
<p>Vuonna 1682 säädettiin jälleen vähimmäisnopeus: postin tuli kulkea peninkulman matka tunnissa ja 15 minuutissa, mikäli tie oli hyväkuntoinen. Huonoilla teillä peninkulmaan sai kulua enintään 1,5 tuntia. Vuonna 1850 postinkulun nopeusvaatimusta kiristettiin 10 virstaan eli peninkulmaan tunnissa.</p>
<p>Määränpäässään postirenki sai levätä 2–3 tuntia, jo siltäkin varalta, että postia tulisi vastakkaisesta suunnasta takaisin rengin postitalolle vietäväksi. Postirengin tuli kuljettaa postitalolta toiselle kulkevan postin lisäksi kaikki seudun asukkaiden, lähinnä säätyläisten, postitaloon toimittamat kirjeet. Nämä niin kutsutut irtokirjeet viivyttivät postinkulkua, joten vuonna 1661 määrättiin postilaukun ohelle sinetöimätön irto- tai sivulaukku. Postia saattoi näin jättää myös reitin varrelle.</p>
<div id="attachment_16207" style="width: 820px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16207" class="wp-image-16207 size-large" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/postikartta-1698-810x1024.jpg" alt="Vuoden 1698 postikartan kopio. Kartassa Etelä-Suomea, Ruotsia ja Baltiaa." width="810" height="1024" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/postikartta-1698-810x1024.jpg 810w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/postikartta-1698-237x300.jpg 237w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/postikartta-1698-768x971.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/postikartta-1698-1215x1536.jpg 1215w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/postikartta-1698.jpg 1582w" sizes="auto, (max-width: 810px) 100vw, 810px" /><p id="caption-attachment-16207" class="wp-caption-text">Postikartta vuodelta 1698 (kopio), Postimuseon kokoelmat.</p></div>
<h2>Postikonttorit</h2>
<p>Jokaiseen postilinjan varrella olevaan kaupunkiin tuli perustaa postikonttori, ja konttoreihin määrättiin postimestariksi joku kaupungin porvareista. Hänen tehtävänään oli vastaanottaa lähtevät kirjeet omassa asunnossaan.</p>
<p>Vuosien 1686 ja 1707 ohjesääntöjen mukaan postimestarin tuli olla yleisön tavoitettavissa ”aina klo 8:sta aamulla kello 7:ään illalla, varsinkin päivinä, jolloin posti lähtee ja saapuu”. Vain kirkonmenojen aikaan posti oli suljettu. Virkakirjeitä tuli vastaanottaa ja jakaa aina, pois lukien yöaika. Postitalonpojan tai itse postinkuljetusta hoitavan postimestarin tosin tuli lähettää kirjelaukku eteenpäin vuorokaudenajasta riippumatta.</p>
<p>Aluksi postilaukku sai viipyä konttorissa vain puoli tuntia, vuodesta 1707 alkaen enää 15 minuuttia. Kirjeiden saapumis- ja lähtöaika merkittiin postipassiin, minkä avulla viranomaiset pystyivät seuraamaan postinkulun säännönmukaisuutta.<br />
Kirjeenkulkua valvottiinkin tarkasti. Harvassa postikonttorissa oli kello, mutta postipassiin merkittävän ajan sai katsoa myös aurinkokellosta tai tiimalasista. Vuonna 1674 määrättiin jo toistamiseen myös postinvaihtoaika merkittäväksi postipassiin, jotta saataisiin selville syypää postin viipymiseen.</p>
<div id="attachment_16206" style="width: 211px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16206" class="wp-image-16206 size-medium" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Olsbolen-kartanon-postilaukku-201x300.jpg" alt="Vanha postilaukku, mustavalkokuva" width="201" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Olsbolen-kartanon-postilaukku-201x300.jpg 201w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Olsbolen-kartanon-postilaukku-686x1024.jpg 686w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Olsbolen-kartanon-postilaukku-768x1146.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Olsbolen-kartanon-postilaukku-1029x1536.jpg 1029w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Olsbolen-kartanon-postilaukku.jpg 1340w" sizes="auto, (max-width: 201px) 100vw, 201px" /><p id="caption-attachment-16206" class="wp-caption-text">Olsbölen kartanon postilaukku. Kuva: Postimuseon kokoelmat.</p></div>
<h2></h2>
<h2>Postinkuljetus kehittyy</h2>
<p>Maalaiskirjeenkantolinjojen myötä vuodesta 1890 alkaen saatiin myös syrjäisempiä paikkakuntia postinkuljetusverkoston osaksi. Maalaiskirjeenkantajien velvollisuuksiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä kuului postilähetysten kuljettaminen postitoimipaikosta vastaanottajille ja lähettäjiltä toimipaikkoihin.</p>
<p>Lisäksi oli tyhjennettävä kantolinjan kirjelaatikot ja myytävä postimerkkejä ja -kortteja ja lomakkeita sekä kirjeenkantovuorollaan että kotonaan. Tämän lisäksi he vastaanottivat lehtitilauksia ja toimittivat rahanperimisiä, esimerkiksi puhelinmaksuja, ja kuljettivat irtolaukkuja. Maalaiskirjeenkantolinjat kuljettivat postia 1–6 kertaa viikossa, riippuen linjan postin määrästä.</p>
