<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0" xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/" xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/" xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/" xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/" > <channel> <title>postikortti Archives - Postimuseo</title> <atom:link href="https://www.postimuseo.fi/tag/postikortti/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" /> <link>https://www.postimuseo.fi/tag/postikortti/</link> <description>Postimuseo tutkii, tallentaa ja esittää postitoiminnan, viestinvälityksen ja niiden pohjalta syntyneiden tieto- ja tavaraliikenteen ilmiöitä.</description> <lastBuildDate>Thu, 14 Mar 2024 07:34:37 +0000</lastBuildDate> <language>fi</language> <sy:updatePeriod> hourly </sy:updatePeriod> <sy:updateFrequency> 1 </sy:updateFrequency> <item> <title>Tipuja, munia, jäniksiä, noitia ja muita pääsiäisen symboleita postikorteissa</title> <link>https://www.postimuseo.fi/tipuja-munia-janiksia-noitia-ja-muita-paasiaisen-symboleita-postikorteissa/</link> <comments>https://www.postimuseo.fi/tipuja-munia-janiksia-noitia-ja-muita-paasiaisen-symboleita-postikorteissa/#respond</comments> <dc:creator><![CDATA[Silpa Forsman]]></dc:creator> <pubDate>Thu, 14 Mar 2024 06:30:34 +0000</pubDate> <category><![CDATA[BLOGI]]></category> <category><![CDATA[pääsiäinen]]></category> <category><![CDATA[postikortti]]></category> <guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=1698</guid> <description><![CDATA[<p>Pääsiäinen on heräävän luonnon, keltaisten kukkien ja vihreän ruohon juhla. Pääsiäinen on myös vuoden kolmanneksi suosituin korttisesonki ja moni muistaakin ystäviään ja tuttaviaan iloisella keväisellä tervehdyksellä ennen pääsiäistä.   Pääsiäinen on kevään suuri juhla, jota vietetään korteissa ilolla. Lapset ja rakastuneet parit kirmaavat keväisessä maastossa, kukat alkavat kukkia ja luonto herää eloon. Pääsiäiseen liittyy paljon […]</p> <p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/tipuja-munia-janiksia-noitia-ja-muita-paasiaisen-symboleita-postikorteissa/">Tipuja, munia, jäniksiä, noitia ja muita pääsiäisen symboleita postikorteissa</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p> ]]></description> <content:encoded><![CDATA[<p><strong>Pääsiäinen on heräävän luonnon, keltaisten kukkien ja vihreän ruohon juhla. Pääsiäinen on myös vuoden kolmanneksi suosituin korttisesonki ja moni muistaakin ystäviään ja tuttaviaan iloisella keväisellä tervehdyksellä ennen pääsiäistä.</strong></p> <p> </p> <p><img fetchpriority="high" decoding="async" class=" wp-image-1700 aligncenter" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_ps_20170405-084920_1-1024x652.jpg" alt="" width="770" height="490" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_ps_20170405-084920_1-1024x652.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_ps_20170405-084920_1-300x191.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_ps_20170405-084920_1-768x489.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_ps_20170405-084920_1.jpg 1280w" sizes="(max-width: 770px) 100vw, 770px" /></p> <p>Pääsiäinen on kevään suuri juhla, jota vietetään korteissa ilolla. Lapset ja rakastuneet parit kirmaavat keväisessä maastossa, kukat alkavat kukkia ja luonto herää eloon. Pääsiäiseen liittyy paljon erilaisia symboleita, joista tutuimpia ovat varmasti tiput, kanat, kukot, munat, jänikset, erilaiset pääsiäisherkut, noidat ja luonto rairuohoineen ja narssisseineen.