<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0" xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/" xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/" xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/" xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/" > <channel> <title>posti Archives - Postimuseo</title> <atom:link href="https://www.postimuseo.fi/tag/posti/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" /> <link>https://www.postimuseo.fi/tag/posti/</link> <description>Postimuseo tutkii, tallentaa ja esittää postitoiminnan, viestinvälityksen ja niiden pohjalta syntyneiden tieto- ja tavaraliikenteen ilmiöitä.</description> <lastBuildDate>Fri, 17 May 2024 05:36:33 +0000</lastBuildDate> <language>fi</language> <sy:updatePeriod> hourly </sy:updatePeriod> <sy:updateFrequency> 1 </sy:updateFrequency> <item> <title>Postin on kuljettava – viestinviejien velvoitteet</title> <link>https://www.postimuseo.fi/postin-on-kuljettava-viestinviejien-velvoitteet/</link> <comments>https://www.postimuseo.fi/postin-on-kuljettava-viestinviejien-velvoitteet/#respond</comments> <dc:creator><![CDATA[Sanna Oikarinen]]></dc:creator> <pubDate>Thu, 16 May 2024 06:59:31 +0000</pubDate> <category><![CDATA[BLOGI]]></category> <category><![CDATA[maalaiskirjeenkantajat]]></category> <category><![CDATA[posti]]></category> <category><![CDATA[postilaiset]]></category> <category><![CDATA[postin kulkunopeus]]></category> <category><![CDATA[postitalonpojat]]></category> <category><![CDATA[velvoitteet]]></category> <guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=16218</guid> <description><![CDATA[<p>Kirjeiden ja viestien kuljettajilla on ollut velvoitteita aina 1500-luvulta lähtien Postin yleispalveluvelvoitteeseen asti. Suomen postilaitos eli yleinen posti perustettiin vuonna 1638 postitalojärjestelmän varaan. Sitä ennen viestinvälitys mahdollistettiin muun muassa kuninkaiden käskyillä. Kirjeet ja muut tärkeät tiedonannot kulkivat ennen yleisen postin perustamista erilaisten kuriireiden ja satunnaisten matkamiesten mukana. Heidän välietappeinaan käyttämänsä kestikievarit toimivat esikuvana postitalojärjestelmälle. Kyytilaitos […]</p> <p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/postin-on-kuljettava-viestinviejien-velvoitteet/">Postin on kuljettava – viestinviejien velvoitteet</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p> ]]></description> <content:encoded><![CDATA[<p><strong>Kirjeiden ja viestien kuljettajilla on ollut velvoitteita aina 1500-luvulta lähtien Postin yleispalveluvelvoitteeseen asti. Suomen postilaitos eli yleinen posti perustettiin vuonna 1638 postitalojärjestelmän varaan. Sitä ennen viestinvälitys mahdollistettiin muun muassa kuninkaiden käskyillä. Kirjeet ja muut tärkeät tiedonannot kulkivat ennen yleisen postin perustamista erilaisten kuriireiden ja satunnaisten matkamiesten mukana. Heidän välietappeinaan käyttämänsä kestikievarit toimivat esikuvana postitalojärjestelmälle.</strong></p> <h2>Kyytilaitos ennen postilaitosta</h2> <p>Keskiajalla matkanteko oli hidasta, ja matkan varrella tarvittiin yösijaa ja ruokaa viestejä mukanaan kuljettavalle matkamiehelle ja hevoselle. Tietyt talot määrättiin kestitsemään korkea-arvoisia matkamiehiä, mutta kyytiä ja kestitystä saatettiin vaatia keneltä talonpojalta tahansa.</p> <p>Kuningas Mauno Ladonlukko määräsi vuonna 1279, että talonpojilta sai vaatia kyyditystä ainoastaan kuningas seurueineen tai kuninkaan lupakirjan saanut matkustaja. Keskeinen osa kruunun virkamiesten vaatimista kyydeistä oli kuninkaan kirjeenkuljettajien vaatimia.</p> <p>Vuonna 1561 määrättiin, että kaikille matkustavaisille oli annettava kyyti maksua vastaan. Majataloja ei tähän suoranaisesti velvoitettu, mutta määräyksen seurauksena syntyi kestikievareita, joiden tehtävä oli valvoa kyytitalonpoikia.</p> <div id="attachment_16204" style="width: 910px" class="wp-caption aligncenter"><img fetchpriority="high" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16204" class="wp-image-16204 size-large" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Kuriirikirje_1599-1024x563.jpg" alt="Vanha kirje, jossa paperiarkki taiteltu kuoreksi ja sinetöity" width="900" height="495" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Kuriirikirje_1599-1024x563.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Kuriirikirje_1599-300x165.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Kuriirikirje_1599-768x422.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Kuriirikirje_1599-1536x845.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Kuriirikirje_1599.jpg 2000w" sizes="(max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-16204" class="wp-caption-text">Kuriirikirje vuodelta 1599. Postimuseon kokoelmat.</p></div> <h2>Lukkariposti</h2> <p>Kirjeitä kuljetettiin myös kirkon sisäisesti samaan tapaan kuin muitakin kuriirikirjeitä: Kirkkolaissa säädettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1572 lukkarien velvollisuudeksi kantaa tuomiokapitulin, rovastien ja kirkkoherrojen kirjeitä. Pitäjän lukkari kantoi kirjeen naapuriseurakunnan lukkarille, joka huolehti kirjeen taas eteenpäin. Lukkariposti ei ollut säännöllistä, vaan toimi tarpeen mukaan.</p> <h2>Postilaitos perustetaan 1638</h2> <p>Yleisen postin perustamisen jälkeen vuonna 1638 syntyi postitalojärjestelmä. Iso osa postitaloista perustettiin kestikievareina toimiviin taloihin, joten kestikievarijärjestelmä toimi postitalojärjestelmän esikuvana. Postitalot sijaitsivat pääosin noin peninkulman eli kymmenisen kilometrin päässä toisistaan.</p> <p>Postitalonpojan tuli olla luku- ja kirjoitustaitoinen ja hänellä tuli olla kaksi renkiä. Rengit hoitivat varsinaisen postinkannon, mutta postia saattoi kantaa myös talonpojan pojat, tai tarvittaessa talonpoika itse. Jos posti jäi jakamatta, siitä seurasi rangaistus.</p> <p>Isäntien velvollisuuksiin postinkulun huolehtimisen lisäksi kuului teiden kunnossapito postinkuljetuskelpoisina. Käytännössä jokien ja soiden yli asetettiin tukkeja ja kapulasiltoja, kävelypolut pidettiin kunnossa ja aitojen yli rakennettiin tikapuita.</p> <div id="attachment_16202" style="width: 910px" class="wp-caption aligncenter"><img decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16202" class="wp-image-16202 size-large" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Eckeron-posti-ja-kestikievaritalo-rak-1778-1024x741.jpg" alt="Mustavalkoinen kuva puurakennuksesta" width="900" height="651" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Eckeron-posti-ja-kestikievaritalo-rak-1778-1024x741.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Eckeron-posti-ja-kestikievaritalo-rak-1778-300x217.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Eckeron-posti-ja-kestikievaritalo-rak-1778-768x556.