<p>&nbsp;</p>
<div id="attachment_16205" style="width: 910px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16205" class="wp-image-16205 size-large" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/maalaiskirjeenkantaja-1910-1024x758.jpg" alt="Kolmirenkainen pyörä ja postinkantaja mustavalkokuvassa." width="900" height="666" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/maalaiskirjeenkantaja-1910-1024x758.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/maalaiskirjeenkantaja-1910-300x222.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/maalaiskirjeenkantaja-1910-768x569.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/maalaiskirjeenkantaja-1910-1536x1137.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/maalaiskirjeenkantaja-1910.jpg 2000w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-16205" class="wp-caption-text">Maalaiskirjeenkantaja kulkupeleineen. Kuvattu 1910, kuva: Postimuseon kokoelmat.</p></div>
<p>Vuonna 1924 julkaistiin uusi postisääntö, joka korvasi vuoden 1881 postijärjestyksen. Postisäännön mukaan Postihallitus sai määrätä millä paikkakunnilla ja kuinka usein postinkanto tapahtui. Jakelu tehtiin kaupunkiseudulla seitsemänä päivänä viikossa ja muutamalla kantovuorolla päivässä, maaseudun vähäisemmillä postimäärillä harvemmin. Vuoden 1925 määräysten mukaan sunnuntaikanto tehtiin vain postinkantajan suostumuksella.</p>
<h2>Nykyajan muuttuvat velvoitteet</h2>
<p>Toisen maailmansodan päättyessä postia kannettiin kuutena päivänä viikossa ja taajamissa kahdesti päivässä. Toinen kantovuoro lopetettiin koko maasta vuoden 1967 loppuun mennessä, koska valtaosa lähetyksistä saapui kohdepaikkakunnalle joka tapauksessa ajoissa jo aamukantoon. Viisipäiväiseen jakeluun ja toimipaikkojen aukioloon siirryttiin vähitellen 1970-luvun kuluessa.</p>
<p>Posti liikelaitostui vuonna 1990, mutta edelleen eduskunta asetti Postille palvelu- ja toimintatavoitteet, kuten jakelun ja keräilyn sekä konttoripalvelujen tarjoaminen viitenä päivänä viikossa.</p>
<div id="attachment_16201" style="width: 310px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16201" class="size-medium wp-image-16201" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/2021-6-21_Posti_Dokumentaariset_Kuvat_2S2A9161-300x200.jpg" alt="Postinjakaja laittaa postia laatikkoon." width="300" height="200" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/2021-6-21_Posti_Dokumentaariset_Kuvat_2S2A9161-300x200.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/2021-6-21_Posti_Dokumentaariset_Kuvat_2S2A9161-1024x683.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/2021-6-21_Posti_Dokumentaariset_Kuvat_2S2A9161-768x512.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/2021-6-21_Posti_Dokumentaariset_Kuvat_2S2A9161-1536x1025.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/2021-6-21_Posti_Dokumentaariset_Kuvat_2S2A9161-1180x787.jpg 1180w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/2021-6-21_Posti_Dokumentaariset_Kuvat_2S2A9161-152x100.jpg 152w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/2021-6-21_Posti_Dokumentaariset_Kuvat_2S2A9161-120x80.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/2021-6-21_Posti_Dokumentaariset_Kuvat_2S2A9161-380x253.jpg 380w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/2021-6-21_Posti_Dokumentaariset_Kuvat_2S2A9161.jpg 2000w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-16201" class="wp-caption-text">Postinjakoa nykypäivänä</p></div>
<h3>Yleispalveluvelvoite</h3>
<p>Vuonna 2011 postilaissa määriteltiin Postille (silloinen Itella) yleispalveluvelvoite kattamaan näitä toimintoja. Tänä päivänä tasapuolinen postinjakeluverkosto kattaa koko Suomen, ja kaikki posti kulkee kolmen lajittelukeskuksen, Helsingin, Oulun ja Kuopion, kautta. Lajittelu on koneellistunut, ja rahti kulkee kumipyörin. Jakelua tehdään edelleen myös pyörällä ja jalkaisin tiheämmin asutuilla seuduilla.</p>
<p>Edelleen Postia velvoittaa yleispalveluvelvoite. Uusi postilaki astui voimaan 1.10.2023. Sen tavoitteena on turvata postipalvelujen tasavertainen saavutettavuus ja edellytykset viisipäiväisen sanomalehtijakelun toteuttamiselle. Tämä toteutettiin muuttamalla keräily ja jakelu viidestä kolmeksi arkipäiväksi viikossa. Sanomalehtien jakeluun saatiin määräaikainen avustus alueille, joilla ei ole kattavaa viisipäiväistä varhaisjakelua.</p>
<p>Perinteisten postilähetysten määrä vähenee jatkuvasti, joten uudella postilailla turvataan kustannustehokas mutta kuluttajien tarpeet huomioiva jakelu.</p>
<h2>Tutustu lisää</h2>
<ul>
<li><a href="https://www.postimuseo.fi/miten-turvata-haja-asutusalueiden-sanomalehtien-jakelu/">Postimuseon blogikirjoitus: Miten turvata haja-asutusalueiden sanomalehtien jakelu? </a></li>
