Joulun taika herää eloon taiteilija Marjaliisa Pitkärannan tuotannossa ja elämässä
Joulu, mikä ihana tekosyy poiketa Vapriikissa ja henkiä jouluista tunnelmaa ja lämpöä Postimuseossa. Joulun taikaa -näyttely esittelee taiteilija Marjaliisa Pitkärannan lämminhenkisiä joulukuvituksia, joissa joulu tulee konkreettisesti lähelle sydäntä ja mieltä.
Marjaliisa Pitkäranta (1941–2003) rakasti luontoa ja satuja. Useimmissa hänen kuvituksissaan metsäneläimet, puut, kukat ja metsän näkymättömät asukkaat kuten tontut ja keijut seikkailevat erilaisissa mielikuvituksellisissa kokoonpanoissa. Hänen kuvituksensa pursuavat elämänmyönteisyyttä, hyväntuulisuutta ja pieniä tarinoita. Marjaliisa rakasti yksityiskohtia töissään. Hän piirsi jokaiselle metsän elämillekin oman persoonallisen ilmeensä.
– Isä toi massapaperia tehtaalta ja äiti tiskipaperia kaupasta. Ja aina ne täyttyivät piirustuksista. Äitini kertoi minulle satuja metsän haltioista ja luulen, että niistä ammennan jatkuvasti aiheita töihini, kirjoitti Suomenselän Sanomat 6.2.1997.
Tunsin itsekin Marjaliisan ja muistan hänet hyvin myönteisenä ja positiivisena ihmisenä. Hän toi jo olemuksellaan hyvän mielen tulleessaan. Marjaliisa oli jouluihminen henkeen ja vereen. Aikoinaan Helsingissä ollessamme hän ehdotti Postimuseolle joulunäyttelyn järjestämistä keskellä kuuminta kesää. Tartuimme ideaan ja rakensimme näyttelyn, jonka nimi oli ”No onkos tullut … ”. Näyttelyssä esittelimme tietysti hänen kauneimpia joulupostikorttejaan. Marjaliisalla oli taideopintojen lisäksi somistajan koulutus, ja hän toteutti näyttelyyn myös tunnelmallisen lavastuksen joulupukinmökkeineen ja aitoineen.
Ensimmäisen julkaistun postikorttinsa vuodelta 1971 hän signeerasi nimellä Marjaliisa Rinne. Iloisessa joulupostikortissa lumisella oksalla istuu pullea punatulkku tonttulakki päässään. Marjaliisa oli tuottelias taiteilija, ja hänen piirtämiä postikortteja on julkaistu yli 2000 kappaletta, joista merkittävä osa on joulukuvituksia.
Useista kuvituksista välittyy joulun kiihkeä odotus, lasten jännittyneet ilmeet ja loistavat silmät, kuusen koristelu ja haku, joulusauna, kirkkoon meno, iloiset joulupukit, kiireiset tontut sekä metsän sympaattisten eläinten ja tonttujen kirmailu. Useissa kuvituksissa metsän eläimet viettävät aikaa lumisessa maisemassa yhdessä tonttujen kanssa. Marjaliisa kuvasi usein eläimet ovat hyvin inhimillisiksi olennoiksi ja vuorovaikutuksessa keskenään toimiviksi.
Pitkäranta heittäytyi 1970 vapaaksi taiteilijaksi. Leipätyökseen hän kuvitti aluksi oppikirjoja ja vähän myöhemmin satukirjoja. Kirjojen ja postikorttien lisäksi hänen kätensä jälki näkyy lukuisissa lehdissä, joulukalentereissa ja -kirjeissä, julisteissa, pinsseissä, palapeleissä, puhelukortteissa, exlibriksissä, pääsylipuissa, t-paidoissa ja niin edelleen. Myös öljyväritöitä löytyy hänen tuotannostaan. Lisäksi hän on piirtänyt seitsemän postimerkkiä, joista neljässä hehkuu joulu. Viimeisimmät piirrokset Marjaliisa teki sairaalan vuoteella. Hän nimitti 20 piirtämäänsä kuvaa voimakuviksi. Niistä neljä on julkaistu postikorteiksi.
Marjaliisan kuvitukset kuuluvat myös omaan joulunodotukseeni – laskeudun niiden avulla talven juhlan tunnelmaan. Tule sinäkin näyttelyymme inspiroitumaan…
Marjaliisa Pitkärannan säätiö on luovuttanut halussaan olleet noin 700 piirrosoriginaalia Postimuseolle, joka myös hallitsee niiden käyttöoikeuksia.
Joulun taikaa – Marjaliisa Pitkärannan joulukuvituksia -näyttely on esillä Postimuseossa Vapriikissa 16.11.2018–13.1.2019.
Vastaa