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Eckeron-posti-ja-kestikievaritalo-rak-1778-1536x1112.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Eckeron-posti-ja-kestikievaritalo-rak-1778.jpg 2000w" sizes="(max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-16202" class="wp-caption-text">Eckerön posti- ja kestikievaritalo, rakennettu 1778. Kuva: Postimuseon kokoelmat.</p></div> <h2>Torven töräytyksiä</h2> <p>Postitaloa lähestyttäessä postinkantajan tuli ilmoittaa saapumisestaan torven töräytyksellä. Tällöin reitin seuraavan postinkuljettajan oli välittömästi oltava valmiina ottamaan kirjeet vastaan ja lähdettävä kuljettamaan niitä nopeasti vuorokaudenajasta tai säästä riippumatta.</p> <p>Talonpojille kirjeiden kuljetus oli rasite ennen yleisen postin perustamista. Postitalonpojat saivat etuuksia palkkioiksi vaivoistaan, muun muassa vapautuksen päivätöistä ja sotaväenotoista. Vapautukset koskivat myös heidän renkejään.</p> <h2>Nopeusmääräyksiä</h2> <p>Postisäännöksessä varattiin peninkulman (noin 10 kilometriä) taittamiseen aikaa kaksi tuntia. Tämä oli mahdollista reipasta kävelyvauhtia etenemällä. Vuonna 1646 aikamääreestä luovuttiin, mutta postia piti kuljettaa ”niin kiireesti kuin tapana on muilla, joilla on kiireellistä asiaa”.</p> <p>Myöhästelevän postimiehen yllä leijui kahdeksan päivän vesileipävankeuden ja toimen menettämisen uhka. Vastaantulijoille lörpöttelemisestä seurasi neljän viikon vankeus.</p> <p>Vuonna 1682 säädettiin jälleen vähimmäisnopeus: postin tuli kulkea peninkulman matka tunnissa ja 15 minuutissa, mikäli tie oli hyväkuntoinen. Huonoilla teillä peninkulmaan sai kulua enintään 1,5 tuntia. Vuonna 1850 postinkulun nopeusvaatimusta kiristettiin 10 virstaan eli peninkulmaan tunnissa.</p> <p>Määränpäässään postirenki sai levätä 2–3 tuntia, jo siltäkin varalta, että postia tulisi vastakkaisesta suunnasta takaisin rengin postitalolle vietäväksi. Postirengin tuli kuljettaa postitalolta toiselle kulkevan postin lisäksi kaikki seudun asukkaiden, lähinnä säätyläisten, postitaloon toimittamat kirjeet. Nämä niin kutsutut irtokirjeet viivyttivät postinkulkua, joten vuonna 1661 määrättiin postilaukun ohelle sinetöimätön irto- tai sivulaukku. Postia saattoi näin jättää myös reitin varrelle.</p> <div id="attachment_16207" style="width: 820px" class="wp-caption aligncenter"><img decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16207" class="wp-image-16207 size-large" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/postikartta-1698-810x1024.jpg" alt="Vuoden 1698 postikartan kopio. Kartassa Etelä-Suomea, Ruotsia ja Baltiaa." width="810" height="1024" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/postikartta-1698-810x1024.jpg 810w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/postikartta-1698-237x300.jpg 237w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/postikartta-1698-768x971.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/postikartta-1698-1215x1536.jpg 1215w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/postikartta-1698.jpg 1582w" sizes="(max-width: 810px) 100vw, 810px" /><p id="caption-attachment-16207" class="wp-caption-text">Postikartta vuodelta 1698 (kopio), Postimuseon kokoelmat.</p></div> <h2>Postikonttorit</h2> <p>Jokaiseen postilinjan varrella olevaan kaupunkiin tuli perustaa postikonttori, ja konttoreihin määrättiin postimestariksi joku kaupungin porvareista. Hänen tehtävänään oli vastaanottaa lähtevät kirjeet omassa asunnossaan.</p> <p>Vuosien 1686 ja 1707 ohjesääntöjen mukaan postimestarin tuli olla yleisön tavoitettavissa ”aina klo 8:sta aamulla kello 7:ään illalla, varsinkin päivinä, jolloin posti lähtee ja saapuu”. Vain kirkonmenojen aikaan posti oli suljettu. Virkakirjeitä tuli vastaanottaa ja jakaa aina, pois lukien yöaika. Postitalonpojan tai itse postinkuljetusta hoitavan postimestarin tosin tuli lähettää kirjelaukku eteenpäin vuorokaudenajasta riippumatta.</p> <p>Aluksi postilaukku sai viipyä konttorissa vain puoli tuntia, vuodesta 1707 alkaen enää 15 minuuttia. Kirjeiden saapumis- ja lähtöaika merkittiin postipassiin, minkä avulla viranomaiset pystyivät seuraamaan postinkulun säännönmukaisuutta.<br /> Kirjeenkulkua valvottiinkin tarkasti. Harvassa postikonttorissa oli kello, mutta postipassiin merkittävän ajan sai katsoa myös aurinkokellosta tai tiimalasista. Vuonna 1674 määrättiin jo toistamiseen myös postinvaihtoaika merkittäväksi postipassiin, jotta saataisiin selville syypää postin viipymiseen.</p> <div id="attachment_16206" style="width: 211px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16206" class="wp-image-16206 size-medium" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Olsbolen-kartanon-postilaukku-201x300.jpg" alt="Vanha postilaukku, mustavalkokuva" width="201" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Olsbolen-kartanon-postilaukku-201x300.jpg 201w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Olsbolen-kartanon-postilaukku-686x1024.jpg 686w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Olsbolen-kartanon-postilaukku-768x1146.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Olsbolen-kartanon-postilaukku-1029x1536.jpg 1029w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/Olsbolen-kartanon-postilaukku.jpg 1340w" sizes="auto, (max-width: 201px) 100vw, 201px" /><p id="caption-attachment-16206" class="wp-caption-text">Olsbölen kartanon postilaukku. Kuva: Postimuseon kokoelmat.</p></div> <h2></h2> <h2>Postinkuljetus kehittyy</h2> <p>Maalaiskirjeenkantolinjojen myötä vuodesta 1890 alkaen saatiin myös syrjäisempiä paikkakuntia postinkuljetusverkoston osaksi. Maalaiskirjeenkantajien velvollisuuksiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä kuului postilähetysten kuljettaminen postitoimipaikosta vastaanottajille ja lähettäjiltä toimipaikkoihin.</p> <p>Lisäksi oli tyhjennettävä kantolinjan kirjelaatikot ja myytävä postimerkkejä ja -kortteja ja lomakkeita sekä kirjeenkantovuorollaan että kotonaan. Tämän lisäksi he vastaanottivat lehtitilauksia ja toimittivat rahanperimisiä, esimerkiksi puhelinmaksuja, ja kuljettivat irtolaukkuja. Maalaiskirjeenkantolinjat kuljettivat postia 1–6 kertaa viikossa, riippuen linjan postin määrästä.</p> <p> </p> <div id="attachment_16205" style="width: 910px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16205" class="wp-image-16205 size-large" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/maalaiskirjeenkantaja-1910-1024x758.jpg" alt="Kolmirenkainen pyörä ja postinkantaja mustavalkokuvassa." width="900" height="666" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/maalaiskirjeenkantaja-1910-1024x758.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/maalaiskirjeenkantaja-1910-300x222.