</p> <p><img decoding="async" class="alignnone wp-image-1705" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/Psiinen002pieni.jpg" alt="" width="274" height="410" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/Psiinen002pieni.jpg 234w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/Psiinen002pieni-201x300.jpg 201w" sizes="(max-width: 274px) 100vw, 274px" /> <img decoding="async" class="alignnone wp-image-1703" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/ps4pien.jpg" alt="" width="460" height="289" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/ps4pien.jpg 350w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/ps4pien-300x189.jpg 300w" sizes="(max-width: 460px) 100vw, 460px" /></p> <h2>Pääsiäiskorttien edeltäjiä olivat pääsiäiskirjeet ja -runot</h2> <p>Pääsiäispostikorttien edeltäjinä Suomessa ovat toimineet pääsiäiskirjeet ja -runot. Jo 1820-luvulla oli tapana, että tytöt ja pojat lähettelivät toisilleen pääsiäislauantaina pilailevia pääsiäiskirjeitä. Kirje tai runo raapustettiin puhtaaksi kaavitun tuohilevyn pinnalle tai paperinpalalle. Kääreeseen pakatun kirjeen mukana saattoi seurata lisäksi noidankuva, luuta, sarvi tai harja. Kääreen sulkeva sinetti koristeltiin lakkaan pistetyillä höyhenillä. Kääre toimitettiin vastaanottajalle salaa, koska kyseessä oli ikään kuin noidan kirje.</p> <p>Paperilappusista siirryttiin varsinaisiin pääsiäispostikortteihin, joita ei enää itse toimitettu perille, vaan annettiin ne postin kuljetettaviksi. Perinne lähettää pääsiäispostikortteja sukulaisille ja tuttaville alkoi yleistyä 1800-luvun loppupuolella. Vuonna 1898 pääsiäiskortteja lähetettiin vielä harvakseltaan mutta tämän jälkeen lähetettyjen korttien lukumäärä kasvoi pikku hiljaa maailmanlaajuiseksi. Oli kohteliasta lähettää pääsiäiskortteja ja tuntui jopa loukkaavalta, jollei niitä saanut.</p> <p><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-1708" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2017/04/1890-1910_blogi.jpg" alt="" width="274" height="422" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2017/04/1890-1910_blogi.jpg 227w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2017/04/1890-1910_blogi-195x300.jpg 195w" sizes="auto, (max-width: 274px) 100vw, 274px" /> <img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-1704" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/ps5pien.jpg" alt="" width="455" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/ps5pien.jpg 350w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/ps5pien-300x198.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/ps5pien-152x100.jpg 152w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/ps5pien-120x80.jpg 120w" sizes="auto, (max-width: 455px) 100vw, 455px" /></p> <p>Alkuaikoina painettiin sekä mustavalkoisia että värillisiä kortteja. Pääsiäispostikorttien ensimmäisinä vuosina kortin etupuolelle oli jätetty tyhjää tilaa lähettäjän tervehdyksille. Postisäännön mukaan kortin takaosaan sai liimata ainoastaan postimerkin ja kirjoittaa vastaanottajan osoitteen. Saksalaissyntyinen, englannissa postikortteja valmistanut F. Hartmann keksi jakaa vuonna 1902 osoitepuolen kahtia. Oikealle puolelle sijoitettiin osoitetiedot ja vasen jäi tyhjäksi kirjoittamista varten. Neljän vuoden sisällä tämä menetelmä hyväksyttiin kaikissa Maailman postiliiton maissa.</p> <h2>Onnen ja hedelmällisyyden symboleita</h2> <p>Valokuvien käyttö postikorteissa yleistyi aivan 1900-luvun alussa. Toisinaan mustavalkoiset valokuvat väritettiin, jotta vaikutelma olisi ollut elävämpi. Väritetyissä kuva-aiheissa esiintyi runsaasti lapsiaiheita yhdessä lampaiden, kanojen ja munien kanssa. Nuoret tytöt toimivat korteissa onnen ja toivon symboleina. Pääsiäispupu, joka henkilöityi hedelmällisyyden symboliksi, esiintyi korteissa usein munan kanssa. Valtaosa markkinoilla olleista postikorteissa painettiin Saksassa ja saksalaiset hallitsivatkin kuvakorttimarkkinoita ennen ensimmäistä maailmansotaa.</p> <p>Pääsiäiskorteille on ollut tyypillistä myös uskonnollinen kuvamaailma, jota etenkin ortodoksit ovat korteissaan suosineet. Myös kansanperinteeseen liittyvät aiheet, kuten noidat ja pääsiäistontut ovat olleet suosittuja aiheita. Pääsiäissuudelmat aiheina olivat peräisin ortodokseilta, jotka jakoivat ystävilleen taidokkaasti koristeltuja pääsiäismunia antaen samalla suudelman poskelle.