<li><a href="https://www.postimuseo.fi/tietoa-ja-tarinoita/tietopaketit/viestinviejien-ja-postin-velvoitteet/">Tietopaketti: Viestinviejien ja Postin velvoitteet </a></li>
<li><a href="https://www.postimuseo.fi/tietoa-ja-tarinoita/">Lisää mukavasti luettavia postiaiheisia tietopaketteja ja muuta mielenkiintoista</a></li>
</ul>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/postin-on-kuljettava-viestinviejien-velvoitteet/">Postin on kuljettava – viestinviejien velvoitteet</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/postin-on-kuljettava-viestinviejien-velvoitteet/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Postimerkin historiaa</title>
		<link>https://www.postimuseo.fi/postimerkin-historiaa-osa1/</link>
					<comments>https://www.postimuseo.fi/postimerkin-historiaa-osa1/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Reetta Uusikulku]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 08 Apr 2024 13:17:28 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[BLOGI]]></category>
		<category><![CDATA[postimerkin historia]]></category>
		<category><![CDATA[postimerkin synty]]></category>
		<category><![CDATA[postimerkit]]></category>
		<category><![CDATA[postimerkki]]></category>
		<category><![CDATA[sortokauden postimerkit]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=16014</guid>

					<description><![CDATA[<p>Osa 1: Postimerkin ensihetket Parikymmentä vuotta sitten, kun kirjoitin vielä kirjeitä, pyrin valitsemaan postimerkiksi aina uusimmat. Mielestäni olisi ollut hienoa voida saada sarjat ikään kuin täyteen. Oli kiva tarjota aina nähtäväksi uusi postimerkki. Enkä itse edes ollut postimerkkien keräilijä. Saamani kirjeet ja kortit olen kyllä tallentanut. Tämä loppui, kun kirjeenvaihtoni vaihtui sähköpostien lähettelyyn, &#8220;meilittelyyn&#8221;. Nyt [&#8230;]</p>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/postimerkin-historiaa-osa1/">Postimerkin historiaa</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<h2>Osa 1: Postimerkin ensihetket</h2>
<p><strong>Parikymmentä vuotta sitten, kun kirjoitin vielä kirjeitä, pyrin valitsemaan postimerkiksi aina uusimmat. Mielestäni olisi ollut hienoa voida saada sarjat ikään kuin täyteen. Oli kiva tarjota aina nähtäväksi uusi postimerkki. Enkä itse edes ollut postimerkkien keräilijä. Saamani kirjeet ja kortit olen kyllä tallentanut. Tämä loppui, kun kirjeenvaihtoni vaihtui sähköpostien lähettelyyn, &#8220;meilittelyyn&#8221;. Nyt olen työssäni päässyt jakamaan postimerkkejä Postimuseon sosiaalisen median kanavilla. Tämän ansiosta olen huomannut, että postimerkkien aiheissa ja toteutustavassa näkyy selvästi ajan henki.</strong></p>
<p>Painotekniikka on kehittynyt, kuvitustyyli muuttunut ja julkaisupolitiikka vapautunut. Virallisenoloisista maksumerkeistä on siirrytty monipuoliseen aihekirjoon, joka kattaa muumit, Tom of Finlandin ja ilmaveivin. Suomen ja postimerkkien ensimmäisinä vuosikymmeninä julkaistuissa postimerkeissä komeilevia herrasmiehiä ei nykykulttuuri enää tunne.</p>
<p>Ensimmäisten postimerkkien suunnittelijat olivat kiinni painotekniikan jäykkyydessä ja viranomaisvalvonnassa. Tänä päivänä kansainvälisesti palkitut suomalaiset postimerkit tunnetaan laadukkaasta suunnittelusta, jonka takana on lahjakkaita taiteilijoita, kuvittajia, graafikoita ja valokuvaajia.</p>
<h3>Postimerkin historiaa -minisarja kertoo postimerkin vaiheista 1800-luvulta nykypäivään</h3>
<p>Pureudun tässä Postimerkkien historiaa -minisarjassa mielenkiintoiseen ja vähälle huomiolle jäävään postimerkkien historiaan. Postimerkkien historiaa käyn läpi suhteessa painotekniikan kehitykseen, julkaisupolitiikan vapautumiseen, kuvitustyylin muuttumiseen sekä suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin esiin tuomiseen postimerkeissä. Matkaan postimerkkien historiassa pääsääntöisesti erottelematta yleis- ja erikoismerkkejä toisistaan, mutta tuon kyllä joiltain osin esille niiden erillistä historiaa. Yleispostimerkit ovat perusmerkkeinä pidempi-ikäisiä ja hitaammin muutoksiin taipuvaisempia kuin erikoismerkit.</p>
<p>Tässä kirjoituksessa kerron postimerkin syntymävuosista ja sortokauden merkeistä. Seuraavassa julkaisussa kuvaan painotekniikan vaikutusta postimerkin kehitykseen. Kolmannessa tekstissä taas pureudun postimerkkien aiheisiin koko sen historian aikana sekä tuon esille kuinka suomalaista kulttuuria on esitetty postimerkeissä.</p>
<h3>Kun Suomi postimerkin koekäyttöön otti</h3>