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/maalaiskirjeenkantaja-1910-768x569.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/maalaiskirjeenkantaja-1910-1536x1137.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/maalaiskirjeenkantaja-1910.jpg 2000w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-16205" class="wp-caption-text">Maalaiskirjeenkantaja kulkupeleineen. Kuvattu 1910, kuva: Postimuseon kokoelmat.</p></div> <p>Vuonna 1924 julkaistiin uusi postisääntö, joka korvasi vuoden 1881 postijärjestyksen. Postisäännön mukaan Postihallitus sai määrätä millä paikkakunnilla ja kuinka usein postinkanto tapahtui. Jakelu tehtiin kaupunkiseudulla seitsemänä päivänä viikossa ja muutamalla kantovuorolla päivässä, maaseudun vähäisemmillä postimäärillä harvemmin. Vuoden 1925 määräysten mukaan sunnuntaikanto tehtiin vain postinkantajan suostumuksella.</p> <h2>Nykyajan muuttuvat velvoitteet</h2> <p>Toisen maailmansodan päättyessä postia kannettiin kuutena päivänä viikossa ja taajamissa kahdesti päivässä. Toinen kantovuoro lopetettiin koko maasta vuoden 1967 loppuun mennessä, koska valtaosa lähetyksistä saapui kohdepaikkakunnalle joka tapauksessa ajoissa jo aamukantoon. Viisipäiväiseen jakeluun ja toimipaikkojen aukioloon siirryttiin vähitellen 1970-luvun kuluessa.</p> <p>Posti liikelaitostui vuonna 1990, mutta edelleen eduskunta asetti Postille palvelu- ja toimintatavoitteet, kuten jakelun ja keräilyn sekä konttoripalvelujen tarjoaminen viitenä päivänä viikossa.</p> <div id="attachment_16201" style="width: 310px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-16201" class="size-medium wp-image-16201" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/2021-6-21_Posti_Dokumentaariset_Kuvat_2S2A9161-300x200.jpg" alt="Postinjakaja laittaa postia laatikkoon." width="300" height="200" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/2021-6-21_Posti_Dokumentaariset_Kuvat_2S2A9161-300x200.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/2021-6-21_Posti_Dokumentaariset_Kuvat_2S2A9161-1024x683.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/2021-6-21_Posti_Dokumentaariset_Kuvat_2S2A9161-768x512.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/2021-6-21_Posti_Dokumentaariset_Kuvat_2S2A9161-1536x1025.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/2021-6-21_Posti_Dokumentaariset_Kuvat_2S2A9161-1180x787.jpg 1180w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/2021-6-21_Posti_Dokumentaariset_Kuvat_2S2A9161-152x100.jpg 152w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/2021-6-21_Posti_Dokumentaariset_Kuvat_2S2A9161-120x80.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/2021-6-21_Posti_Dokumentaariset_Kuvat_2S2A9161-380x253.jpg 380w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2024/05/2021-6-21_Posti_Dokumentaariset_Kuvat_2S2A9161.jpg 2000w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-16201" class="wp-caption-text">Postinjakoa nykypäivänä</p></div> <h3>Yleispalveluvelvoite</h3> <p>Vuonna 2011 postilaissa määriteltiin Postille (silloinen Itella) yleispalveluvelvoite kattamaan näitä toimintoja. Tänä päivänä tasapuolinen postinjakeluverkosto kattaa koko Suomen, ja kaikki posti kulkee kolmen lajittelukeskuksen, Helsingin, Oulun ja Kuopion, kautta. Lajittelu on koneellistunut, ja rahti kulkee kumipyörin. Jakelua tehdään edelleen myös pyörällä ja jalkaisin tiheämmin asutuilla seuduilla.</p> <p>Edelleen Postia velvoittaa yleispalveluvelvoite. Uusi postilaki astui voimaan 1.10.2023. Sen tavoitteena on turvata postipalvelujen tasavertainen saavutettavuus ja edellytykset viisipäiväisen sanomalehtijakelun toteuttamiselle. Tämä toteutettiin muuttamalla keräily ja jakelu viidestä kolmeksi arkipäiväksi viikossa. Sanomalehtien jakeluun saatiin määräaikainen avustus alueille, joilla ei ole kattavaa viisipäiväistä varhaisjakelua.</p> <p>Perinteisten postilähetysten määrä vähenee jatkuvasti, joten uudella postilailla turvataan kustannustehokas mutta kuluttajien tarpeet huomioiva jakelu.</p> <h2>Tutustu lisää</h2> <ul> <li><a href="https://www.postimuseo.fi/miten-turvata-haja-asutusalueiden-sanomalehtien-jakelu/">Postimuseon blogikirjoitus: Miten turvata haja-asutusalueiden sanomalehtien jakelu? </a></li> <li><a href="https://www.postimuseo.fi/tietoa-ja-tarinoita/tietopaketit/viestinviejien-ja-postin-velvoitteet/">Tietopaketti: Viestinviejien ja Postin velvoitteet </a></li> <li><a href="https://www.postimuseo.fi/tietoa-ja-tarinoita/">Lisää mukavasti luettavia postiaiheisia tietopaketteja ja muuta mielenkiintoista</a></li> </ul> <p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/postin-on-kuljettava-viestinviejien-velvoitteet/">Postin on kuljettava – viestinviejien velvoitteet</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p> ]]></content:encoded> <wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/postin-on-kuljettava-viestinviejien-velvoitteet/feed/</wfw:commentRss> <slash:comments>0</slash:comments> </item> <item> <title>Valokuvat kotiin postitse</title> <link>https://www.postimuseo.fi/valokuvat-kotiin-postitse/</link> <comments>https://www.postimuseo.fi/valokuvat-kotiin-postitse/#comments</comments> <dc:creator><![CDATA[Suvi Jalli]]></dc:creator> <pubDate>Fri, 11 Aug 2023 08:52:45 +0000</pubDate> <category><![CDATA[BLOGI]]></category> <category><![CDATA[kompaktikamera]]></category> <category><![CDATA[omakuvapostimerkki]]></category> <category><![CDATA[posti]]></category> <category><![CDATA[postimyynti]]></category> <category><![CDATA[valokuvaus]]></category> <guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=14119</guid> <description><![CDATA[<p>Muistatko, miten valokuvasit kesälomareissut, perhejuhlat ja kesäfestarit ennen kädessäsi nykyisin pyörivää älypuhelinta? Roikkuiko kaulassasi kenties kompaktikamera vai oletko saanut ensikosketuksen valokuvaamiseen digikameralla? Digitalisaatio on muuttanut valokuvaamista huimasti viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Valokuvien kehitys oli aikanaan myös iso postimyyntibusiness. Suomalaisten valokuvaaminen arkipäiväistyi kompaktikameroiden yleistymisen myötä 1960-luvulla. Kompaktikamerassa objektiivi ja kameran runko on yhdistetty toisiinsa. Kotialbumien mustavalkokuvat […]</p> <p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/valokuvat-kotiin-postitse/">Valokuvat kotiin postitse</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p> ]]></description> <content:encoded><![CDATA[<p><strong>Muistatko, miten valokuvasit kesälomareissut, perhejuhlat ja kesäfestarit ennen kädessäsi nykyisin pyörivää älypuhelinta? Roikkuiko kaulassasi kenties kompaktikamera vai oletko saanut ensikosketuksen valokuvaamiseen digikameralla? Digitalisaatio on muuttanut valokuvaamista huimasti viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Valokuvien kehitys oli aikanaan myös iso postimyyntibusiness.