</p> <p><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-1707" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/k3165_pieni.jpg" alt="" width="280" height="383" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/k3165_pieni.jpg 256w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/k3165_pieni-219x300.jpg 219w" sizes="auto, (max-width: 280px) 100vw, 280px" /> <img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-1702" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/ps2.pien_.jpg" alt="" width="448" height="292" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/ps2.pien_.jpg 350w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/ps2.pien_-300x195.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/ps2.pien_-152x100.jpg 152w" sizes="auto, (max-width: 448px) 100vw, 448px" /></p> <h2>Yhteiskunnan tapahtumat näkyivät pääsiäiskorteissa</h2> <p>1900-luvun alussa pääsiäiskortit seurasivat aikamme yhteiskunnallisia tapahtumia, kuten Japanin-Venäjän sotaa, sekä naisasia- ja työväenliikettä. Myöhemmin pääsiäiskorttien kuva-aiheisiin ilmestyivät autot, puhelimet ja muut tekniset innovaatiot. Sota-aikana 1940-luvulla korteissa heijastuivat myös huolet ja murheet.</p> <p><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-1706 alignnone" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/k3131pieni.jpg" alt="" width="286" height="451" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/k3131pieni.jpg 222w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/k3131pieni-190x300.jpg 190w" sizes="auto, (max-width: 286px) 100vw, 286px" /></p> <p>Toisen maailmansodan aikana pääsiäiskorttien lähettäminen romahti. Sodan jälkeen kortteja ryhdyttiin taas pikku hiljaa lähettelemään. Pääsiäiskorttiperinne eli voimakkaana aina 1960-luvulle saakka. Muutaman vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen pääsiäiskorttiperinne alkoi jälleen elpyä 1990-luvulla. Nykyisin pääsiäinen on kolmanneksi suosituin korttisesonki joulun ja Ystävänpäivän jälkeen.</p> <p><strong>Lähetä pääsiäiskortit viimeistään to 21.3.2024.</strong></p> <h2>Kevätpajat</h2> <p>Tervetuloa <a href="https://www.postimuseo.fi/tapahtuma/kevatpaja/">kevätpajoihin</a> Vapriikin Paja-tilaan sunnuntaina 17.3. kello 12-15 (rairuoho + pääsiäiskortti) ja sunnuntaina 24.3. kello 12-15 (pääsiäiskukka ja -kortti).</p> <h2>Lue lisää</h2> <ul> <li>Tutustu pääsiäiskortteihin <a href="https://www.postimuseo.fi/sesongit/">Parhain terveisin -verkkonäyttelyssä</a>.</li> <li><a href="https://www.postimuseo.fi/kevat-kukkii-postimerkeissa-vuokot-kevatpostimerkkien-kestosuosikkeja/">Kevään ja pääsiäisen postimerkeistä.</a></li> </ul> <p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/tipuja-munia-janiksia-noitia-ja-muita-paasiaisen-symboleita-postikorteissa/">Tipuja, munia, jäniksiä, noitia ja muita pääsiäisen symboleita postikorteissa</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p> ]]></content:encoded> <wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/tipuja-munia-janiksia-noitia-ja-muita-paasiaisen-symboleita-postikorteissa/feed/</wfw:commentRss> <slash:comments>0</slash:comments> </item> <item> <title>Ystävänpäiväkorteilla on pitkä historia – ystäviä ilahdutetaan edelleen postikorteilla</title> <link>https://www.postimuseo.fi/ystavanpaivakorteilla-on-pitka-historia-ystavia-ilahdutetaan-edelleen-postikorteilla/</link> <comments>https://www.postimuseo.fi/ystavanpaivakorteilla-on-pitka-historia-ystavia-ilahdutetaan-edelleen-postikorteilla/#comments</comments> <dc:creator><![CDATA[Silpa Forsman]]></dc:creator> <pubDate>Sat, 03 Feb 2024 11:00:48 +0000</pubDate> <category><![CDATA[BLOGI]]></category> <category><![CDATA[postikortti]]></category> <category><![CDATA[ystävänpäivä]]></category> <guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=1807</guid> <description><![CDATA[<p>Ystävänpäivällä on maailmalla pitkät