Cookie-asetukset
Mukauta suostumuksen asetuksia

Käytämme eväseitä auttamaan sinua navigoimaan tehokkaasti ja suorittaaksemme tiettyjä toimintoja. Löydät tarkempaa tietoa kaikista evästeistä alla olevien kategorioiden alta. ”Välttämättömiksi” kategorioituja evästeitä säilytetään selaimessasi, sillä ne ovat välttämättömiä sivuston perustoimintojen käyttämiseksi.... 

Aina aktiivinen

Tarvittavat evästeet ovat ratkaisevan tärkeitä verkkosivuston perustoiminnoille, eikä verkkosivusto toimi tarkoitetulla tavalla ilman niitä. Nämä evästeet eivät tallenna henkilökohtaisia tietoja.

Ei näytettäviä evästeitä.

Toiminnalliset evästeet auttavat suorittamaan tiettyjä toimintoja, kuten verkkosivuston sisällön jakamista sosiaalisen median alustoilla, palautteiden keräämistä ja muita kolmannen osapuolen ominaisuuksia.

Ei näytettäviä evästeitä.

Analyyttisiä evästeitä käytetään ymmärtämään, miten kävijät ovat vuorovaikutuksessa verkkosivuston kanssa. Nämä evästeet auttavat tarjoamaan tietoa kävijöiden lukumäärästä, poistumisprosentista, liikenteen lähteestä jne.

Ei näytettäviä evästeitä.

Suorituskykyevästeitä käytetään verkkosivuston tärkeimpien suorituskykyindeksien ymmärtämiseen ja analysointiin, mikä auttaa tarjoamaan vierailijoille paremman käyttökokemuksen.

Ei näytettäviä evästeitä.

Mainosevästeitä käytetään tarjoamaan kävijöille räätälöityjä mainoksia sivujen perusteella, joilla he ovat käyneet aiemmin, ja analysoimaan mainoskampanjan tehokkuutta.

Ei näytettäviä evästeitä.

Muut evästeet ovat sellaisia, joita tunnistetaan ja joita ei ole vielä luokiteltu mihinkään luokkaan.

Ei näytettäviä evästeitä.

Siirry suoraan sisältöön Siirry etusivulle

Parhain terveisin – postikortti 150 vuotta

Pystymallinen postikortti, jossa pieni poika liian isossa lipallisessa lakissa pitää käsissään kirjeitä ja korttia sekä olallaan keskivartalonsa peittävää olkalaukkua. Ympärillä on neliapiloita ja alapuolella kaunolla teksti Parhain terveisin.

Tervetuloa tutustumaan postikortin tarinaan

Parhain terveisin -verkkonäyttely esittelee postikortin monipuolista historiaa eri teemojen kautta.
Parhain terveisin -postikortti 150 vuotta -näyttely oli esillä Postimuseossa museokeskus Vapriikissa 19.2-2.5.2021.

Postikortti on pitänyt hyvin pintansa, elänyt ajassa ja on edelleen varteenotettava viestintäväline. Se on ollut mukana yhteiskunnan monissa muutoksissa ja mullistuksissa. Postikortti on henkilökohtainen tapa muistaa ja välittää tunteita. Korttien viestit ja aiheet ovat kertoneet omasta ajastaan ja maailman menosta. Postikortti on myös monipuolinen keräilyn kohde.

Näyttelyn postikortit ovat Postimuseon kokoelmista (ellei toisin mainita), jotka koostuvat noin 220 000 kortista.
Videot on tuotettu vuonna 2008. Tuotannosta vastasi Douglas Productions ja Postimuseo.

Postikortin monet puolet

Kohti postikorttia – viestintä ja posti 1800-luvulla

Sir Henry Colen joulutervehdys
1830-1840-luku

1830-luvulla kehitettiin teräskärkinen mustekynä.
1839 valokuva keksittiin (dagerrotypia)
1840 Englannin postiuudistus: Maailman ensimmäinen postimerkki Penny Black, kuvalliset kirje-ehiöt ja kirjekuoret otettiin käyttöön. Postitaksan sitominen lähetyksen painoon sen kulkeman matkan sijaan.
1843 Sir Henry Colen joulutervehdys, ensimmäinen kaupallinen postikortti.
1845–1852 ilmestyi Finland framställdt i teckningar on Zacharias Topeliuksen Suomea sekä sen kansaa ja historiaa käsittelevä kuvakirja
1840-luvulla valokuvaus alkoi yleistyä ja kehitettiin jatkuvatoiminen paperikone.

10 kopeekan punainen soikiomerkki.
1850-luku

Pahvin kehitys.