</strong></p> <p>Suomalaisten valokuvaaminen arkipäiväistyi kompaktikameroiden yleistymisen myötä 1960-luvulla. Kompaktikamerassa objektiivi ja kameran runko on yhdistetty toisiinsa. Kotialbumien mustavalkokuvat alkoivat vaihtua värikuviksi ja neliönmalliset kuvat 9×12-kokoisiksi saman vuosikymmenen lopulta alkaen.</p> <div id="attachment_14122" style="width: 910px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-14122" class="wp-image-14122 size-large" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/kamera-ja-filmi-1024x1024.jpg" alt="Konica-merkkinen kompaktikamera, lisäobjektiivi ja kinofilmirulla muovikoteloineen. Kameran takakansi on auki." width="900" height="900" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/kamera-ja-filmi-1024x1024.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/kamera-ja-filmi-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/kamera-ja-filmi-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/kamera-ja-filmi-768x768.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/kamera-ja-filmi-1536x1536.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/kamera-ja-filmi-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/kamera-ja-filmi-120x120.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/kamera-ja-filmi.jpg 2048w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-14122" class="wp-caption-text">1980-luvun lopun kamera kinofilmirullineen. Kuva: Jan-Torgeir Mathiesen.</p></div> <h4>Valokuvien postimyynti alkaa</h4> <p>Ennen digikuvaamista valokuvat kehitettiin paperikuviksi ja koottiin usein albumiin katseltaviksi. Filmirulla vietiin tavallisesti valokuvaamoon kehitettäväksi, joskus filmit kehitettiin itse. Postimyynnin kasvun myötä Suomessa alkoi toimia kuvakehitykseen erikoistuneita postimyyntiyrityksiä. Ensimmäinen toimija alalla oli vuonna 1971 toimintansa aloittanut Ilmaisfilmi Oy. Ilmaisfilmin kilpailija 1970-luvulla oli Suuri Fotokerho, joka julkaisi myös jäsenlehteä. Myös useat muut postimyyntiyritykset, esimerkiksi Anttila, tarjosivat valokuvien kehitystä postimyynnin oheispalveluna.</p> <div id="attachment_14124" style="width: 910px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-14124" class="wp-image-14124 size-large" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/Suuri-Fotokerho-Postimuseo-1024x709.jpg" alt="Suuri Fotokerho-jäsenlehden kansikuva vuodelta 1973. " width="900" height="623" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/Suuri-Fotokerho-Postimuseo-1024x709.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/Suuri-Fotokerho-Postimuseo-300x208.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/Suuri-Fotokerho-Postimuseo-768x532.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/Suuri-Fotokerho-Postimuseo-1536x1064.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/Suuri-Fotokerho-Postimuseo-580x400.jpg 580w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/Suuri-Fotokerho-Postimuseo.jpg 1920w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-14124" class="wp-caption-text">Suuren Fotokerhon kerholehden 3/76 kansi. Kuva: Postimuseo.</p></div> <h4>Filmirullat postin mukana kehitettäväksi</h4> <p>Ilmaisfilmi Oy:n (nykyisin Ifolor Oy) historia alkoi 1920-luvulla Hangossa, jossa Eino ja Aini Partanen perustivat Valokuvatarpeisto Helios Fotografiska Magasin -valokuvaamon. Valokuvaamo lainasi kameroita sillä ehdolla, että asiakkaat toivat filminsä liikkeeseen kehitettäviksi. Eino Partanen perusti kuvanvalmistusyhtiö Kuva-Sammon vuonna 1955, ja Ilmaisfilmi Oy perustettiin Kuva-Sammon postimyyntiosastoksi vuonna 1971. Samana vuonna käyttöön tulivat kinofilmeille tarkoitetut postituspussit. Kuvapusseja jaettiin aikakauslehtien välissä, ja niitä oli saatavilla myöhemmin myös posteissa. Täysi filmirulla sujautettiin postituspussiin ja pussi kirjelaatikkoon. Posti toi valmiit kuvat kotiin noin viikossa.</p> <div id="attachment_14125" style="width: 910px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-14125" class="size-large wp-image-14125" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/ificolorpussi-1024x707.jpg" alt="Ifi-kuvapalvelun vuoden 1990 postituspussin etupuoli ja takapuoli." width="900" height="621" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/ificolorpussi-1024x707.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/ificolorpussi-300x207.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/ificolorpussi-768x530.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/ificolorpussi-1536x1061.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/ificolorpussi-2048x1415.jpg 2048w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/ificolorpussi-580x400.jpg 580w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-14125" class="wp-caption-text">Kuvapussit otettiin käyttöön vuonna 1971. Ifi-kuvapalvelun kuvapussit filmirullien postitusta varten vuodelta 1990. Kuva: Postimuseo.</p></div> <h4>Kymppikuvat sai myös postikortteina</h4> <p>Ilmaisfilmi Oy sulautui vuonna 1973 osaksi Kuva-Sampoa. Kuva-Sammossa kehitettiin vuonna 1976 ns. kymppikuva eli 10×15 kokoinen valokuva. Ennen kymppikuvaa valokuvat rajautuivat toisin kuin kameran etsimessä näkyi, ja kuviin jäi usein valkoiset reunat. Kymppikuvia sai suoraan myös postikorttiviivastopainatuksin, joten loma- ja juhlatunnelmat oli helppo lähettää postikortteina.</p> <div id="attachment_14126" style="width: 910px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-14126" class="size-large wp-image-14126" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/kymppikuva_postikortti-1024x768.jpg" alt="Valokuvan postikorttiviivoitettu kääntöpuoli." width="900" height="675" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/kymppikuva_postikortti-1024x768.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/kymppikuva_postikortti-300x225.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/kymppikuva_postikortti-768x576.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/kymppikuva_postikortti-1536x1152.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/kymppikuva_postikortti-2048x1536.jpg 2048w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/kymppikuva_postikortti-400x300.jpg 400w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-14126" class="wp-caption-text">Kuva-Sampo Oy:n Kymppikuviin sai myös postikorttiviivoituksen taakse. Kuva: Suvi Jalli.</p></div> <h4>Digi muutti valokuvaamisen</h4> <p>Ensimmäisiä digikameroita alkoi tulla markkinoille 1990-luvun puolivälissä, ja ne yleistyivät nopeasti 2000-luvun alussa tekniikan kehittyessä. Enää ei tarvinnut odottaa valokuvien kehittämistä nähdäkseen niitä, vaan kuvia saattoi ottaa samasta kohteesta niin paljon kuin halusi ja varmistua saman tien, että asettelu oli haluttu eikä esimerkiksi kuvattavan henkilön silmät olleet kiinni. Kameralliset matkapuhelimet yleistyivät 2010-luvulla.