<p>Postimerkeistä ei vielä puhuttu, kun Ruotsin valtakuntaan perustettiin postijärjestelmä 1630-luvulla. Suomalainen postimerkki onkin ”vasta” noin 170 vuotta vanha. Ehdotuksen postimerkkien käyttöönotosta teki pääpostitirehtööri Alexander Wulffert. Suomen senaatti päätti helmikuussa 1856 postimerkkien käyttökokeilusta kotimaan postiliikenteessä tavallisissa kirjeissä kahden vuoden aikana.</p>
<p>Suomi oli ensimmäinen maa, joka otti sellaisenaan ehiön arvoleiman merkeilleen. Suomi otti postimerkit käyttöönsä myös ennen emämaa Venäjää. Ensimmäiset suomalaiset postimerkit ilmestyivät maaliskuussa 1856 kahtena arvona: 5 kopeekan sinisenä ja 10 kopeekan punaisena. Ne olivat saman mallisia ja painettiin samoilla kuvakkeilla kuin vuonna 1850 julkaistut, samaan aikaan käytössä olleet, ehiökuorien arvoleimat.</p>
<div id="attachment_16016" style="width: 310px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16016" class="wp-image-16016 size-medium" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0001_soikiomerkki-300x300.jpg" alt="Pyöreä sininen leima, jossa leijonavaakuna, kruunu, kaksi postitorvea ja sivuilla suomeksi ja venäjäksi teksti 5 kop" width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0001_soikiomerkki-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0001_soikiomerkki-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0001_soikiomerkki-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0001_soikiomerkki-768x768.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0001_soikiomerkki-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0001_soikiomerkki-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0001_soikiomerkki.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-16016" class="wp-caption-text">Suomi otti ensimmäisenä maana ehiön arvoleiman postimerkeilleen. Soikiomerkeiksi kutsutut merkit julkaistiin vuonna 1856 kahtena arvona. Tässä on 5 kopeekan sininen merkki. Kuva: Postimuseo.</p></div>
<h3>Soikiomerkit saivat jatkaa koeajan jälkeen</h3>
<p>Ensimmäisiä suomalaisia merkkejä kutsutaan soikiomerkeiksi. Soikiomerkit valmistettiin käsin leimasimella painanteiksi paperiarkille ja kaiverrettiin senaatin ohjeiden mukaisesti kirjapainossa. Ne olivat lävistämättömiä eli niissä ei ollut rei’itystä. Näin merkit leikattiin paperiarkista irti saksilla. Väärinkäytösten ehkäisemiseksi uudet postimerkit varustettiin salamerkeillä, helmillä. Koeajan jälkeen postimerkit päätettiin pitää edelleen liikenteessä. Vuoden 1860 postimerkeistä alkaen arkit lävistettiin valmiiksi, jolloin ne oli helpompi irroittaa arkista.</p>
<p>Postimerkkien alkuaikoina tavallinen kansa ei niitä juuri ostanut. Lukutaitoisia oli vähän, eikä työläisen päiväpalkalla pystynyt montaa postimerkkiä edes ostamaan. Suomen ensimmäisten postimerkkien suunnittelijoista ei ole tarkkaa tietoa.</p>
<h3>Leijonavaakunasta oman valuutan käyttöön merkeissä</h3>
<p>Vaakuna on postimerkkien aiheena yleinen kaikkialla maailmassa, koska sen katsotaan edustavan virallisesti julkaisijamaata. Suomalaisissa yleispostimerkeissä on käytetty leijonavaakunaa vuonna 1856 ilmestyneistä ensimmäisistä postimerkeistä lähtien.</p>
<p>Suomalaisen postimerkin alkuvaiheessa leijonavaakuna oli kuvakkeena niin isohampaisissa kuin jokanurkkaisissa postimerkeissä. Isohampaisia merkkejä olivat ensimmäiset painokoneella valmistetut postimerkit, jotka ilmestyivät vuonna 1860. Niille oli tyypillistä poikkeuksellinen hammastustapa, josta merkkien nimitys on peräisin. Jokanurkkaisten postimerkkien nimi tulee taas siitä, että maksuarvo on merkitty jokaiseen kulmaan. Teksteinä käytettiin suomea ja ruotsia.</p>
<div id="attachment_16017" style="width: 310px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16017" class="wp-image-16017 size-medium" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0003_Isohampainen-pm-300x300.jpg" alt="Pystymallinen sinivärinen postimerkki, jossa on keskellä leijonavaakuna kruunulla. Maksutiedot ylhäällä venäjäksi, alhaalla suomeksi. Merkin reunan hammastus on leveä. " width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0003_Isohampainen-pm-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0003_Isohampainen-pm-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0003_Isohampainen-pm-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0003_Isohampainen-pm-768x768.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0003_Isohampainen-pm-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0003_Isohampainen-pm-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0003_Isohampainen-pm.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-16017" class="wp-caption-text">Isohampaiset merkit olivat ensimmäiset painokoneella valmistetut postimerkit Suomessa. Ne julkaistiin vuonna 1860. isohampaisten merkkien nimitys tulee sen poikkeavasta hammastustavasta. Kuva: Postimuseo.</p></div>
