Postivirkamiesten virkapuvut
Suomessa käytetyt postivirkapuvut ovat olleet 1800-luvun alusta alkaen eurooppalaisen siviilivirkapukumuodin mukaisia. Virkamiehen palkka oli pieni, joten valtiolta ilmaiseksi saatu virkapuku oli tervetullut ja sitä käytettiin mahdollisimman pitkään.
Vuonna 1826 annettiin uusi arvoluokkajärjestys, jossa valtion virkamiehet jaettiin 14 luokkaan ja 168 eri virka-arvoon. Suomen postilaitoksen virkamiehet sijoittuvat neljään luokkaan:
V arvoluokka: Suomen postitirehtööri (postin johtaja)
VI arvoluokka: postitirehtöörin adjutantti
IX arvoluokka: postialueen sihteeri, kamreeri ja postimestari
X arvoluokka: kielenkääntäjä, ekspeditööri, kirjuri ja reviisori
Vuoden 1839 asetuksessa valtion virkapukujen mallit ja värit vahvistettiin. Virkapuvut olivat väriltään tummanvihreitä. Kaulus ja hihansuut olivat joko samettia tai verkaa ja niiden väri ja kirjailu perustui virkamiehen asemaan ja kunkin laitoksen tunnuksiin.
Virkafrakki eli hännystakki oli tummanvihreä ja siinä oli musta samettikaulus ja kaksi nappiriviä. Takkiin kuuluva liivi oli postilaitoksessa vaalean keltaista verkaa. Virkamiehet, jotka matkoilla tai virka-asioissa tarvitsivat päällystakkia, käyttivät tummanvihreää pystykauluksista sortuuttia eli pitkää takkia.
Virkapukuun kuului viidet housut: valkoiset polvihousut, joiden kanssa pidettiin valkoisia silkkisukkia sekä valkoiset pitkät housut, joita pidettiin saappaiden päällä. Mustia housuja oli myös kahdet: samanväristen silkkisukkien kanssa pidettävät polvihousut sekä saappaiden päällä pidettävät pitkät housut. Lisäksi oli virkapuvun väriset pitkät housut, joita käytettiin saappaiden päällä.
Kauluksen ja mansettien kirjontakoristeena oli alemmilla virkamiehillä nauha- ja pallokuviointi ja ylemmillä virkamiehillä lisäksi muratti- ja tammenlehväkoriste. Kirjailut oli jaettu täys- ja puolikirjontaan, riippuen siitä oliko puku tarkoitettu virka- vai juhlakäyttöön. Koristekirjailut säilyivät virkapuvuissa itsenäisyyden aikaan asti.
Virkapäähine oli ns. kaksikulmahattu. Se oli tehty mustasta felbistä (pitkänukkainen samettikangas) ja viidettä arvoluokkaa alemmat virkamiehet pitivät hatussaan palmikkokuvioista kaluunaa eli arvomerkkinauhaa. Siinä oleva nappi oli samaa mallia kuin virkapuvun pienet napit. Kaluunan päälle oli kiinnitetty eri värisistä kaluunanauhoista tehty ”ruusuke”.
Euroopan levottomat poliittiset olot 1840-luvun loppupuolella ja porvariston nousu vaikuttivat myös muotiin. Porvaristo alkoi käyttää sortuuttia, josta tuli eurooppalaisen virkamiehen tunnusomaisin pukine. Vuonna 1856 luovuttiin hännystakista ja polvihousuista ja otettiin käyttöön pitkät housut. Kolmannen ja neljännen arvoluokan virkamiehet käyttivät juhlatilaisuuksissa valkoisia housuja.