</p> <p>Digikuvausbuumista huolimatta Pohjoismaiden suurin valokuvien postimyyntiyritys, vuodesta 2007 lähtien Ifolor-nimisenä, toimii edelleen. Nykyään yritys on monelle tuttu paitsi valokuvista, niin esimerkiksi kuvakirjoista. Ifi Oy (nykyisin Ifolor Oy) oli myös mukana kehittämässä Postin nykyisenkaltaista vuonna 2003 lanseerattua omakuvapostimerkkien tilaus- ja tuotantokonseptia. Suomi oli ensimmäinen maa maailmassa, jossa asiakas sai tilata postimerkin omalla kuvallaan ja omilla laitteillaan.</p> <h4>Tutustu lisää</h4> <ul> <li>Postimyynnin ja verkkokaupan kehitykseen 1800-luvun lopulta nykypäivään voit tutustua laajemmin Postimuseon <a href="https://www.postimuseo.fi/nayttely/paketoidut-unelmat/">Paketoidut unelmat -näyttelyssä</a> museokeskus Vapriikissa 17.12.2023 asti.</li> <li>Kiinnostuitko omakuvapostimerkeistä? Tutustu <a href="https://www.postimuseo.fi/nayttely/merkillepantavia-ilonaiheita-nayttely-omakuvapostimerkista/">Merkillepantavia ilonaiheita</a> -verkkonäyttelyymme.</li> </ul> <p><em>Artikkelikuva: Kinofilmirullia 1980-luvulta. Kuva: Hinnerjoen kotiseutumuseot.</em></p> <p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/valokuvat-kotiin-postitse/">Valokuvat kotiin postitse</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p> ]]></content:encoded> <wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/valokuvat-kotiin-postitse/feed/</wfw:commentRss> <slash:comments>2</slash:comments> </item> <item> <title>Lukeminen kannattaa aina</title> <link>https://www.postimuseo.fi/lukeminen-kannattaa-aina/</link> <comments>https://www.postimuseo.fi/lukeminen-kannattaa-aina/#comments</comments> <dc:creator><![CDATA[Suvi Jalli]]></dc:creator> <pubDate>Tue, 18 Jul 2023 07:00:43 +0000</pubDate> <category><![CDATA[BLOGI]]></category> <category><![CDATA[kirjakerho]]></category> <category><![CDATA[posti]]></category> <category><![CDATA[postimyynti]]></category> <guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=14102</guid> <description><![CDATA[<p>Kulttuuripersoona Jörn Donnerista tulee itselleni ensimmäiseksi mieleen hänen intensiivinen katseensa ja painokas lausahduksensa ”lukeminen kannattaa aina”, jota käytettiin Suuren Suomalaisen Kirjakerhon mainoksissa 1980–1990-luvuilla. Nyt jo kadonneet kirjakerhot olivat iso ilmiö 1970–1990-lukujen Suomessa. Posti kuljetti kerholehdet ja kuukaudenkirjat jäsenille kautta Suomen sekä paperiset tilauslomakkeet ja asiakaspalautuksina palautuvat kirjat kerhoja pyörittäneille kustantajille. Jo paljon ennen kirjakerhoja, Posti […]</p> <p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/lukeminen-kannattaa-aina/">Lukeminen kannattaa aina</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p> ]]></description> <content:encoded><![CDATA[<p><strong>Kulttuuripersoona Jörn Donnerista tulee itselleni ensimmäiseksi mieleen hänen intensiivinen katseensa ja painokas lausahduksensa ”lukeminen kannattaa aina”, jota käytettiin Suuren Suomalaisen Kirjakerhon mainoksissa 1980–1990-luvuilla. Nyt jo kadonneet kirjakerhot olivat iso ilmiö 1970–1990-lukujen Suomessa. Posti kuljetti kerholehdet ja kuukaudenkirjat jäsenille kautta Suomen sekä paperiset tilauslomakkeet ja asiakaspalautuksina palautuvat kirjat kerhoja pyörittäneille kustantajille.</strong></p> <div id="attachment_14109" style="width: 910px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-14109" class="size-large wp-image-14109" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/PM-VA-29335-7-1024x742.jpg" alt="Kolme naista laittaa kirjakerhon kirjoja postisäkkeihin mustavalkoisessa kuvassa." width="900" height="652" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/PM-VA-29335-7-1024x742.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/PM-VA-29335-7-300x218.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/PM-VA-29335-7-768x557.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/PM-VA-29335-7-1536x1114.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/PM-VA-29335-7-2048x1485.jpg 2048w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-14109" class="wp-caption-text">Kirjakerholähetysten pussitusta postisäkkeihin Porvoon postikonttorissa vuonna 1975. Kuva: Postimuseo.</p></div> <p>Jo paljon ennen kirjakerhoja, Posti on kuljettanut suomalaisin koteihin luettavaa, kuten lehtiä ja kirjoja. 1800-loppupuolelta alkaen painotekniikan kehitys, liikenneyhteyksien parantuminen ja lukutaidon lisääntyminen edesauttoivat lukuharrastusta. Kustantajat alkoivat myydä kirjoja postitse kaikkialle Suomeen lehti-ilmoittelun avulla. Postin toiminta kehittyi samaan aikaan vastaamaan kansalaisten ja yritysten uusia tarpeita: pakettitaksa aleni puoleen aikaisemmasta ja lähetyksiä alettiin kantaa kotiin ja maaseudulle perustettiin postireittejä. Ristisidelähetysten eli painotuotteiden oman taksan käyttöönotto mahdollisti mm. kirjojen lähettämisen pakettejakin edullisemmin.</p> <h4>Kerhomainen postimyynti alkaa</h4> <p>Kerhomuotoinen postimyynti alkoi Suomessa 1960-luvulla, kun yhdysvaltalainen Concert Hall Society, joka myöhemmin tuli tunnetuksi Hobby Hallina, aloitti ensin äänilevyjen myynnin postitse. Concert Hall perusti Suomeen myös ensimmäisen postitse toimivan Ex Libris -kirjakerhon 1967.</p> <div id="attachment_14112" style="width: 910px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-14112" class="wp-image-14112 size-large" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/museovirasto.64baa5bf-fde1-4a15-a5c7-a188d343d203-0-original-1024x750.jpg" alt="Tummansininen, Suuren Suomalaisen Kirjakerhon painoasussa oleva kirja." width="900" height="659" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/museovirasto.64baa5bf-fde1-4a15-a5c7-a188d343d203-0-original-1024x750.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/museovirasto.64baa5bf-fde1-4a15-a5c7-a188d343d203-0-original-300x220.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/museovirasto.64baa5bf-fde1-4a15-a5c7-a188d343d203-0-original-768x562.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/museovirasto.64baa5bf-fde1-4a15-a5c7-a188d343d203-0-original-1536x1124.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/museovirasto.64baa5bf-fde1-4a15-a5c7-a188d343d203-0-original-2048x1499.jpg 2048w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-14112" class="wp-caption-text">Kirjakerhojen kuukauden kirjoista painettiin usein omat painoksensa. Ulkoasu oli kerhon ilmeen mukainen. Kuvassa Suuren Suomalaisen Kirjakerhon kirja, jossa samoissa kansissa on kaksi Veikko Huovisen teosta Koirankynnen leikkaaja ja Siintävät vuoret (1981). Kuva: Suomen kansallismuseo.