<p>Ensimmäiset markka-arvoiset merkit julkaistiin vuonna 1866 Suomen saatua oman rahayksikön. Muutoin malli 1866 vastaa mallin kuuden vuoden takaisia kopeekka-arvoisia isohampaisia postimerkkejä ulkonäöltään. Markan merkki laitettiin liikkeelle toukokuussa 1867. Kaikki penni- ja markka-arvoiset postimerkit olivat käytössä vuoteen 1877. Jokanurkkaiset merkit julkaistiin vuonna 1875 .</p>
<div id="attachment_16020" style="width: 310px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16020" class="wp-image-16020 size-medium" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0015-Jokanurkkainen-1875-300x300.jpg" alt="Okravärinen pystymallinen postimerkki, jossa on nurkissa maksuarvonumeroissa, reunoilla tekstit suomeksi ja ruotsiksi. Keskellä on leijonavaakuna kruunulla. " width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0015-Jokanurkkainen-1875-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0015-Jokanurkkainen-1875-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0015-Jokanurkkainen-1875-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0015-Jokanurkkainen-1875-768x768.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0015-Jokanurkkainen-1875-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0015-Jokanurkkainen-1875-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0015-Jokanurkkainen-1875.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-16020" class="wp-caption-text">Jokanurkkaiset merkit julkaistiin vuonna 1875 . Merkit ovat saaneet nimensä siitä, että maksuarvo on merkitty jokaiseen kulmaan. Kuva: Postimuseo.</p></div>
<h3>Yleisen postiyhdistyksen määrittelemät merkkien värit</h3>
<p>Yleinen postiyhdistys, nykyinen Maailman Postiliitto, UPU, perustettiin 21 valtion sopimuksella vuoden 1871 syyskuussa. Sopimus koski myös Suomea Venäjän autonomisena osana. Yhdistyksen tarkoituksena oli järjestää kansainvälinen postiliikenne sopimusvaltioiden kesken.</p>
<p>Sopimuksessa määriteltiin postimerkeille yhteiset käyttötarkoitusta kuvaavat värit. Suomessa heinäkuussa 1875 ilmestyneissä jokanurkkaisissa postimerkeissä olikin sitten sopimuksen mukaiset värit: vaaleansininen kotimaan kirjeisiin, sinipunainen kotimaan kortteihin, vaaleanpunainen ulkomaan kirjeisiin ja ruskea ulkomaan kortteihin.</p>
<h3>Ylänurkkaiset postimerkit olivat kolmikielisiä</h3>
<div id="attachment_16021" style="width: 310px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16021" class="wp-image-16021 size-medium" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0035-Ylanurkkainen-1889-300x300.jpg" alt="Pystymallinen harmaasävytteinen postimerkki, jossa on keskellä leijonavaakuna ja reunoilla Suomi-teksti ruotsiksi ja venäjäksi. Sama teksti suomeksi yläosassa. Ylänurkissa on maksuarvo numeroina ja alanurkissa rahayksikkö lyhenteenä suomeksi ja venäjäksi. " width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0035-Ylanurkkainen-1889-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0035-Ylanurkkainen-1889-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0035-Ylanurkkainen-1889-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0035-Ylanurkkainen-1889-768x768.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0035-Ylanurkkainen-1889-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0035-Ylanurkkainen-1889-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0035-Ylanurkkainen-1889.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-16021" class="wp-caption-text">Ylänurkkaiset postimerkit laskettiin liikkeelle, kun Venäjältä annettiin vuonna 1889 käsky kolmikielisistä merkeistä. Merkkien nimi on peräisin maksuarvon sijainnista ylänurkissa. Kuva: Postimuseo.</p></div>
<p>Venäjältä annettiin vuonna 1889 käsky kolmikielisistä merkeistä, joihin oli merkittävä tiedot myös venäjäksi. Näkyvimmät erotukset aiempiin postimerkkeihin oli alakulmien arvonumeroiden korvaaminen markka- ja penni-sanojen lyhenteillä. Ylänurkista taas löytyivät maksuarvo, mistä on syntynyt ylänurkkaisten postimerkkien nimitys.</p>
<p>Vuoden päästä tästä ensimmäisestä muutoksesta Venäjän keisari Aleksanteri III:n antamalla keisarillisella määräyksellä, postimanifestillä, Suomen postilaitos yhdistettiin Venäjän postilaitokseen ja alistettiin Venäjän sisäministerille. Manifestin mukaan Suomessa oli otettava käyttöön kopeekka- ja rupla-arvoiset postimerkit.</p>
<p>Venäläistämispyrkimysten mukaisesti leijonamerkkien käyttö päättyi ulkomaille postitettavissa kirjeissä seuraavan vuoden elokuun puolivälistä alkaen ja kotimaan postilähetyksissä tammikuussa 1901.</p>
