Siirry suoraan sisältöön Siirry etusivulle

Lähimatkailua Suomen suvessa: postilinja-autoliikenne 100 vuotta

Henna Kojo

Postilinja-autoliikenne täyttää toukokuun lopussa 100 vuotta. Vaikkei oransseja linja-autoja olekaan nähty liikennöimässä Suomen maanteillä sitten 1990-luvun lopun, on monilla muistoja postibussien matkassa kulkemisesta. Viime vuosina lähimatkailu on taas nostanut suosiotaan. Ehkäpä tulevana kesänäkin bussimatkaillaan ristiin rastiin Suomea. 

”Varmasti perille vie postiauto” mainosti Posti Lasse Hietalan suunnittelemalla julisteella vuonna 1963. Posti mainosti linja-autojaan eri lomasesonkien aikaan näyttävien julisteiden avulla. Kuva Postimuseo.

Toukokuun viimeisenä päivänä 1921 ensimmäisen matkansa postilinja-auto teki Rovaniemen ja Sodankylän välillä. 1930-luvun lopulla reittejä oli jo 60, ja postilinja-autoliikenteen huippuvuosina 1970-luvulla yli 400 Postin oranssia linja-autoa kulki päivittäin reippaan 200 reitin verkostossa.  Reiteillään postilinja-autot kuljettivat paitsi kirjeitä, paketteja ja sanomalehtiä, myös matkustajia. Kun postinlajittelussa siirryttiin suuriin lajittelukeskuksiin ja rekka-autojen käyttöön, tarve postilinja-autoille väheni. Samoihin aikoihin yksityisautoilu yleistyi, maaseuduilta muutettiin suurin joukoin kaupunkeihin ja matkustajamäärät hupenivat. Nykyisin postilinja-autojen liikennöinti elää vain muistoissa; toiminta päättyi vuonna 1999, kun Posti myi toiminnan Koiviston auto Oy:lle.  

Varsinkin postilinja-autoliikenteen varhaisimpina vuosikymmeninä matkantekoa hidastivat autojen tekniset ongelmat ja tieverkoston huono kunto. Teoksessa Kirjattua postia (1973) eräs postilinja-auton kuljettaja muistelee, kuinka juhannuksena 1947 auto hajosi matkalla Seinäjoelta Karstulaan. Korvaavaa kulkuvälinettä odotettaessa eräs matkustajista säesti haitarillaan  juhannustanssit muille matkalaisille. Valssi ja polkka tienposkessa päättyi uuden postilinja-auton saapuessa paikalle.  

Juhannuskoivuin koristeltu postiauto Leppävirta-Varkaus -linjalla juhannuksena 1927. Kuva Postimuseo.

Kiireettömästi halki maalaismaiseman 

Postimuseon näyttely Pitkin poikin Suomea keräsi vuonna 2005 näyttelykävijöiden muistoja postilinja-autolla matkustamisesta. Saaduissa ja arkistoiduissa muisteluissa kerrottiin kesälomamatkoista mummolaan, sukulaisten luokse maalle ja mökille. Monet olivat kulkeneet koulumatkansa postilinja-auton kyydissä. Matkanteko oli postibussilla hidasta, mutta samalla leppoisaa. Kertomuksissa kiireettömyys sekä muiden matkustajien ja kuljettajan kanssa jutustelu olivat olennainen osa matkantekoa postilinja-autossa. Kun pysähdyspaikoilla postia jätettiin ja uutta otettiin kyytiin, saattoi matkantekijä käydä kahvilla, nauttia eväitä, ehkä jopa pulahtaa virkistävälle uinnille! Lapsille suuri ihmetyksen aihe olivat liikkuvasta linja-autosta teiden varsilla olleisiin heittolaatikoihin taidokkaasti viskatut postit.  