</p></div> <p>Kirjakerhot toivat kirjan kansan käsiin ja helposti suoraan kotiin ja laajensivat lukijoiden joukkoa. Pitkien etäisyyksien Suomessa maaseudun haja-asutusalueilta ei niin vain poikettu erikoisliikkeissä, kuten kaupunkien kirjakaupoissa. Kerhomuotoinen myynti ja Postin kaikki suomalaiset kotitaloudet viisi kertaa viikossa tavoittava jakelu mahdollisti kirjakerhojen kasvun 1970–1980-luvuilla. Toimivan jakelujärjestelmän lisäksi kehittyvät tietokoneet mahdollistivat mm. jäsenrekisterin ylläpidon ja maksujärjestelmien kehityksen 1960-luvun lopulta alkaen. 1980-luvun alussa suomalaisista lähes 11 prosentin arvioitiin kuuluvan johonkin kirjakerhoon, monet kuuluivat useampaan.</p> <div id="attachment_14108" style="width: 699px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-14108" class="size-large wp-image-14108" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/ssk-kirjakerhot-689x1024.jpeg" alt="Suuren Suomalaisen Kirjakerhon jäsenlehden kansi vuodelta 1985. " width="689" height="1024" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/ssk-kirjakerhot-689x1024.jpeg 689w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/ssk-kirjakerhot-202x300.jpeg 202w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/ssk-kirjakerhot-768x1141.jpeg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/ssk-kirjakerhot-1034x1536.jpeg 1034w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/ssk-kirjakerhot-1378x2048.jpeg 1378w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/ssk-kirjakerhot-scaled.jpeg 1723w" sizes="auto, (max-width: 689px) 100vw, 689px" /><p id="caption-attachment-14108" class="wp-caption-text">Kirjakerhot huomioivat valikoimassaan ja markkinoinnissaan lahjasesongit, kuten joulun ja isänpäivän. Suuren Suomalaisen Kirjakerhon kerholehden kansi 11 / 1985.</p></div> <h4>Kuukauden kirja esiteltiin kerholehdessä</h4> <p>Kirjakerho oli jäsenen kotiin tullut rajoitetun valikoiman kirjakauppa. Myynti perustui kerholehtiin, jotka postitettiin kotiin yleensä kerran kuukaudessa. Liittymislahjaksi jäsen sai valita tietyn määrän kirjoja ilmaiseksi ja sitoutui samalla yleensä tilaamaan jäsenyytensä aikana saman määrän. Kerholehdessä esiteltiin ”kuukauden kirja”, joka postitettiin automaattisesti kotiin, ellei sitä perunut määräaikaan mennessä. Vuosittain kerhossa ilmestyi tavallisesti 40-60 nimekettä.</p> <h4>Kirjakerhoja toimi Suomessa kymmeniä</h4> <p>Kirjakerhoista tunnetuin ja suurin oli Suuri Suomalainen Kirjakerho, joka aloitti toimintansa vuonna 1969, ja jossa oli 1980-luvun alussa yli 200 000 jäsentä. Muita kymmeniä tuhansia jäseniä keränneitä kirjakerhoja olivat mm. Uusi Kirjakerho (1972), Lasten Oma Kirjakerho (1975), Valittujen Palojen Kirjavaliot (1976), Femi – Suuri naistenkerho (1977) ja Uudet Kirjat (1980).</p> <div id="attachment_14110" style="width: 735px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-14110" class="size-large wp-image-14110" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/lasten-oma-kirjakerho-725x1024.jpg" alt="Lasten Oman Kirjakerhon kerholehden kansi, jossa Disney-hahmoja." width="725" height="1024" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/lasten-oma-kirjakerho-725x1024.jpg 725w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/lasten-oma-kirjakerho-212x300.jpg 212w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/lasten-oma-kirjakerho-768x1085.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/lasten-oma-kirjakerho.jpg 900w" sizes="auto, (max-width: 725px) 100vw, 725px" /><p id="caption-attachment-14110" class="wp-caption-text">Lasten Oma Kirjakerho (1975–2016) oli ensimmäinen leikki-ikäisille lapsille suunnattu kirjakerho, joka myi Disney-aiheisia satu- ja puuhakirjoja. Kerholehden kansi 4 / 1978.</p></div> <p>Kirjakerhot hiipuivat vähitellen 1990-luvun lopulta alkaen, kun kustantajat alkoivat perustaa tekniikan kehittyessä erillisiä kirjojen verkkokauppoja. Enää ei tarvittu kerholehtiä eikä paperisia tilauslomakkeita, vaan tilaaminen ja maksaminen onnistuu suoraan verkon kautta ja valikoimakin on tavallisesti laajempi kuin kirjakaupoissa. Postia ja muita logistiikan operaattoreita tarvitaan kuitenkin yhä verkkokaupasta tilattujen kirjojen kuljettajina.</p> <div id="attachment_14111" style="width: 778px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-14111" class="size-large wp-image-14111" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/tankarunot-kirjakerho-768x1024.jpg" alt="Kirjakerhosta ostetun runokirjan kansi." width="768" height="1024" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/tankarunot-kirjakerho-768x1024.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/tankarunot-kirjakerho-225x300.jpg 225w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/tankarunot-kirjakerho-1152x1536.jpg 1152w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/tankarunot-kirjakerho-1536x2048.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/tankarunot-kirjakerho-300x400.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/tankarunot-kirjakerho-130x173.jpg 130w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/06/tankarunot-kirjakerho-scaled.jpg 1920w" sizes="auto, (max-width: 768px) 100vw, 768px" /><p id="caption-attachment-14111" class="wp-caption-text">Itse liityin Suureen Suomalaiseen Kirjakerhoon lukiolaisena vuonna 1982. Yksi liittymislahjakirjoista oli Tuomas Anhavan suomentamia japanilaisia tankarunoja Kevään kukat, syksyn kuu (Otava, 1982). Kirja on tuonut lohdutusta matkan varrella ja edelleen ahkerasti luettu.</p></div> <p><strong>Mihin kirjakerhoon sinä olet kuulunut? Millaisia muistoja sinulla on kirjakerhoista?</strong></p> <p>Artikkelikuva: Kirjakerhojen kuukaudenkirjat kannettiin postin mukana kotiin. Yleensä lähetykset mahtuivat myös postiluukusta sisään, paksummat noudettiin Postista. Kuva: Postimuseo</p> <p><em>Lähteet: Pertti Araviita: Kun kirja sai siivet – Kirjakerhon tarina. Otava, Keuruu 1982. </em></p> <p> </p> <h4>Tutustu lisää</h4> <ul> <li>Postimyynnin ja verkkokaupan kehitykseen 1800-luvun lopulta nykypäivään voit tutustua laajemmin Postimuseon <a href="https://www.postimuseo.fi/nayttely/paketoidut-unelmat/">Paketoidut unelmat -näyttelyssä</a> museokeskus Vapriikissa 17.12.2023 asti.</li> <li>Kuuntele myös, mitä Turun yliopistossa leluja ja leikkiä tutkinut taiteen tohtori Katriina Heljakka kertoo postimyynnin kehityksestä <a href="https://open.spotify.com/episode/4VKK3Z9BOmQaKSrU1Dh7Ex?si=4e2eTVQqQ46jpvIvDZuwSg&nd=1">Vapriikin Museojuttu-podcastissa.</a></li> <li>Finna.fi palvelun kautta löydät hauskoja Suuren Suomalaisen Kirjakerhon <a href="https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_150518?sid=3014448866">mainoksia</a> Kansallisen audiovisuaalisen arkiston (KAVI) kokoelmista.