Joulukorttien muuttunut kuvallinen viestintä

Joulukorttien kuvastoon on mahtunut vuosien varrella monenlaisia aiheita. 1800-luvun kortteja ei nykyihminen aina joulukortiksi tunnistaisi. Mielestäni joulukortit olivat ennen mielenkiintoisempia verrattuna nykyiseen säyseään ja hempeään kuvastoon. Nykyiset aiheet ovat selkeästi jouluisia. Niissä vilisee söpöjä eläimiä, herttainen joulupukki ja hauskoja tonttuja.

Vanhojen joulukorttien tutkiminen on mielenkiintoista ja viihdyttävää. Esimerkiksi viktoriaanisen ajan joulukortit Britanniassa pursuavat mustaa huumoria ja kammottavia asioita. Suomessa ja Ruotsissakin on lähetelty outoja kortteja. Vastaani on tullut esimerkiksi itkevät lapset lumihangessa, nokisutareita, pellejä, kuutamossa seisova hirvi ja lapset tynnyrissä. Nokisutari-aihe oli yleinen joulukorteissa. Se näkyi jo uuden vuoden korteissa saksalaisessa perinteessä. Suomeen tuli paljon kortteja Saksasta, mikä laajensi joulun aihemaailmaa oman kulttuurimme ulkopuolelle.

Joulusta alkoi tulla lasten juhla, jolloin lapsia alkoi näkyä korteissa. 1800-luvun teollistumisen ja kaupungistumisen myötä ydinperheet alkoivat olla yleisiä. Oikeus lapsuuteen alkoi nostaa päätään.

Nokisutari symboloi hyvää onnea saksalaisessa perinteessä.

Lapsia kuvattiin usein joulukorteissa. Kuvan kortti noin sadan vuoden takaa.

Missä on joulu?

Kuva-aiheet eivät olleet erityisen jouluisia joulukortin alkuaikoina 1800-luvun lopulla. Korteissa oli kukkia, onnenlehviä, kesäisiä kuutamomaisemia ja lasten kuvia. Myös nelilehtinen apila, vaaleanpunainen porsas, tiimalasi, hevosen kenkä, nokisutari ja linnut olivat suosittuja. Monet niistä symboloivat hyvää onnea. Osa kuvituksista tuli uuden vuoden korttien kuvaperinteestä, koska alkujaan ne olivat yleisempiä kuin joulukortit.

Postimuseon kokoelmien vanhin joulukortti 1890-luvulta.

Uskonto alkoi näkyä kuva-aiheissa jo 1800-luvun lopulla. Aiheiksi nousivat enkelit, seimiasetelmat ja kirkkokuvat. Myös somistetut runonsäkeet ja mietelauseet olivat usein uskonto-sävytteisiä.

Sittemmin myös jouluiset aiheet, kuten joulupuuro, tontut ja kynttilät ovat lisääntyneet korteissa. Nykyisin suosittu joulukuusi ei ole niin vanha aihe kuin tontut ja kynttilät. Joulukuusen ulkonäkö antaa tietoa eri vuosikymmeniltä ja eri maista. Joulukuusi liittyy korteissa perhejouluun tai metsän väen joulunviettoon.

Tonttu ja joulupukki ovat olleet jo varhain mukana

Tonttuja esiintyi jo 1800-luvun lopun korteissa. Myös joulupukin hahmo esiintyi 1800–1900-luvun taitteen korteissa. Molempien ulkonäkö on muuttunut.

Joulutontun rooli lahjojen tuojana syntyi saksalaisessa ja ruotsalaisessa lastenkirjallisuudessa 1860–1870-luvuilla, mistä se napattiin myös kortteihin. Tontuista tulikin suosittu joulukorttien aihe. Taiteilija Jenny Nyströmin tontut olivat suosiossa Ruotsissa ja Suomessa. Hän muunsi saksalaisen pitkäpartaisen pikku-ukon pohjoismaiseksi iloiseksi tontuksi.

Pelottava joulupukin hahmo esiintyi monissa 1900-luvun taitteen joulukuvastoissa ja korteissa. Se oli eri näköinen kuin nykyinen punanuttuinen pukki ja se liitettiin usein Pyhään Nikolaukseen, josta joulupukki on saanut alkunsa.

Monipuolinen eläinkuvasto

Erikoisia eläimiä näkyy vanhoissa joulukorteissa paljon. Yksi tällainen on sammakko, joka esiintyy viktoriaanisen ajan korteissa. Sammakot symboloivat ainakin hyvää onnea ja terveyttä. Linnuista punarintoja on paljon erityisesti englantilaisissa joulukorteissa – viktoriaanisissa jopa kuolleina kuvattuna. Suomessa myös punatulkku on joulukorttien lintu.

Sika on ollut joulukorttien aiheena kauan ja liittyi joulun juhla-ateriaan. 1800-luvulla oli paljon köyhyyttä ja nälänhätää, ja jouluna syötiin paremmin kuin arkena. Sian jouluinen kohtalo oli usein kuva-aiheena. Sian teurastus yllättävänkin karkeana aiheena oli osa joulukorttien kuvastoa. Eräässä Postimuseon kokoelman kortissa pellet tanssivat possun kanssa 1800-luvun lopulla. Kortissa on myös neliapiloita, joita oli usein uuden vuoden korteissa. Hiukan myöhemmin sika oli tonttujen kaveri. Nykyisissä joulukorteissa ei enää juuri sikoja näe.

Postimuseo toivottaa iloista joulun aikaa!

Ilahdutetaan läheisiä joulukorteilla. Ne koskettavat – erityisesti tänä aikana. Lähetä joulukortit postitse joulutervehdyksen ikimerkillä viimeistään tiistaina 14.12.2021 Postin punaisessa kuoressa. Katso tarkemmat tiedot Postin sivuilta.

Postikortti 150 vuotta

• Suomalainen postikortti juhlii tänä vuonna 150-vuotista taivaltaan. Juhlistimme sitä myös näyttelyllä alkuvuodesta. Näyttely on nyt kierrossa. Lue lisää näyttelystä Parhain terveisin – postikortti 150 vuotta.
• Juhlavuoden kunniaksi teimme myös verkkonäyttelyn postikortista. Siirry verkkonäyttelyyn.

Lue myös

Trafiikki-museoiden blogin kirjoitukseni Hui! Lähettäisitkö näitä joulukortteja?

Kaikki kortit Postimuseon kokoelmista.