Sotavuodet 1939-1945
Postikortin suosio oli yleisesti laskenut 1920-luvulta lähtien. Sota-aika nosti uudelleen korttien suosiota, vaikka paperia säännösteltiin sodan takia. Postikortit ja kirjeet olivat tavallisin viestintäväline rintaman ja kotirintaman välillä. Niiden avulla hoidettiin sosiaalisia suhteita, jaettiin tietoa ja pidettiin mielialaa yllä.
Talvi- ja jatkosodan aikana kortteja kirjoitettiin massoittain ”täältä jostakin” kenttäpostin välityksellä. Postikortti on pelkistetty ja rehellinen dokumentti sodan mielettömyydestä. Korttien avoimet viestit saattoivat olla hyvin henkilökohtaisia. Kirjoittamisesta tuli koko kansan tapa.
Sota-aika loi uudenlaisia postikortteja. Rintamapostikorteissa oli esipainatuksin merkitty tila lähettäjän ja vastaanottajan tiedoille. Kirjoitustilaa oli molemmin puolin korttia, sillä kuvat olivat yleensä pienikokoisia.
Kuvien aiheissa vallitsevina olivat isänmaallisuus, uskonnollisuus ja propaganda. Sotilaat myös piirsivät kuvia ajan kuluksi tai kuvakorttien puutteessa. Jatkosodassa aihevalikoima keventyi ja korsuhuumori kukki. Sodan lopulla korttien määrä väheni ja tekstit lyhenivät, kun ei ollut tilaisuutta tai voimia kirjoittaa paljon. Tärkein tieto oli elossa olo.
Lähettyjen postikorttien määrä
- 1939: 9 miljoonaa
- 1945: 15 miljoonaa
Postikortin postimaksu
- 1940: 1,75 mk
- 1945: 3 mk
- Kenttäposti ilmaista.