Monelle syrjäkylällä asuneelle postilinja-auto oli linkki muuhun maailmaan. Ennen henkilöautojen yleistymistä julkinen liikenne mahdollisti elinympäristön laajentamisen omien kotikulmien ulkopuolelle. Postilinja-auton kyydissä pääsi kirkonkylälle ja kauppalaan, seuraavien liikenneyhteyksien päähän tai jopa toiselle puolelle Suomea. Postilinja-auton reittien pituus ja matkan hitaus tutustuttivat matkustavat maakuntien pikkukyliin ja Suomen maaseutuun, ja moni kirjoitti oppineensa näillä reissuilla Suomen maantietoa. Käänteisesti postilinja-auto toi maailman kotiin sanomalehtien muodossa. 1900-luvun puolivälin tienoille saakka sanomalehtien jakelu postitoimistoihin ja heittolaatikoihin kaupunkien ulkopuolella hoitui pääosin linja-auto- ja rautatiekuljetuksilla.  

 

Joroisilta 1979 lähetetyssä kortissa kerrotaan kesäloman kulmakivistä: uimisesta, saunomisesta ja Suomen kauniista kesästä. Kuva Postimuseo. 

Lähimatkailu avartaa

Mikä aiemmin oli matkailua, on nykyisin lähimatkailua.  Ilmastonmuutos ja viimeisimpänä korona ovat saaneet suomalaiset kääntämään katseensa kotimaahan ja lähimatkailusta on tullut trendikästä. Thaimaan ja Torremolinoksen sijaan viimeisen vuoden aikana on matkattu Turkuun ja Tervakoskelle, mutta onko linja-auto korvannut lentokoneen? Vaikka julkisen liikenteen matkoista 60 prosenttia tehdään linja-autolla, ei bussimatkailu ole suosittu tapa liikkua kesälomailijoiden keskuudessa. Viime kesänä kotimaassa tehdyistä lomamatkoista vain kaksi prosenttia tehtiin linja-autolla. Olitko sinä kenties yksi heistä, joka matkusti mökille tai mummolaan linja-auton kyydissä?  

Sisu-merkkinen postilinja-auto on pysähtynyt poimimaan matkustajia kyytiin Jännevirralla kesällä 1972. Kuva Postimuseo.

Korona on rajannut matkailumahdollisuuksia myös kotimaassa, kun viranomaisten ohjeet ja määräykset ovat pitäneet palvelut suljettuina. Rajoitusten vapautuessa ja rokotusten edetessä on hyvä ajatus tukea suomalaista työtä ja kulttuuria matkustamalla kotimaan kohteisiin. Tässä muutama ajatus lähimatkailusta linja-autolla: 

  • Retki lähiseudulle on ulkomaanmatkaa stressittömämpi: ei tarvitse uusia passia tai vaihtaa valuuttaa (vaikkakin rokotustodistukselle saattaa edelleen olla tarvetta). 
  • Bussilla matkustaminen on vaivatonta – pääset perille ilman navigaattoria ja tankkaamista. Matkan aikana ihastelet maisemia ja nautit Suomen lyhyen kesän vehreydestä. 
  • Suomi on pullollaan nähtävää ja koettavaa, halusit sitten matkustaa luonto- tai kulttuurielämyksien perässä. Muista kuitenkin tarkistaa ajantasaiset aukioloajat ja varata lippusi ajoissa, ettet jäisi mistään paitsi!  

Kun siis suunnittelet lomareissujasi, muistele postilinja-autoliikenteen perintöä: kiireettömyyttä ja matkanteon pieniä elämyksiä.  

Tutustu postilinja-autoliikenteeseen lisää: 

 

 

Hymyilevä pitkä- ja tummahiuksinen nainen valkoisessa napillisessa puserossa.
Henna Kojo projektitutkija
Projektitutkijana Postimuseossa vuodesta 2020, nykyään työaika kuluu erityisesti MuseoX-hankkeen parissa. Työssä innostaa erityisesti museoiden rooli yhteiskunnan muutoksen selittäjänä.

Kommentit

Jalmari Rantala 28.5.2021 klo 19:57

Hieno historiikki. Täytyypä perehtyä vähän tarkemmin linkkien kautta.
Hyvä, Henna!

Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Takaisin ylös