perinteet. Pyhän Valentinuksen päivää vietettiin jo vuonna 350 Italiassa. Juhlaan liittyvillä postikorteilla ei ole ihan niin pitkä historia takanaan. Suomeen Valentinen päivä rantautui vasta 1980-luvulla, mutta me puhumme ystävänpäivästä. Nykyisen digitaalisen viestinnän aikana kortti tupsahtaa yhä harvemman postilaatikkoon. Postin toiseksi kiireisin postikorttisesonki on käynnissä, kun ystäviä muistetaan 14.2. Moni lähettää edelleen perinteisen […]</p> <p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/ystavanpaivakorteilla-on-pitka-historia-ystavia-ilahdutetaan-edelleen-postikorteilla/">Ystävänpäiväkorteilla on pitkä historia – ystäviä ilahdutetaan edelleen postikorteilla</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p> ]]></description> <content:encoded><![CDATA[<p><strong>Ystävänpäivällä on maailmalla pitkät perinteet. </strong><strong>Pyhän Valentinuksen päivää vietettiin jo vuonna 350 Italiassa. Juhlaan liittyvillä postikorteilla ei ole ihan niin pitkä historia takanaan. Suomeen Valentinen päivä rantautui vasta 1980-luvulla, mutta me puhumme ystävänpäivästä. Nykyisen digitaalisen viestinnän aikana kortti tupsahtaa yhä harvemman postilaatikkoon.</strong></p> <h3><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-1890 aligncenter" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/Kuva1.png" alt="" width="377" height="560" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/Kuva1.png 377w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/Kuva1-202x300.png 202w" sizes="auto, (max-width: 377px) 100vw, 377px" /></h3> <div id="attachment_1881" style="width: 310px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-1881" class="wp-image-1881 size-medium" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/Kuva2-300x226.png" alt="" width="300" height="226" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/Kuva2-300x226.png 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/Kuva2-400x300.png 400w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/Kuva2.png 702w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><p id="caption-attachment-1881" class="wp-caption-text">Postin ystävänpäiväkortteja vuodelta 2019.</p></div> <p>Postin toiseksi kiireisin postikorttisesonki on käynnissä, kun ystäviä muistetaan 14.2. Moni lähettää edelleen perinteisen kortin postin välityksellä, joka ilahduttaa nykyisin entistä enemmän, kun korttien lähettäminen alkaa olla yhä harvinaisempaa digitaalisessa ajassamme. Posti kampanjoi ystävyyden juhlan puolesta tänäkin vuonna.</p> <h2>Suomessa muistetaan ystäviä</h2> <p>Suomessa muistetaan lähinnä rakkaita ystäviä ja sukulaisia, eikä juhlalla ole juurikaan romanttisen rakkauden kaikua – ainakaan postikorttien lähettämisessä. Jenkkiläistyylinen rakastavaisten Valentine’s day ei ole iskostunut Suomeen sitten vuoden 1987, jolloin päivää alettiin vakiinnuttaa Suomeen. Tällöin Posti ja lisäksi Suomen Punainen Risti kampanjoivat ystävänpäivän puolesta. SPR julkaisi kahdeksan ystävänpäiväkorttia. Nämä ovat siis tavallaan ensimmäisiä virallisia ystävänpäiväkortteja Suomessa.</p> <div id="attachment_7987" style="width: 225px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-7987" class="size-medium wp-image-7987" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2019/02/kortti1-215x300.jpg" alt="" width="215" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2019/02/kortti1-215x300.jpg 215w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2019/02/kortti1-733x1024.jpg 733w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2019/02/kortti1-768x1072.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2019/02/kortti1-1100x1536.jpg 1100w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2019/02/kortti1.jpg 1289w" sizes="auto, (max-width: 215px) 100vw, 215px" /><p id="caption-attachment-7987" class="wp-caption-text">SPR ystävänpäiväkortteja vuodelta 1987.