</li> </ul> <p> </p> <p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/lukeminen-kannattaa-aina/">Lukeminen kannattaa aina</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p> ]]></content:encoded> <wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/lukeminen-kannattaa-aina/feed/</wfw:commentRss> <slash:comments>2</slash:comments> </item> <item> <title>Joulu kotiin – Anttilasta!</title> <link>https://www.postimuseo.fi/joulu-kotiin-anttilasta/</link> <comments>https://www.postimuseo.fi/joulu-kotiin-anttilasta/#respond</comments> <dc:creator><![CDATA[Suvi Jalli]]></dc:creator> <pubDate>Fri, 09 Dec 2022 07:00:32 +0000</pubDate> <category><![CDATA[BLOGI]]></category> <category><![CDATA[anttila]]></category> <category><![CDATA[joulu]]></category> <category><![CDATA[jouluposti]]></category> <category><![CDATA[posti]]></category> <category><![CDATA[postimyynti]]></category> <guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=10749</guid> <description><![CDATA[<p>Postimyyntiluettelot ja niistä erityisesti Anttilan joulukuvastot ovat jääneet monen mieleen. Ennen 1990-luvulla alkanutta netin ja sen myötä verkkokauppojen esiinmarssia paksut, värikkäät postimyyntikuvastot olivat erityisesti maaseudulla kovasti odotettuja ja ahkerasti yhdessä selattuja. Posti tuo joulun paketissa Paketoidut unelmat -näyttelyä varten keräsimme keväällä 2021 suomalaisten postimyyntiin ja verkkokauppaan liittyviä kokemuksia ja muistoja. Saimme vastauksia lähes 150. Anttilan […]</p> <p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/joulu-kotiin-anttilasta/">Joulu kotiin – Anttilasta!</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p> ]]></description> <content:encoded><![CDATA[<p><strong>Postimyyntiluettelot ja niistä erityisesti Anttilan joulukuvastot ovat jääneet monen mieleen. Ennen 1990-luvulla alkanutta netin ja sen myötä verkkokauppojen esiinmarssia paksut, värikkäät postimyyntikuvastot olivat erityisesti maaseudulla kovasti odotettuja ja ahkerasti yhdessä selattuja.</strong></p> <h4>Posti tuo joulun paketissa</h4> <p>Paketoidut unelmat -näyttelyä varten keräsimme keväällä 2021 suomalaisten postimyyntiin ja verkkokauppaan liittyviä kokemuksia ja muistoja. Saimme vastauksia lähes 150. Anttilan postimyynti toimitti monelle Postin välityksellä joulun ja joululahjat postipaketissa kotiin, kuten seuraavat muistot osoittavat.</p> <p><em>“Olen syntynyt 1951, maalla, kylän perillä ja posti oli siellä 3 kilometrin päässä kaupalla. Valtatie kulki kuitenkin silloin vielä mökkimme ohi ja linja-auto heitti loppukylän postin mökkimme pihansuulle. Postissa tuli yleensä Savon Sanomat, joskus Joroisten Lehti, Maaseudun Tulevaisuus ja Neuvostoliitto-lehti, mutta se päivä, kun tuli Anttilan postimyyntiluettelo, oli meille lapsille juhlaa! Joululuettelo oli aivan uskomaton; upeat, paksut, kiiltävät sivut! Sellaista joulukoristeiden määrää emme osanneet kuvitellakaan. Meillä oli vain narulla sidotut kynttilät. Me lapset olimme haltioissamme siitä lelujen määrästä. Sivut olivat hiirenkorvilla, sillä plarasimme sitä päivittäin.”</em></p> <p><em>“Muistan lapsuudestani erityisesti Anttilan joulukuvaston, jota odotettiin kevättä syksyä aina innolla. Voi kuinka niitä paketteja odotettiin! Rakensin pahvilaatikosta talon ja leikkasin Anttilan vanhoista kuvastoista asukkaat, tekstiilit ja välineet paperinukkekotiini. Näen vieläkin sielujen silmillä ihanan taloni ja sen asukkaat, sekä Kalle Anttilan kasvot!”</em></p> <div id="attachment_10753" style="width: 910px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-10753" class="size-large wp-image-10753" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-1-kalle-anttila-koti-1008x1024.jpg" alt="" width="900" height="914" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-1-kalle-anttila-koti-1008x1024.jpg 1008w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-1-kalle-anttila-koti-295x300.jpg 295w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-1-kalle-anttila-koti-768x780.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-1-kalle-anttila-koti-1512x1536.jpg 1512w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-1-kalle-anttila-koti-2015x2048.jpg 2015w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-1-kalle-anttila-koti-50x50.jpg 50w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-10753" class="wp-caption-text">Pahvilaatikosta ja Anttilan kuvastosta rakennettu nukkekoti. Tekijä Maiju Eronen.</p></div> <h4>Joululahjaksi leluja ja kodintarvikkeita</h4> <p><em>“Muistan hyvin lapsuudesta Anttilan postimyyntikuvaston ja varsinkin ne ennen joulua tulevat. Sain valita joululahjoja kuvastosta ja paras taisi olla nukkekoti.”</em></p> <div id="attachment_10754" style="width: 910px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-10754" class="wp-image-10754 size-large" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-2-lundby-1024x603.jpg" alt="" width="900" height="530" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-2-lundby-1024x603.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-2-lundby-300x177.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-2-lundby-768x452.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-2-lundby-1536x904.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-2-lundby-2048x1206.jpg 2048w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-10754" class="wp-caption-text">Lundby-nukkekoti oli tilattavissa Anttilan joulukuvastosta 1985.</p></div> <p><em>“Anttilan joululehti oli lapsille myös mieluisa, siitä suorastaan tapeltiin, kuka saa ensin katsoa sen. Siinä oli värikkäitä tonttuja ja ikkunakoristeita ja tilasinpa sieltä myöhemmin jouluverhotkin, jotka ovat edelleen käytössä.”</em></p> <div id="attachment_10756" style="width: 778px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-10756" class="size-large wp-image-10756" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-3-jouluverhot-768x1024.jpg" alt="" width="768" height="1024" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-3-jouluverhot-768x1024.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-3-jouluverhot-225x300.jpg 225w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-3-jouluverhot-1152x1536.jpg 1152w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-3-jouluverhot-300x400.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-3-jouluverhot-130x173.jpg 130w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-3-jouluverhot.jpg 1512w" sizes="auto, (max-width: 768px) 100vw, 768px" /><p id="caption-attachment-10756" class="wp-caption-text">Jouluverhotarjous Anttilan joulukuvastossa 1993.</p></div> <p><em>“Lasteni kanssa Anttilan joulukuvastosta tuli erittäin tärkeä 1990-luvulla. Nuorin tyttäreni rakasti niitä, jopa enemmän kuin lelukuvastoja. Olemme kaivanneet monta kertaa noita kuvastoja ja yhteisiä hetkiä niiden parissa.”