Siirry suoraan sisältöön Siirry etusivulle

Kihelmöivää jännitystä ennen ja nyt – muistoja postimyynnistä ja verkkokaupasta

Suvi Jalli

Paketoidut unelmat -näyttelyä varten keräsimme keväällä 2021 suomalaisten postimyyntiin ja verkkokauppaan liittyviä kokemuksia ja muistoja. Saimme noin 150 muistoa yhteensä 115 suomalaiselta. Muistojen aikakaari ulottui sodan jälkeisistä vuosista nykyhetkeen. Tässä blogissa avaan keräyksen antia.

Postimyynti alkoi Suomessa 1800-luvun lopulla, ja 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä kauppiaita oli kymmeniä. Sotavuosina postimyynti loppui lähes kokonaan, kunnes 1950-luvulla erityisesti Kalle Anttilan myötä se nousi kukoistukseen. Varhaisimmat Postimuseon keräykseen lähetetyt muistot ovat juuri sotavuosilta.

Muistoni on vuosilta 1937–1942. Asuin maaseutupaikkakunnalla. Isäni tilasi Vaasasta postimyyntiluettelon, josta hän tutki lähinnä kelloja. Katalogi oli kuitenkin mielenkiintoinen myös meille 5–7-vuotiaille lapsille. Se avasi näkymiä tavarapaljouteen, josta emme osanneet haaveillakaan. Niin isä tilasi kellonsa, me lapset otettiin luettelo ja leikeltiin saksilla sivuilta irtokuvia. Nainen, yli 90 v.

Vastauksien perusteella postilaatikkoon kolahtaneet erilaiset postimyyntiluettelot olivat monelle innolla odotettua postia aina verkkokaupan yleistymiseen, 2000-luvun alkupuolelle, asti. Kiiltävät, värikkäät kuvastot tarjosivat näkymän kauden vaatemuotiin ja elektroniikkaan, musiikkiin ja peleihin, esittelivät uutuustuotteita maailmalta ja loivat kokonaan uusia kulutustarpeita.

Olen syntynyt 1951 syrjäisessä kylässä Taivalkoskella. Anttilan postimyyntiluettelo oli lapsuudessani odotettu katalogi, jonka kuvat toivat tuulahduksen suuresta maailmasta. Nainen, yli 70 v.

Kesätienesteillä postimyynnistä vuonna 1967 hankittu duffeli. Yksityiskokoelma.

[..se päivä kun tuli Anttilan postimyyntiluettelo, oli meille lapsille juhlaa. Tosi uskomatonta juhlaa. Se lehti oli paksu, kiiltävät, upeat kuvat. Kaksi kesää konttasin sokerijuurikaspellolla saadakseni duffelitakin. Anttilasta sen tilasin. Se maksoi 45 markkaa. Se oli ihana, harmaa duffeli -takki, vuonna 1967. Nainen, yli 70 v.
Kuvien perusteella monet tavaroista näyttivät paljon paremmilta ja kauniimmilta kuin olivatkaan, mutta koskaan ei mitään palautettu. Monet tekniset laitteet oli paljon kehutuimpia, mutta riitti, kun oli jotain, mitä ei muilla ei. Ilmaiset mukana tulleet kaupanpäälliset olivat antamassa potkua ostaa. Mies, yli 40 v.
Tietokonepelien ja -demojen postimyyntilistoja oli jännää lukea mm. MikroBitti-lehdestä ja kuvitella millaisia ne olisivat. Mies, yli 40 v.
Muistan ne pienet kuvastot, Kuponkiuutiset, Select Suomi tai jotain sen tyyppisiä ne olivat. Niissä oli kaikenlaisia merkillisiä juttuja, kuten akupunktiopohjallisia, kristalleja ja vastaavaa – lienevät olleet Ostos-TV:n edeltäjiä ja aikalaisia. Myyntipuheet olivat noissa kuvastoissa kovat ja kaikenlaista elämää ja oloa mullistavaa ja kohentavaa niissä lupailtiin. Nainen, yli 40 v.

Postimyyntiluetteloilla on muistojen perusteella ollut erityisen suuri merkitys maaseudulla asuneille. Vaikka kotipaikkakunnalla ei ollut erikoisliikkeitä, niin postimyyntitilaukset kulkivat postin mukana lähipostista noudettaviksi.

Nuori koululainen anorakki päällä mustavalkoisessa kuvassa.

Ylpeä postimyynnistä hankitun anorakin omistaja luokkakuvassa vuonna 1960. Yksityiskokoelma.

[..perheemme muutti talveksi kauas pohjoiseen, Sallaan. Sieltä kävimme joskus ostoksilla Rovaniemellä, mutta ajomatka oli pitkä ja väsyttävä meille lapsille. Onneksi jo tuolloin, vuonna 1960, oli Anttilan postimyynti. Niinpä meille jaetusta postimyyntikatalogista minulle, silloiselle 10-vuotiaalle innokkaalle hiihtelijälle, tilattiin Kalle Anttilan postimyynnistä anorakki. Nainen, yli 40 v.
[..ihania vaatteita, hajuvesiä, alusvaatteita. Ensimmäiset rintaliivit ja kakkumaskara, Starlet- kasvovesi ja meikkivoide. Maalla ei ollut kauppoja josta olis saanut hienostelujuttuja mutta Anttilasta sai. Nainen, yli 40 v.