<p>Postimerkkeinä alettiin käyttää vuonna 1891 ilmestyneitä venäläismallisia rengasmerkkejä. Niissä oli vaakunakuviona tsaarin kaksipäinen kotka, mutta postimaksuarvo oli Suomen rahassa. Lisäksi merkeissä olevat renkaat erottivat ne vastaavista venäläisistä merkeistä. Näitä rengasmerkkejä käytettiin aina vuoden 1911 toukokuun puoliväliin. Erilaisia keisarikunnan kotkamerkkejä oli liikkeellä autonomian loppuun.</p>
<div id="attachment_16024" style="width: 310px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16024" class="wp-image-16024 size-medium" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0045_kaksipainen-kotka-300x300.jpg" alt="Pystymallinen postimerkki, jossa on punaisella värillä kuvioitu kaksipäinen kotka vaakuna, tiedot kirjoitettu venäjäksi ja maksuarvot löytyvät nurkista." width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0045_kaksipainen-kotka-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0045_kaksipainen-kotka-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0045_kaksipainen-kotka-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0045_kaksipainen-kotka-768x768.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0045_kaksipainen-kotka-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0045_kaksipainen-kotka-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/0045_kaksipainen-kotka.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-16024" class="wp-caption-text">Venäläistämispyrkimysten mukaisesti Suomessa otettiin käyttöön vuonna 1891 ilmestyneet rengasmerkit. Ne erottuivat vastaavista venäläisistä merkeistä siinä, että sivuilla oli rengaskuviot. Kuva: Postimuseo.</p></div>
<h3>Akseli Gallen-Kallelan surumerkki syntyi postimanifestin myötä</h3>
<p>Ennen suomalaisten postimerkkien lakkauttamista oli suunniteltu ja painettu vaakunamerkki, jolla voitiin osoittaa suomalaisen kirjeenvaihdon kotipaikkaoikeus, lähettäjämaa. Tämä merkki tunnetaan sittemmin nimellä surumerkki, ja sen on toteuttanut Axel Gallen-Kallela. Surumerkki otettiin käyttöön samana päivänä, kun suomalaiset postimerkit poistettiin liikenteestä. Surumerkki kiellettiin heti, mutta sitä käytettiin suoraan ulkomaille menevien laivojen postilaatikkoihin jätetyissä lähetyksissä.</p>
<div id="attachment_16030" style="width: 310px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16030" class="wp-image-16030 size-medium" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/LAH-SM-2-1-1-300x201.jpg" alt="" width="300" height="201" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/LAH-SM-2-1-1-300x201.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/LAH-SM-2-1-1-1024x688.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/LAH-SM-2-1-1-768x516.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/LAH-SM-2-1-1-1536x1031.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/LAH-SM-2-1-1-1180x787.jpg 1180w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/LAH-SM-2-1-1-120x80.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/LAH-SM-2-1-1-380x253.jpg 380w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/04/LAH-SM-2-1-1.jpg 1750w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-16030" class="wp-caption-text">Surumerkki otettiin käyttöön, kun suomalaiset postimerkkejä ei enää saanut. Silllä voitiin osoittaa suomalaisen kirjeenvaihdon lähettäjämaa. Vaikka Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema merkki kiellettiin heti, sitä käytettiin suoraan ulkomaille menevien laivojen postilaatikkoihin jätetyissä lähetyksissä. Tässä kuvassa surumerkkiä on käytetty 15.8.1900 Helsingistä Lybeckiin. Kuva: Postimuseo.</p></div>
<p>Seuraavassa julkaisussa kuvaan painotekniikan vaikutusta postimerkin kehitykseen. Sarjan seuraava osa julkaistaan toukokuussa.</p>
<h3>Postimerkkiselain</h3>
<p>Tutustu postimerkkeihin <a href="https://www.postimerkkiselain.fi/" target="_blank" rel="noopener">postimerkkiselaimessamme</a>.</p>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/postimerkin-historiaa-osa1/">Postimerkin historiaa</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/postimerkin-historiaa-osa1/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Tipuja, munia, jäniksiä, noitia ja muita pääsiäisen symboleita postikorteissa</title>
		<link>https://www.postimuseo.fi/tipuja-munia-janiksia-noitia-ja-muita-paasiaisen-symboleita-postikorteissa/</link>
					<comments>https://www.postimuseo.fi/tipuja-munia-janiksia-noitia-ja-muita-paasiaisen-symboleita-postikorteissa/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Silpa Forsman]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 14 Mar 2024 06:30:34 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[BLOGI]]></category>
		<category><![CDATA[pääsiäinen]]></category>
		<category><![CDATA[postikortti]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=1698</guid>