</p></div> <h2>Runollisia viestejä ja kirjeitä</h2> <p>Valentinen päivää on juhlittu jo pitkään, mutta korttien lähettäminen ei ole aina siihen kuulunut. Pyhän Valentinuksen päivän perinne ulottuu yli 1660 vuoden taakse Italiaan vuoteen 350. Valentinusta on pidetty juuri rakastavaisten suojelijana ja onnellisen avioliiton takaajana. Romanttisuus liitettiin päivään vasta 1300-luvulla, kun englantilainen runoilija Geoffrey Chaucer kirjoitti ”Valentinesta”.</p> <p>Tällöin ei vielä lähetelty kortteja tavalla, jolla me nyt ymmärrämme korteilla muistamisen. Tervehdyksiä oli toki mahdollista lähettää eri tavoin, mutta postikorteista ei vielä ollut kyse.</p> <p>Ylipäätänsä vanhimmat kortit, joita voidaan hyvin lavealla määrittelyllä kutsua postikorteiksi, ovat peräisin noin vuodelta 1000. Ne olivat tervehdyksiä kuvituksin papyrus- tai puulevyllä, jotka lähetti tai ”posti” toimitti perille. Jonkinlaisia ”kortteja” on lähetetty jo 600 eaa. Egyptissä, jossa oli tapana antaa uuden vuoden toivotuksia papyrusrullilla.</p> <p>Valentinuksen päivän perinne levisi Italiasta muualle Eurooppaan ja etenkin Britanniassa oli tapana lähettää ystäville ja tuttaville Valentine-kirjeitä ja -viestejä jo 1400-luvulla. Ne olivat käsinkirjoitettuja ja -koristeltuja ja kulkivat kirjekuoren sisällä. Tässä vaiheessa ei ollut mahdollista lähettää nykyisenkaltaisia valmiita pahvikortteja ilman kirjekuorta.</p> <h2>Valmiiksi painettuja postikortteja</h2> <p>Valmiiksi painettujen korttien teko alkoi toden teolla vasta 1800-luvun alkupuolella, ensimmäisenä teollistuvassa Britanniassa. Kuten muidenkin korttien myös Valentine-korttien suosio nousi nopeasti, kun niitä oli tarjolla paljon ja edullisesti. Kun tähän vielä lisätään postin uudistukset, oli luotu pohja postikorttien tulevalle suosiolle.</p> <div id="attachment_1886" style="width: 250px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-1886" class="wp-image-1886 size-medium" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/Kuva7-240x300.png" alt="" width="240" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/Kuva7-240x300.png 240w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/Kuva7.png 295w" sizes="auto, (max-width: 240px) 100vw, 240px" /><p id="caption-attachment-1886" class="wp-caption-text">Viktoriaanisen ajan Valentinen päivän kortti. Museum of London, Wikimedia Commons.</p></div> <p>1800-luvun alkupuolella kortit kulkivat vielä kirjekuoressa, koska virallista, postin tunnustamaa postikorttia ei oltu vielä keksitty – siis sellaista, johon itsessään kirjoitetaan osoite ja liimataan postimerkki. Virallisia postikortteja alettiin ideoita Itävallassa 1860-luvulla, ja ne otettiin käyttöön vuonna 1869 – Britanniassa jo seuraavana vuonna. Samoihin aikoihin kortteihin tarvittavan pahvin teollinen kehitys oli tapahtunut.</p> <p>Tätä ennen oli myös keksitty postimerkki – sekin Britanniassa vuonna 1840. Postimerkin käyttöönotto liittyi maan laajaan postiuudistukseen, missä mm. postimaksu aleni, mikä osaltaan lisäsi myös Valentine-korttien lähettämisen suosiota. Ihmiset alkoivat olla myös enenemässä määrin kirjoitustaitoisia ja tarve kommunikoida kasvoi. Samaan aikaan Britanniassa elettiin tekosiveää viktoriaanista aikaa. Postikorttien anonyymi luonne antoi mahdollisuuden lähestyä ihailun kohdetta uskaliaillakin viesteillä.</p> <h2>Korttiaiheita muista maista</h2> <p>Suomessa Postin viralliset kortit otettiin käyttöön jo vuonna 1871, mutta luku- ja kirjoitustaidossa olimme vielä jäljessä. Myös yksityiset tuottajat alkoivat tehdä suosioon nopeasti nousseita kuvakortteja 1800-luvun lopulla. Ystävyyteen ja rakkauteen liittyviä korttiaiheita julkaistiin Suomessa jo 1800-luvun loppupuolelta lähtien, vaikka virallinen ystävänpäivä oli vielä kaukana tulevaisuudessa. Monet korttiaiheet tulivatkin muista maista.