Kevät kukkii postimerkeissä – vuokot kevätpostimerkkien kestosuosikkeja

Kevät ja heräävä luonto kuuluvat saumattomasti yhteen. Posti on julkaissut 1940-luvulta lähtien lukuisia upeita kevätpostimerkkejä. Samat kukat ovat kukkineet merkeissä vuosien saatossa hiukan erilaisissa asetelmissa ja värisävyissä. Eri aikakausien merkkitaiteilijoiden näkemykset keväisistä kukista kestävät mielestäni hyvin aikaa.

Leskenlehti

Leskenlehti-postimerkki näki päivän valon ensimmäisen kerran vuonna 1949 ja seuraavan kerran vuosina 1998 ja 2017. Sekä vuoden 1949 ja 1998 merkeissä taiteilijat ovat asetelleet leskenlehdet kuvaan ryppäiksi, kun taas vuoden 2017 merkissä yksinäinen kukka loistaa kuin aurinko keskellä merkkiä.

Ensimmäiset leskenlehdet ilmestyvät yleensä aurinkoisille pälville Etelä-Suomessa jo huhtikuun alussa. Kukinta on parhaimmillaan huhtikuun loppupuoliskolla.

Narsissi

Keväällä tekee mieli istuttaa kesäkukat mahdollisimman varhain. Yleensä istutan pienikukkaisia narsisseja jo huhtikuussa ruukkuun, koska ne kestävät pieniä yöpakkasia. Narsissi on myös yleinen perenna, joka tunkee maasta toukokuussa.

Postimerkkeihin kukka on päässyt parina vuonna pääsiäisen aikaan. Vuonna 1988 merkki julkaistiin lisämaksullisena ja siitä osa merkin hinnasta meni Suomen Punaisen Ristin hyväksi. Merkissä loistava aurinko paistaa kukkien takaa. Vuonna 2004 julkaistussa postimerkissä puolestaan esiintyy valkoisia ja keltaisia kukkia iloisessa asetelmassa.

Narsissit ovat muuten myrkyllisiä, myös sipulit, siksi myyrät ja jänikset eivät koske niihin.

Kielo

Seuraavaksi vertasin eri aikakausien kielopostimerkkejä. Kielohan kukkii touko–kesäkuussa ja siinä on ah, niin hyväntuoksuiset kukat. Kukan lehdet ovat ehytlaitaiset ja kielen muotoiset. Niiden perusteella se on saanutkin suomenkielisen nimensä.

Vuonna 1958 Posti julkaisi kielopostimerkin, jonka tuotosta osa meni Tuberkuloosin vastustamisyhdistykselle. Kielo kuvitti myös itsenäisen Suomen 80-vuotisjuhlaa vuonna 1997 julkaistussa postimerkissä. Vuonna 2002 ilmestyi viiden postimerkin sarja kieloja. Merkeissä kielo kukkii pulleakukkaisena ja niin kauniina.

Kevätesikko

Kevätesikko kukkii postimerkeissä kahtena eri vuonna. Vuonna 1959 julkaistu postimerkki kalpenee vuoden 1999 herkän ja värikkään kevätesikon rinnalla. Varhaisemmasta postimerkistä ei välttämättä edes tunnista, mistä kukasta on kyse. Merkki on tosin minusta kaunis, kuten kaikki muutkin vanhat postimerkit.

Kevätesikon lusikanmuotoiset, noin 5–15 cm pitkät lehdet kasvavat ruusukkeena maata pitkin. Kevätesikko kukkii touko-kesäkuussa. Sitä tavataan yleensä lehtoniityillä ja lehdoissa, sekä asutuksen läheisyydessä puutarhakarkulaisena. Myös omalta pihaltani olen tavannut kukkia ja vaalinut joka ikistä.

Orvokki

Orvokki, tuo kevään ja kesän kukkalaatikoiden ensimmäinen väriläiskä, loistaa myös postimerkeissä neljänä eri vuonna. Vuonna 1983 merkkiin on päässyt luonnossa kasvava herkkä suo-orvokki ja vuonna 1994 runsas keto-orvokki. Vuoden 2003 ja 2014 merkeissä taiteilijat ovat asetelleet orvokit ihaniksi kukkakimpuiksi.

Orvokki on orvokkikasveihin kuuluva kasvisuku, johon kuuluu peräti 400–500 eri lajia, joista useimmat elävät pohjoisella pallonpuoliskolla. Useimmat orvokit viihtyvät kosteissa ja varjoisissa paikoissa, kuten puiden ja pensaiden alla.

Vuokot

Valkovuokko

Sitten siirryn vuokkoihin, nimittäin valkovuokkoon kangasvuokkoon ja sinivuokkoon. Postimerkit valkovuokko sai vuosina 1949 ja 1990. Vuonna 1990 alettiin julkaista uutta yleismerkkien sarjaa, jossa eri maakuntien kukat pääsivät kukkimaan. Valkovuokko sai kunnian edustaa ensimmäisenä Uudenmaan maakuntaa. Vuoden 1949 merkissä taiteilija on nähnyt valkovuokot herkässä ja taiteellisessa asetelmassa. Vuoden 1990 merkit on kuvattu realistisissa sävyissä.

Valkovuokko (Anemone nemorosa) tuo mieleen äitienpäivän.

Kangasvuokko

Kangasvuokko esiintyi ensimmäisen kerran postimerkissä vuonna 1950 ja seuraavan kerran vuonna 2000. Vaikka merkit ovat hyvin erilaisia, niin niissä on kuitenkin hyvin samanlainen tunnelma. Ne ovat kuin rakastavaisia, jotka kurkottavat toisiaan kohti.

Suomessa kangasvuokko on harvinaistunut soranoton, metsien umpeen kasvamisen, metsänhakkuiden ja keräilyn takia. Se kasvaa karuilla harjumäntykankailla. Kukka on rauhoitettu.

Sinivuokko

Sinivuokko asettui postimerkkeihin sinisävyisenä vuosina 1958 ja 1992 sekä kellertävänä vuonna 2012. Kellertävän värisessä merkissä kukka on kuivattu. Yleisimmin sinivuokon kukat ovat siniset, mutta joskus niitä esiintyy myös valkoisen sävyissä. Kalkkipitoisessa emäksisessä maassa kasvaessaan ne voivat tulla vaaleanpunaisiksi. Kukat pilkistävät maasta heti varhaiskeväällä lumen sulettua. Vuoden 1992 sinivuokkomerkki kuuluu maakuntakukkamerkkien sarjaan ja se on Hämeen kukka.

Postimerkit kuvastavat omaa aikaansa. Kevätkukkapostimerkeistä se ei tosin ole havaittavissa muuten kuin teknisten ominaisuuksiensa ja värityksen osalta. Kukkien väriloisto ei tule esille vanhimmissa postimerkeissä. Minusta postimerkkitaiteilijat eri aikoina ovat tulkinneet hienosti luontoa jokainen oman ainutlaatuisen näkemyksenä mukaisesti. Kaikki postimerkit ovat upeita taideteoksia ja niitä katsellessa kevät hiipii väkisinkin rintaan. Hyvää kevättä sinulle!