					<description><![CDATA[<p>Pääsiäinen on heräävän luonnon, keltaisten kukkien ja vihreän ruohon juhla. Pääsiäinen on myös vuoden kolmanneksi suosituin korttisesonki ja moni muistaakin ystäviään ja tuttaviaan iloisella keväisellä tervehdyksellä ennen pääsiäistä. &#160; Pääsiäinen on kevään suuri juhla, jota vietetään korteissa ilolla. Lapset ja rakastuneet parit kirmaavat keväisessä maastossa, kukat alkavat kukkia ja luonto herää eloon. Pääsiäiseen liittyy paljon [&#8230;]</p>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/tipuja-munia-janiksia-noitia-ja-muita-paasiaisen-symboleita-postikorteissa/">Tipuja, munia, jäniksiä, noitia ja muita pääsiäisen symboleita postikorteissa</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><strong>Pääsiäinen on heräävän luonnon, keltaisten kukkien ja vihreän ruohon juhla. Pääsiäinen on myös vuoden kolmanneksi suosituin korttisesonki ja moni muistaakin ystäviään ja tuttaviaan iloisella keväisellä tervehdyksellä ennen pääsiäistä.</strong></p>
<p>&nbsp;</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class=" wp-image-1700 aligncenter" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_ps_20170405-084920_1-1024x652.jpg" alt="" width="770" height="490" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_ps_20170405-084920_1-1024x652.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_ps_20170405-084920_1-300x191.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_ps_20170405-084920_1-768x489.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_ps_20170405-084920_1.jpg 1280w" sizes="auto, (max-width: 770px) 100vw, 770px" /></p>
<p>Pääsiäinen on kevään suuri juhla, jota vietetään korteissa ilolla. Lapset ja rakastuneet parit kirmaavat keväisessä maastossa, kukat alkavat kukkia ja luonto herää eloon. Pääsiäiseen liittyy paljon erilaisia symboleita, joista tutuimpia ovat varmasti tiput, kanat, kukot, munat, jänikset, erilaiset pääsiäisherkut, noidat ja luonto rairuohoineen ja narssisseineen.</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-1705" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/Psiinen002pieni.jpg" alt="" width="274" height="410" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/Psiinen002pieni.jpg 234w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/Psiinen002pieni-201x300.jpg 201w" sizes="auto, (max-width: 274px) 100vw, 274px" />   <img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-1703" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/ps4pien.jpg" alt="" width="460" height="289" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/ps4pien.jpg 350w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/ps4pien-300x189.jpg 300w" sizes="auto, (max-width: 460px) 100vw, 460px" /></p>
<h2>Pääsiäiskorttien edeltäjiä olivat pääsiäiskirjeet ja -runot</h2>
<p>Pääsiäispostikorttien edeltäjinä Suomessa ovat toimineet pääsiäiskirjeet ja -runot. Jo 1820-luvulla oli tapana, että tytöt ja pojat lähettelivät toisilleen pääsiäislauantaina pilailevia pääsiäiskirjeitä. Kirje tai runo raapustettiin puhtaaksi kaavitun tuohilevyn pinnalle tai paperinpalalle. Kääreeseen pakatun kirjeen mukana saattoi seurata lisäksi noidankuva, luuta, sarvi tai harja. Kääreen sulkeva sinetti koristeltiin lakkaan pistetyillä höyhenillä. Kääre toimitettiin vastaanottajalle salaa, koska kyseessä oli ikään kuin noidan kirje.</p>
<p>Paperilappusista siirryttiin varsinaisiin pääsiäispostikortteihin, joita ei enää itse toimitettu perille, vaan annettiin ne postin kuljetettaviksi. Perinne lähettää pääsiäispostikortteja sukulaisille ja tuttaville alkoi yleistyä 1800-luvun loppupuolella. Vuonna 1898 pääsiäiskortteja lähetettiin vielä harvakseltaan mutta tämän jälkeen lähetettyjen korttien lukumäärä kasvoi pikku hiljaa maailmanlaajuiseksi. Oli kohteliasta lähettää pääsiäiskortteja ja tuntui jopa loukkaavalta, jollei niitä saanut.</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-1708" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2017/04/1890-1910_blogi.jpg" alt="" width="274" height="422" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2017/04/1890-1910_blogi.jpg 227w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2017/04/1890-1910_blogi-195x300.jpg 195w" sizes="auto, (max-width: 274px) 100vw, 274px" />    <img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-1704" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/ps5pien.jpg" alt="" width="455" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/ps5pien.jpg 350w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/ps5pien-300x198.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/ps5pien-152x100.jpg 152w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/ps5pien-120x80.jpg 120w" sizes="auto, (max-width: 455px) 100vw, 455px" /></p>