</p> <div id="attachment_1888" style="width: 205px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-1888" class="wp-image-1888 size-medium" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/Kuva9-195x300.png" alt="" width="195" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/Kuva9-195x300.png 195w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/Kuva9.png 275w" sizes="auto, (max-width: 195px) 100vw, 195px" /><p id="caption-attachment-1888" class="wp-caption-text">Ystävänpäiväkortti 1900-luvun alusta. Wikimedia Commons.</p></div> <p>Nykyään erityisesti Yhdysvaltoihin yhdistettävä Valentinen päivän vietto levisi sinne 1800-luvulla Britannian innoittamana. Ensimmäisen Valentinen kortin kehitti Esther Howland vuonna 1840. Hän tilasi Britanniasta paperituotteita ja kukkakoristeita ja aloitti korttiliiketoimintansa, josta tuli todella suosittu. Tässä vaiheessa monenlaiset paperituotteet, kuten pitsimäiset koristukset, sekä nauhat olivat jo saatavilla ja niillä sai luotua upeita, koristeellisia kortteja.</p> <div id="attachment_1887" style="width: 231px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-1887" class="wp-image-1887 size-medium" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/Kuva8-221x300.png" alt="" width="221" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/Kuva8-221x300.png 221w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/Kuva8.png 314w" sizes="auto, (max-width: 221px) 100vw, 221px" /><p id="caption-attachment-1887" class="wp-caption-text">Esther Howlandin Valentinen kortti noin 1870-luvulta. Mount Holyoke College Archives and Special Collections, South Hadley, MA. Wikimedia Commons.</p></div> <p>Manner-Euroopassa ystävänpäivä tuli yleisesti tunnetuksi vasta 1900-luvulla, ensin Ranskassa ja sitten Belgiassa. Toisen maailmansodan jälkeen sen vietto levisi Saksaan, Sveitsiin ja Itävaltaan. Ruotsissa ystävänpäivänvietto alkoi 1960-luvulla, kun se lanseerattiin kaupallisessa tarkoituksessa.</p> <p><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-1889 alignnone" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/Kuva10.png" alt="" width="658" height="445" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/Kuva10.png 658w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/Kuva10-300x203.png 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/Kuva10-120x80.png 120w" sizes="auto, (max-width: 658px) 100vw, 658px" /></p> <p>Vaikka Valentinen päivän vietolla on todella pitkät perinteet, nykyisenkaltaisia postikortteja on lähetetty vasta 1800-luvulta. Moni pitää edelleen yllä postikorttikulttuuria erityisesti ystävänpäivänä. Päivään on kietoutunut paljon myös muita tapoja.</p> <p>Itse olen usein virittäytynyt ystävänpäivään pohtimalla korttien kuva-aiheita ystävilleni ja ihastellut ystävänpäivän postimerkkejä. Joskus askartelemme yhdessä lasteni kanssa kortteja sukulaisillekin. Vuosi vuodelta lähettämieni korttien määrä on vähentynyt ja toivotus jaettu sähköisin viestimin. Silti, kortti välittää tunteen moninkertaisesti verrattuna digitaaliseen viestiin!</p> <p>Lähetätkö sinä perinteisiä ystävänpäiväkortteja?</p> <p><strong>Muista lähettää ystävänpäiväkortit ajoissa!</strong></p> <h3>Tutustu myös</h3> <ul> <li><a href="https://www.postimuseo.fi/virtual_exhibitions/ystavanpaivakortit/" target="_blank" rel="noopener">verkkonäyttelyymme ystävänpäiväkorteista</a>.</li> </ul> <p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/ystavanpaivakorteilla-on-pitka-historia-ystavia-ilahdutetaan-edelleen-postikorteilla/">Ystävänpäiväkorteilla on pitkä historia – ystäviä ilahdutetaan edelleen postikorteilla</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p> ]]></content:encoded> <wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/ystavanpaivakorteilla-on-pitka-historia-ystavia-ilahdutetaan-edelleen-postikorteilla/feed/</wfw:commentRss> <slash:comments>2</slash:comments> </item> <item> <title>Maksimipostikortit – maksimoitu ilo!