Siirry suoraan sisältöön Siirry etusivulle

Kesäretken majapaikka löytyi vanhasta postitalosta

Anna-Maija Virta

Minulla ja hyvällä ystävälläni Marjalla on ollut tapana tehdä ainakin yksi antoisa kesäretki. Valitsimme tänä vuonna kohteeksi Varkauden KesäKlassisen. Varkaudessa emme olleet koskaan käyneet, mikä nosti matkan kiinnostavuutta. Konsertit oli järjestetty eri paikkoihin, joten tutustuminen kaupunkiin tapahtuisi mukavasti soittoa kuunnellen. Paikkojen kerrottiin olevan festivaalilla tärkeässä roolissa.

Varkaudessa kiinnosti myös hotelliksi muutettu vanha postitalo, Hotell Vanha Postitalo Varkaus, minne entisinä postilaisina tietysti majoituimme. Jännityksellä odotimme sen näkemistä.

Ensimmäiseksi havaitsimme korkealle taivaalle tupruavan savun. Savu tuli piipuista tehdasalueelta, joka hallitsee koko kaupunkikuvaa Saimaan vesien rannalla. Kyseessä olivat alunperin A. Ahlström Osakeyhtiön, nykyisin Stora Enson piiput. Varkaudessa puhutaan suurista rakennusvuosista ja tarkoitetaan 1910-1920-lukuja, jolloin tehtaat olivat laajentuneet ja sen myötä väestö oli kasvanut huimasti. Tämä kaikki oli varmasti vaikuttanut myös siihen, että vuonna 1929 perustettuun kauppalaan tarvittiin kunnon postitalo. Se sijoitettiin Wahlinkatu 8:aan, lähelle tehdasaluetta.

Varkauden postitalo v. 1933.

Kaikki postitalot suunniteltiin YRYH:ssa (Yleisten rakennusten ylihallituksessa). Sen arkkitehti Waldemar Wilenius (1868 -1940) suunnitteli Varkauden posti- ja lennätintalon vuonna 1929. Hänen muita töitään on esimerkiksi Puistopaviljonki Kemissä ja kerrostaloja Helsingin Eirassa ja Kruunuvuoressa. Rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneilla Ahlströmeillä oli omat luottoarkkitehtinsa, mm. Valter ja Ivar Thomé, Karl Lindahl ja Alvar Aalto.

Hotellimme oli täysin tunnistettavissa entiseksi postitaloksi, vaikka alunperin vaalea pystylaudoitettu hirsirakennus on rapattu kellertäväksi. Pilasterit, jotka jakavat julkisivun leveään keskiosaan ja kapeisiin sivuosiin, ovat valkoiset.

Varkauden posti- ja lennätintalo oli rakennettu klassiseen tyyliin lähes symmetriseksi. Yleisön osasto oli sijainnut keskellä ja sen sisäänkäynti oli korostettu ulospäin työntyvällä osalla, jonka toiselta puolelta oli käyty postiin, toiselta lennättimeen. Tämä sisäänkäynti on poistettu käytöstä ja pääsisäänkäynti siirretty rakennuksen päätyyn.

Funktionalismin vaikutus postitaloihin

Varkauden vuonna 1930 valmistuneella postitalolla on erityisasema postitalojen piirissä: Siellä olivat olleet ensimmäiset avotiskit. Se oli ollut alkavaa funktionalismin vaikutusta, millä tavoiteltiin valoisuutta ja aikaisempaa välittömämpää kontaktia asiakkaan ja virkailijan välillä. Sitä varten oli aiemmista postitaloista poiketen suljettavien palveluluukkujen tilalle asennettu avotiskit.

Postitaloissa funktionalismin vaikutus lisääntyi, kun yleisötilaa kehitettiin edelleen vuonna 1932 valmistuneessa Turun postitalossa. Sen yleisön osasto ei sijainnut enää rakennuksen keskellä, vaan kulmassa valoisassa tilassa. Näin tuli ensimmäistä kertaa kayttöön epäsymmetrinen pohjakaava. Arkkitehdit olivat käyneet tutustumassa postitaloihin useissa Euroopan maissa.