<p>Alkuaikoina painettiin sekä mustavalkoisia että värillisiä kortteja. Pääsiäispostikorttien ensimmäisinä vuosina kortin etupuolelle oli jätetty tyhjää tilaa lähettäjän tervehdyksille. Postisäännön mukaan kortin takaosaan sai liimata ainoastaan postimerkin ja kirjoittaa vastaanottajan osoitteen. Saksalaissyntyinen, englannissa postikortteja valmistanut F. Hartmann keksi jakaa vuonna 1902 osoitepuolen kahtia. Oikealle puolelle sijoitettiin osoitetiedot ja vasen jäi tyhjäksi kirjoittamista varten. Neljän vuoden sisällä tämä menetelmä hyväksyttiin kaikissa Maailman postiliiton maissa.</p>
<h2>Onnen ja hedelmällisyyden symboleita</h2>
<p>Valokuvien käyttö postikorteissa yleistyi aivan 1900-luvun alussa. Toisinaan mustavalkoiset valokuvat väritettiin, jotta vaikutelma olisi ollut elävämpi. Väritetyissä kuva-aiheissa esiintyi runsaasti lapsiaiheita yhdessä lampaiden, kanojen ja munien kanssa. Nuoret tytöt toimivat korteissa onnen ja toivon symboleina. Pääsiäispupu, joka henkilöityi hedelmällisyyden symboliksi, esiintyi korteissa usein munan kanssa. Valtaosa markkinoilla olleista postikorteissa painettiin Saksassa ja saksalaiset hallitsivatkin kuvakorttimarkkinoita ennen ensimmäistä maailmansotaa.</p>
<p>Pääsiäiskorteille on ollut tyypillistä myös uskonnollinen kuvamaailma, jota etenkin ortodoksit ovat korteissaan suosineet. Myös kansanperinteeseen liittyvät aiheet, kuten noidat ja pääsiäistontut ovat olleet suosittuja aiheita. Pääsiäissuudelmat aiheina olivat peräisin ortodokseilta, jotka jakoivat ystävilleen taidokkaasti koristeltuja pääsiäismunia antaen samalla suudelman poskelle.</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-1707" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/k3165_pieni.jpg" alt="" width="280" height="383" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/k3165_pieni.jpg 256w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/k3165_pieni-219x300.jpg 219w" sizes="auto, (max-width: 280px) 100vw, 280px" />   <img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-1702" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/ps2.pien_.jpg" alt="" width="448" height="292" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/ps2.pien_.jpg 350w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/ps2.pien_-300x195.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/ps2.pien_-152x100.jpg 152w" sizes="auto, (max-width: 448px) 100vw, 448px" /></p>
<h2>Yhteiskunnan tapahtumat näkyivät pääsiäiskorteissa</h2>
<p>1900-luvun alussa pääsiäiskortit seurasivat aikamme yhteiskunnallisia tapahtumia, kuten Japanin-Venäjän sotaa, sekä naisasia- ja työväenliikettä. Myöhemmin pääsiäiskorttien kuva-aiheisiin ilmestyivät autot, puhelimet ja muut tekniset innovaatiot. Sota-aikana 1940-luvulla korteissa heijastuivat myös huolet ja murheet.</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-1706 alignnone" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/k3131pieni.jpg" alt="" width="286" height="451" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/k3131pieni.jpg 222w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/k3131pieni-190x300.jpg 190w" sizes="auto, (max-width: 286px) 100vw, 286px" /></p>
<p>Toisen maailmansodan aikana pääsiäiskorttien lähettäminen romahti. Sodan jälkeen kortteja ryhdyttiin taas pikku hiljaa lähettelemään. Pääsiäiskorttiperinne eli voimakkaana aina 1960-luvulle saakka. Muutaman vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen pääsiäiskorttiperinne alkoi jälleen elpyä 1990-luvulla. Nykyisin pääsiäinen on kolmanneksi suosituin korttisesonki joulun ja Ystävänpäivän jälkeen.</p>
<p><strong>Lähetä pääsiäiskortit viimeistään to 21.3.2024.</strong></p>
<h2>Kevätpajat</h2>
<p>Tervetuloa <a href="https://www.postimuseo.fi/tapahtuma/kevatpaja/">kevätpajoihin</a> Vapriikin Paja-tilaan sunnuntaina 17.3. kello 12-15 (rairuoho + pääsiäiskortti) ja sunnuntaina 24.3. kello 12-15 (pääsiäiskukka ja -kortti).</p>
<h2>Lue lisää</h2>
<ul>
<li>Tutustu pääsiäiskortteihin <a href="https://www.postimuseo.fi/sesongit/">Parhain terveisin -verkkonäyttelyssä</a>.</li>
<li><a href="https://www.postimuseo.fi/kevat-kukkii-postimerkeissa-vuokot-kevatpostimerkkien-kestosuosikkeja/">Kevään ja pääsiäisen postimerkeistä.</a></li>
</ul>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/tipuja-munia-janiksia-noitia-ja-muita-paasiaisen-symboleita-postikorteissa/">Tipuja, munia, jäniksiä, noitia ja muita pääsiäisen symboleita postikorteissa</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/tipuja-munia-janiksia-noitia-ja-muita-paasiaisen-symboleita-postikorteissa/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
	</channel>
</rss>