Vastaukset kertovat myös tilattuihin tuotteisiin liittyneistä hauskoista kommelluksista ja hieman ex tempore tehdyistä suunnittelemattomista heräteostoista.

Lapsena 1960-luvulla Maaseudun Tulevaisuudessa oli ilmoitus. Siinä mainostettiin kivoja kenkiä. No, ne piti saada. Tilattiin. Kirje postiin ja postiennakolla tulivat. Ihan kaameat, rumat kankaiset vihreät! En muista mihin ne tungettiin, mutta ei niitä kukaan pitänyt. Nainen, yli 50 v.
Kalimba, peukalopiano soitin.

Heräteostos, kalimba-peukalopiano. Yksityiskokoelma.

Olen mielestäni hyvin varovainen, mutta viimeksi tuli heräteostos. Facebookissa oli mainos, ja menin ko. firman sivuille tilaten erikoistarjouksessa olleen soittimen, jonka ääneen ihastuin. Kyseessä minulle outo peli: KALIMBA, eli peukalopiano. Nainen, yli 40 v.

Internetin tulon ja maksutapojen kehittyessä etäkauppa digitalisoitui ja muuttui nykyisen kaltaiseksi globaaliksi verkkokaupaksi 1990-luvun lopulta alkaen. Lähetetyissä muistossa käy ilmi myös tilaus- ja maksutapojen ja pakettien noutotavan muutos.

Katalogia selatessa sai sukeltaa kauniisiin sisustuskuviin ja ihanien astioiden ja tekstiilien maailmaan. Tilauskupongin täyttäminen oli tarkkaa puuhaa. Sitten tilauslipukkeeseen liimattiin postimerkki, vietiin postiin ja odotus alkoi. Nainen, yli 40 v.
H&M kuvastoissa tais olla myös mahdollisuus myöhemmin, että tilauksen voi soittaa. Se oli aina jännittävää, onko sitä haluttua vaatetta ja kokoa. Sitten kun tilaus oli tehty, jännitettiin ja odotettiin, kunnes saapui lappunen, että tuotteet ovat noudettavissa. Sitten kiirehdittiin jo postiin kädet syyhyten pakettia hakemaan. Nainen, yli 30 v.
Tilaustapa muuttunut huimasti. Tietokoneella tai älypuhelimella naputellaan tilaus menemään. Ei tarvitse kynä sauhuten kirjoittaa ja tehdä numeroita. Tilaus saapuu nopeasti muutamassa päivässä. Maksutapoja on useita entisen laskun sijaan. Paketti haetaan Postipisteen kassalta tai itsepalveluna pakettiautomaatista. Palvelu on kyllä kuin konsanaan vanhan postin aikaan, yhtä ystävällistä ja ihmisläheistä. Nainen, yli 40 v.
Kaksi tyttöä pudottamassa lähetystä kirjelaatikkoon.

Tilaustapa on muuttunut. Ennen tilauskupongit kulkivat postimyyntifirmoille postitse. Postimuseo.

Vaikka lähes kaikki etäkaupassa on muuttunut, niin yksi asia sentään on säilynyt ennallaan. Muistitietokeruun vastausten perusteella yhä edelleen paketin odottaminen, noutaminen ja erityisesti avaaminen on yhtä jännittävää!

Muistitietokeruun vastaajista suurin osa oli naisia, miesten lähettäminä muistoja saapui noin 15 prosenttia. Nuorimmat vastaajat olivat parikymppisiä verkkokauppakäyttäjiä, mutta suurin osa yli 40-vuotiaita, joille postimyynnin ”kulta-ajan” katalogit ja tilaustapa olivat tuttuja.

Postimuseo kiittää lämpimästi kaikkia muistitietokeruuseen osallistuneita.

P.S. Keräykseen tulleista muistoista viisi dramatisoitiin Paketoidut unelmat -näyttelyä varten. Voit katsoa ne YouTube-kanavallamme

Paketoidut unelmat -näyttely jatkaa 17.12.2023 asti – tervetuloa!

Blogin artikkelikuva: Museovirasto.

 

Hymyilevä silmälasipäinen nainen puolipitkissä tummissa hiuksissaan, vihreässä puserossaan ja värikkäässä huivissaan.
Suvi Jalli näyttelypäällikkö
Suvi Jalli, näyttelypäällikkö. Pitkän linjan postilainen ja museolainen.

Kommentit

Päivikki Mathiesen 27.3.2023 klo 16:36

Kivoja muistoja, ja miten äärimmäisen tärkeää, että keräätte ja julkaisette tällaista lähihistoriaa, joka ei historiankirjoituksiin päädy.

Vastaa

Mirka Ylä-Mattila 26.4.2023 klo 12:13

Kiitos Päivikki kommentistasi. Kyllä, on tärkeää, että muistoja kerätään museoissa, jotta niistä jää jälki.

Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Takaisin ylös