Varkauden postikonttori.

Avotiskejä ja välitöntä asiakaskontaktia kaipasi, kun tilasimme majoitusta hotelliin. Nettisivustolla olevaan puhelinnumeroon vastasi ystävällinen henkilö, mutta hän ei voinut ottaa vastaan varausta eikä maksua. Juuri ennen majoittumista tuli puhelimeen ovikoodi, millä pääsi niin taloon kuin huoneeseenkin. Paikan päällä näkyi henkilökunnasta vain siivooja.

Huoneemme sijaitsivat toisessa kerroksessa, mikä oli alkujaan tarkoitettu henkilökunnan asunnoille. Toinen huoneistamme oli autonkuljettajan asunnon paikalla ja toinen ylimääräisen lennätinvirkailijan asunnon paikalla. Vanhojen ruutuikkunoiden eteen oli laitettu lasilevy ja ilmastointi hoitui nyt koneellisesti. Ovet näyttivät vanhoilta profiloiduilta ovilta. Varustus oli kuin hotelleissa yleensä on telkkareineen kaikkineen. Ensimmäisen kerroksen tiloja emme onnistuneet näkemään.

Postitalolle on löytynyt sopiva uusi käyttötarkoitus. Se oli löytynyt vuonna 2017, eli muutama vuosi aiemmin kuin Varkaudessa käynnistettiin hanke Vanha Varkaus – Uusi suunta. Hanke painottaa alueen yrittäjyyden toimintaympäristön kehittämistä ja samalla kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden tilojen ja rakennusten käyttömahdollisuuksien parantamista. Katukuvassa hanke näkyi myös infotauluina kohteiden edessä.

KesäKlassisen konserttien ajatuksena oli yhdistää kuhunkin tilaan sopivia teoksia ja luoda ikimuistoisia elämyksiä. Satavuotiaan Tehtaan koulun juhlasalissa soitettiin Erkki Melartinin (1875–1937) Jousikvartetto nro 4. Arvelimme musiikkivalinnan johtuvan siitä, että säveltäjä on suomalainen ja edustaa samaa aikaa kuin koulun suunnitellut arkkitehti Karl Lindahl (1874-1930).

Yksi konsertti oli järjestetty kävelylle noin sata vuotta vanhaan puutalomiljööseen. Työväenasunnon kapeassa portaikossa, jonne mahtui juuri ja juuri parikymmentä henkeä, kuulimme yhden Johann Sebastian Bachin (1685–1750) soolosellosarjoista. Soolosellosarjan osien luonteet voitaneen leikillisesti liittää talon asukkaisiin: tyytyväinen, iloinen, rauhaarakastava, nopea, loisteliaisuutta tavoitteleva, kiihkeä, innostuva.

Vanhassa Postitalossa ei tänä kesänä soitettu, mutta on siellä soitettu ja paljonkin, sillä siellä on jossain vaiheessa toiminut Keski-Savon musiikkiopisto. Olisi hauskaa, jos tulevina kesinä Varkauden KesäKlassinen soisi myös Vanhassa Postitalossa. Mitähän siellä soitettaisiin?

Ikimuistoisia elämyksiä kokenut
Anna-Maija Virta

Tutustu lisää

  • Sivujemme Tietoa ja tarinoita -osion kautta löydät lisää tietoa Postin toimipaikoista ja taloista

Kuvat: Anna-Maija Virta ja Postimuseo

Anna-Maija Virta Postimuseon ystävät -yhdistyksen jäsen
Anna-Maija Virta on eläkkeellä oleva Postin tutkimuspäällikkö. Hän on suorittanut myös taidehistorian opinnot ja harrastanut postitalojen tutkimista arkkitehtuurin näkökulmasta. Anna-Maija kuuluu Postimuseon Ystävät -yhdistykseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Takaisin ylös