Yksityishenkilöiden mahdollisuudet kirjoittaa ja vastaanottaa kirjeitä paranivat.

Kirjeen kirjoituksessa tarpeellisten välineiden hinta laski, ja tavallinen kansa saattoi käyttää niitä.

Liikenteen kehitys: Mahdollisuus käyttää korkeapainehöyrykonetta kulkuvälineiden voimanlähteenä antoi sysäyksen laivaliikenteen ja pian rautateiden rakentamiselle vuosisadan puolivälin jälkeen.

1854 carte-de-visite –tekniikka patentoitiin (valokuvan monistaminen)
1856 Suomen ensimmäiset postimerkit – viiden kopeekan sininen ja kymmenen kopeekan punainen soikiomerkki – otettiin käyttöön maaliskuussa 1856.

Itävalta-Unkarin ehiökortti
1860-luku

Kansakouluopetus alkoi Suomessa.
1861 Yhdysvallat antoi oikeuden yksityisille postikorteille (Post Card Law)
1862 ensimmäinen rautatie Suomessa Helsinki-Hämeenlinna.
1863 ensimmäisen kansainvälisen postikonferenssi Pariisissa. Pyrkimykset kansainvälisen postiliikenteen järjestämiseksi monenkeskisin sopimuksin käynnistyivät Yhdysvaltojen sisällissodan alla. Aloitteen teki Amerikan Yhdysvaltojen postimestari Montgomery Blair. Kokoukseen osallistui 15 maan edustajat, jotka eivät päässeet sopimukseen esillä olleista asioista.
1866 Kansakouluasetus velvoitti Suomen kaupungit järjestämään kansakouluopetuksen, mutta maaseudulla kansakoulujen perustaminen oli vapaaehtoista aina oppivelvollisuuden määräämiseen asti 1920-luvulla.
1869 Ensimmäiset viralliset postikortit, ehiöpostikortit, otettiin käyttöön Itävalta-Unkarissa.
1869 Saksalainen Ferdinand Tilgmann perusti omaa nimeään kantavan kivipainon Helsinkiin.

1870-luku

Paperin valmistajat siirtyivät lumppuraaka-aineesta puuraaka-aineen käyttäjiksi. Kehityksen seurauksena oli paperituotteiden yleistyminen.

Lyijykynän ja teräskärkisen mustekynän massatuotanto käynnistyi Euroopassa, ja kaupan vapauduttua kirjoitustarvikkeita oli saatavilla pian koko maassa.

Kiiltokuvien kulta-aika alkoi.

Kortteja lähetettiin paljon vielä kirjekuorissa. Kirjeet olivat tavallisin viestintäväline.

1871

Ehiöpostikortit otettiin käyttöön Suomessa: Korrespondanskort (för Finland), maksu 8 penniä 1875 asti. Eräs ensimmäisistä postikortin käyttäjistä oli kirjailija Sakari Topelius, joka lähetti ehiökorttien ilmestymispäivänä 10.10.1871 kortin serkulleen Vaasaan.

1870-1874

1870 postikortit käyttöön Iso-Britanniassa ja Pohjois-Saksassa (Preussi)
1870 Ranskan ja Preussin sota – postikortti suosittu viestintäväline. Ranskalainen kirjakauppias Besnardeau tuotti kirjetaksalla kulkeneen kortin sotilaille.
1870 Saksassa ilmestyi ensimmäinen kuvallinen kirjekortti (korrespondenz-karte) painokustantaja August Schwartz’n valmistamana.
1871 postikortit käyttöön: Sveitsi, Luxemburg, Belgia, Hollanti, Tanska ja Kanada
1871 Ehiöpostikortit otettiin käyttöön Suomessa: Korrespondanskort (för Finland), maksu 8 penniä 1875 asti.
1872– Lähivuosina postikortit käyttöön: Romania, Venäjä ja Pohjoismaat, Espanja, Japani, Chile ja Ranska sekä Yhdysvallat (1873 postal card).
1872 Britannia ja Tanska sallivat yksityisten painamat postikortit. Britanniassa niihin täytyi painattaa vielä arvoleima.
1873 Tanska salli yksityiset ehiöpostikortit.
1874 Kansainvälinen postiliitto perustetaan. Saksan postilaitoksen johtaja Heinrich von Stephan otti kansainvälisen postiyhteistyön uudelleen esille Saksan yhdistymisen jälkeen. Sveitsin hallitus kutsui Stephanin aloitteesta kokouksen koolle Berniin syyskuussa. Paikalla oli 22 maan edustajat. Lokakuun 9. päivänä allekirjoitettiin Bernin sopimus, joka mahdollisti Maailman postiliiton perustamisen (General Postal Union). Päivää vietetään edelleen maailman postin päivänä.
1874 Postin kuljetus määrättiin valtion monopoliksi Suomessa. Tästä lähtien postin kuljetus liitettiin elimelliseksi osaksi valtion rautateiden toimintaa.