</em></p> <div id="attachment_10757" style="width: 807px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-10757" class="size-large wp-image-10757" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-4-lelut-797x1024.jpg" alt="" width="797" height="1024" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-4-lelut-797x1024.jpg 797w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-4-lelut-234x300.jpg 234w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-4-lelut-768x986.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-4-lelut-1196x1536.jpg 1196w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-4-lelut-1594x2048.jpg 1594w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-4-lelut-scaled.jpg 1993w" sizes="auto, (max-width: 797px) 100vw, 797px" /><p id="caption-attachment-10757" class="wp-caption-text">Oletko sinä leikkinyt näillä? Anttilan joululehden leluvalikoimaa vuodelta 1993.</p></div> <p><em>“Anttilan joulukuvastoa odotettiin kuin kuuta nousevaa ja selattiin hartaasti. Se edusti suuria unelmia ja toiveita ja oli täynnä toinen toistaan ihanampia koristeita, leluja kuten Barbien hevosia, nalleja, pyjamia ja ihanuuksia. Joka vuosi joku tai jopa jotkut toiveista toteutuivat!”</em></p> <div id="attachment_10758" style="width: 910px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-10758" class="wp-image-10758 size-large" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-5-pyjamat-1024x745.jpg" alt="" width="900" height="655" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-5-pyjamat-1024x745.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-5-pyjamat-300x218.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-5-pyjamat-768x558.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-5-pyjamat-1536x1117.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-5-pyjamat.jpg 1759w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-10758" class="wp-caption-text">Lasten pyjamia ja yöpukuja Anttilan vuoden 1964 joulukuvastosta.</p></div> <h4>Tekniikkaa ja uutuuksia toivelistalla</h4> <p><em>“Jouluisin tuli paksu joulu-Anttila, joka oli tosi odotettu! Siinä oli ihania joulukoristeita ja tonttuja, joita on vieläkin jäljellä. Myöhemmin sain sieltä myös lahjoja. Muistan ainakin kalenterin, juomalasit ja taskulaskimen.”</em></p> <div id="attachment_10759" style="width: 910px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-10759" class="wp-image-10759 size-large" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-6-tekniikka-1024x572.jpg" alt="" width="900" height="503" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-6-tekniikka-1024x572.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-6-tekniikka-300x168.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-6-tekniikka-768x429.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-6-tekniikka.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-10759" class="wp-caption-text">Kamera ja taskukaukoputki Anttilan joulukuvastossa 1985.</p></div> <p><em style="font-size: 16px;">“Äidilläni oli 1970-luvun alussa tapana tilata Anttilan postimyynnistä kaikenlaista kodin tavaraa ja joulun tullen myös joululahjoja perheelle. Muistan, kuinka sisareni kanssa löysimme luettelosta ihanat pehmeät Herra Tossavaiset, jotka äitini tietenkin tilasi meille molemmille joululahjaksi. Kun paketti saapui, pyysin äidiltäni, että saisin hetken pitää uutta Herra Tossavaista hetken sylissäni. Ja sainkin, jonka jälkeen äitini laittoi sen takaisin laatikkoon ja nosti laatikon ylimmälle hyllylle vaatehuoneeseen. Jouluna sain sen sitten jouluna joululahjaksi!”</em></p> <div id="attachment_10760" style="width: 910px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-10760" class="size-large wp-image-10760" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-7-herra-tossavainen-1024x1006.jpg" alt="" width="900" height="884" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-7-herra-tossavainen-1024x1006.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-7-herra-tossavainen-300x295.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-7-herra-tossavainen-768x754.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-7-herra-tossavainen-1536x1509.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-7-herra-tossavainen-2048x2012.jpg 2048w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-7-herra-tossavainen-50x50.jpg 50w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-10760" class="wp-caption-text">Herra Tossavainen on esillä myös Postimuseon Paketoidut unelmat -näyttelyssä.</p></div> <h4>Ensimmäiset ostetut joululahjat Anttilan postimyynnistä</h4> <p>Muistan itsekin tilanneeni joululahjoja nimenomaan Anttilan kuvastoista. Yhden ensimmäisistä tilauksistani tein äidin tilauksen yhteydessä 1970-luvun lopulla. Tilasin molemmille mummuilleni joululahjaksi pienet enkelikynttiläjalat. Toinen näistä on yhä tallella isäni kirjahyllyssä.</p> <div id="attachment_10761" style="width: 892px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-10761" class="wp-image-10761 size-large" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-8-jouluanttila_enkeli-882x1024.jpg" alt="" width="882" height="1024" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-8-jouluanttila_enkeli-882x1024.jpg 882w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-8-jouluanttila_enkeli-258x300.jpg 258w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-8-jouluanttila_enkeli-768x891.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-8-jouluanttila_enkeli-1323x1536.jpg 1323w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2022/12/kuva-8-jouluanttila_enkeli-1764x2048.jpg 1764w" sizes="auto, (max-width: 882px) 100vw, 882px" /><p id="caption-attachment-10761" class="wp-caption-text">Anttilasta mummulle joululahjaksi 1970-luvun lopulla tilattu enkelikynttilänjalka.</p></div> <h4 class="Default"><span style="font-size: 11.5pt;">Onko sinulla muistoja postimyynnistä tilatuista joululahjoista?</span></h4> <p>Postin tärkeät joulun <a href="https://www.posti.fi/fi/henkiloille/joulu">postituspäivämäärät </a></p> <p>Postimuseon <a href="https://www.postimuseo.fi/nayttely/paketoidut-unelmat/">Paketoidut unelmat -näyttely</a> on esillä 17.9.2023 asti. Tarkista joulunajan aukioloajat museokeskus <a href="https://www.vapriikki.fi/">Vapriikin nettisivuilta.</a></p> <p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/joulu-kotiin-anttilasta/">Joulu kotiin – Anttilasta!</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p> ]]></content:encoded> <wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/joulu-kotiin-anttilasta/feed/</wfw:commentRss> <slash:comments>0</slash:comments> </item> </channel> </rss>