1875-1879

1875 Suomi liittyi suuriruhtinaskuntana Venäjän kanssa UPU:uun (saman vuonna myös esim. Ruotsi ja Tanska)
1875 kirjemaksun uudistus Suomessa
1875 Postikortin suomalainen nimi vaihtui kirjekortiksi ja maksuksi 10 penniä
1875 kaksoispostikortit käyttöön Suomessa: irrotettava vastauskortti; kansainväliset kaksoispostikortit 1886.
1875 UPU salli postikorttiliikenteen meren yli
1876 Ruotsi salli yksityisten painamat kuvapostikortit postilähetyksinä omassa maassa (osoitepuolen tuli näyttää samalta kuin postihallinnon virallisten korttien)
1878 Maailman postiliiton (General Postal Union) nimi muutettiin muotoon Universal Postal Union UPU sen jäsenmäärän lähdettyä nopeasti kasvuun, ja organisaation levittäytyessä maailmanlaajuiseksi kokonaisuudeksi.
1879 UPU yhtenäisti postikortin koon 9 x 14 cm.
1879 UPU määräsi kansainvälisen postikorttimaksun 10 penniin.
1879 Postikortista nelikielinen, suomalainen nimi muuttui postikortiksi (virallisesti 1881)

1880-luku

1880-90-l. painotekniikan kehitys edesauttoi postikorttien menestymistä
1880-l. Yksityisten postikorttien painatus aletaan sallia. Kuvalliset postikortit alkavat yleistyä: trade cards, maisemakortit, onnittelukortit
1880-l. Ns. Grüss aus-kortit eli Terveisin-kortit ensimmäisenä Saksassa.
1881 Postiasetus, jossa nimitys postikortti viralliseksi
1882 Norja salli yksityisten painamat kortit vähitellen
1884 mustetäytekynä
1885 UPU salli yksityisten painamat postikortit – eli niiden lähettämisen ulkomaille
1886 kansainväliset kaksoispostikortit
1888 Postikortin ulkonäköä muutettiin samankaltaisemmaksi UPU-maiden kanssa
1889 Pariisin maailmannäyttelyssä postikortin läpimurto.

1890-luku

1890-l. Postikortin kultakausi -1920
1890-l. markkinoille tuli myös suomalaisia valokuvakortteja, joissa kuvattiin kaupunkeja ja maisemia.
1891 Painotuotteista keskusteltiin Maailman postiliiton Wienin kokouksessa ja määriteltiin ohjeita, jotta ne erotetaan postikorteista
1892 Yksityisten tekemät postikortit sallittiin virallisesti.
1892 Keisarin armollinen julistus vapaakirje-korttien toimeenpanemisesta ja käyttämisestä Suomessa
1894 Britannian Royal Mail salli yksityiset postikortit myyntiin ja lähetykseen niihin erikseen liimatulla postimerkillä (ennen täytyi olla arvoleima)
1898 Yritykset saivat oikeuden tehdä yksityisiä kortteja Yhdysvalloissa – kulkivat samalla taksalla kuin postin viralliset kortit (1 sentti). Niissä piti olla teksti: “Private Mailing Card, Authorized by Act of Congress of May 19, 1898.”
1899 Ulkomaille menevän postikortin osoitepuolella tuli olla otsake ”Carte postale”, ”Postikortti” tai ”Postkort” erotuksena painotuotteista
1899 Virkakirjekortti käyttöön Suomessa.
1899 ”sortovuodet” alkoivat Suomessa: postikortti otsake piti lukea myös venäjäksi
1899-1913 suomalaisten siirtolaisuus Amerikkaan oli suurinta
1800-1900-l. vaihde Hold to light kortit eli valoa vasten katsottavat kortit nousivat suosioon.

Postikortti 1900-2000-luvuilla

Jaettu tausta.
1900-1910-luvut

1900 Pariisin maailmannäyttelyssä postikortti oli huippusuosittu.
1900 kirjoituskone käyttöön
1900 Japani salli yksityiset postikortit.
1902 Jaettu tausta otettiin käyttöön Englannissa ensimmäisenä maailmassa.
1905 Jaettu tausta otettiin käyttöön Suomessa.
1905 ”Sortovuodet” päättyivät Suomessa.
1907 Jaettu tausta otettiin käyttöön kansainvälisesti UPU:n Rooman kongressin (1906) päätöksestä.
1907 Suomessa sanaa postikortti ei enää tarvinnut kirjoittaa korttiin erotuksena painotuotteista.
1910-luvun alussa alkoi postin kuljettaminen lentoteitse tekniikan suurvalloissa eli välittömästi lentokoneen käyttöönoton jälkeen.
1914-1918 I maailmansota nosti postikorttien suosiota.
Varsinaisesti lentopostilinjat Euroopassa avattiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

1920-luku

1920-l. Postikortin kultakausi päättyi
1920-luvulle tultaessa Suomessa vallitsi valtaisa innostus uusia teknillisiä laitteita ja palveluita kohtaan. Puhelin, elokuva ja gramofoni olivat uuden aikakauden airuita, polkupyörä ja auto valtasivat vähitellen tiet ainakin kaupunkien keskustoissa ja niiden lähettyvillä.
1921 oppivelvollisuus
1922 Paletti Oy perustettiin
1923 perustettiin suomalainen Aero Oy (Finnair), joka avasi keväällä 1924 säännöllisen lentopostiyhteyden Tallinnaan. Tallinnan kautta suomalaiselle postille avautui lentoreitti Königsbergiin, Berliiniin ja Amsterdamiin, joten Suomen posti oli käytännössä jo tällöin kytketty kansainväliseen lentopostireitistöön.
1929 lama

1930-luku

1930 Postikortin ulkonäkö ja arvoleiman malli muuttui
1938 kuulakärkikynä käyttöön
1930-l. Postin jakelujärjestelmä kehittyi huippuunsa 1930-luvun kuluessa. Juuri ennen talvisodan syttymistä kirjeet saapuivat koko maasta lähetettynä Helsinkiin 2–3 päivässä ja suuremmissa kaupungeissa posti jaettiin jopa kolme kertaa päivässä. Jakelunopeutta ei aikanaan tutkittu perusteellisesti, mutta pääsääntö näyttäisi olevan se, että vuoden 1938 jälkeen postin kulku ennemminkin hidastui kuin nopeutui.

1940-luku

1939-1945 II maailmansota nosti postikorttien käyttöä. Suomessa kenttäposti.
1940-luvun lopulle tultaessa postilaitos ja kirjeposti eivät enää pystyneet kilpailemaan puhelinliikenteen kanssa nopeiden viestien lähettämisessä.

1950-luku

1952 Olympialaiset Helsingissä.
1952 Ensimmäinen virallisten ehiökorttien kuvallinen sarja aiheenaan matkailu.
1954 Postikortin ulkonäkö ja arvoleiman malli muuttui.

1960-luku

1968 Iso-Britannia siirtyi 1. ja 2. luokan taksoihin – postikorttien erillinen taksa poistui
1960-l. loppu Postin jakeluverkoston kannalta 1960-luvun lopun yhteiskunnallinen muutos aiheutti ristiriitaisia kehityspaineita.
Väestö alkoi kiihtyvällä tahdilla muuttaa suurempiin asutuskeskuksiin ja Etelä-Suomen kaupunkeihin, samalla maaseutu alkoi tyhjentyä erityisesti nuoremmasta työikäisestä väestöstä.

1970-luku

1971 UPU lopetti kansainvälisten kaksoispostikorttien käytön
1971 Karto Oy perustettiin
1970-l. radion ja television suuret postipalautteeseen perustuvat yleisökilpailut yleistyivät, esim. Syksyn sävel (1968) oli suosionsa huipulla 1970-80-l.
1970-l. öljykriisiä seurannut taloudellinen taantuma ja lama vaikuttivat koko suomalaisen yhteiskunnan toimintaan.
1977 Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry perustettiin

1980-luku

1981 Ruotsi siirtyi 1. ja 2. luokan taksoihin – postikorttien erillinen taksa poistui.
1984 Suomi siirtyi 1. ja 2. luokan taksoihin (kirje ja kortti 1. lk.) – postikorttien erillinen taksa poistui kotimaan sisällä.

1990-luku

1994 Tekstiviesti.
1999 Postin 1. Vuoden postikorttiteko -palkinto jaettiin Minimoille.
1999 eKortti lanseerattiin yrityksille.

2000-LUKU

2000 eKortti kuluttajille
2005 Postin omakuvapostikortti
2005 Cd-kortti Paletilta
2005 Postcrossing.com -sivusto avattiin
2013 Mobiilipostikorttisovellus nettipostikortin pohjalta
2015 Suomen postcrossingyhdistys ry perustettiin (maailman ensimmäinen)

2021

Posti julkaisee 150-vuotiaan postikortin kunniaksi 6 postimerkin sarjan.

Takaisin ylös