</title> <link>https://www.postimuseo.fi/maksimipostikortit-maksimoitu-ilo/</link> <comments>https://www.postimuseo.fi/maksimipostikortit-maksimoitu-ilo/#respond</comments> <dc:creator><![CDATA[Sanna Oikarinen]]></dc:creator> <pubDate>Fri, 05 May 2023 08:01:27 +0000</pubDate> <category><![CDATA[BLOGI]]></category> <category><![CDATA[ensipäivä]]></category> <category><![CDATA[keräily]]></category> <category><![CDATA[maksimipostikortti]]></category> <category><![CDATA[postikortti]]></category> <category><![CDATA[virpi pekkala]]></category> <guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=13749</guid> <description><![CDATA[<p>Oletko joskus metsästänyt postimerkin aiheeseen sopivaa postikorttia tai toisin päin? Siinä tapauksessa olet ollut jo hyvin lähellä maksimifilateliaa. Maksimi- tai maksipostikortilla tarkoitetaan postikortin, -merkin ja -leiman yhteistä teemaa. Maksimikortit poikkeavat tavallisesta postikortista niin, että postimerkki ja -leima tulevat kortin kuvapuolelle. Postimerkin aihe siis maksimoidaan siihen sopivalla kortilla ja päivämääräleimalla. Harrastuksen alkuun Valmiita maksimipostikortteja on valmistettu […]</p> <p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/maksimipostikortit-maksimoitu-ilo/">Maksimipostikortit – maksimoitu ilo!</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p> ]]></description> <content:encoded><![CDATA[<p><strong>Oletko joskus metsästänyt postimerkin aiheeseen sopivaa postikorttia tai toisin päin? Siinä tapauksessa olet ollut jo hyvin lähellä maksimifilateliaa. Maksimi- tai maksipostikortilla tarkoitetaan postikortin, -merkin ja -leiman yhteistä teemaa. Maksimikortit poikkeavat tavallisesta postikortista niin, että postimerkki ja -leima tulevat kortin kuvapuolelle. Postimerkin aihe siis maksimoidaan siihen sopivalla kortilla ja päivämääräleimalla.</strong></p> <h4>Harrastuksen alkuun</h4> <p>Valmiita maksimipostikortteja on valmistettu myyntiin Postin toimesta. Niissä on usein täsmälleen postimerkin kuva-aihetta vastaava kortti ja postimerkin ensipäiväleima. Ensimmäinen Postin maksimikortti julkaistiin vuonna 1983, ja sen aiheena oli Hollolan kirkko. Yhteensä Postin numeroituun ja 2016 lakkautettuun maksimikorttisarjaan kuuluu 111 korttia 37 eri postimerkkisarjan julkaisusta.</p> <p>Erilaisissa keräilytapahtumissa ja kauppapaikoilla on usein myynnissä myös keräilijöiden itse valmistamia maksimikortteja. Niiden joukosta saattaa löytyä todellisia aarteita tai hyviä ideoita omaan harrastukseen! Vaikka valmiiden korttien ostamisesta puuttuukin eri osasten löytämisen ilo, pääsee niillä ainakin hyvin alkuun keräilyssä.</p> <div id="attachment_13755" style="width: 432px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-13755" class="wp-image-13755" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/hollola-300x218.jpg" alt="Hollolan kirkon asehuoneen ovi kuvattuna postikortissa ja -merkissä." width="422" height="307" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/hollola-300x218.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/hollola-1024x743.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/hollola-768x558.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/hollola-1536x1115.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/hollola.jpg 2000w" sizes="auto, (max-width: 422px) 100vw, 422px" /><p id="caption-attachment-13755" class="wp-caption-text">Ensimmäinen Postin julkaisema maksimikortti vuodelta 1983. Kortissa ja merkissä on kuvattuna Hollolan kirkon asehuoneen ovi, ja leimassa näkyy koko kirkkorakennus.</p></div> <div id="attachment_13751" style="width: 442px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-13751" class="wp-image-13751" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/Lumileopardi-300x212.jpg" alt="Maksimipostikortti, jossa on lumileopardin pennun kuva sekä Lumileopardi-postimerkki Korkeasaari-leimalla." width="432" height="305" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/Lumileopardi-300x212.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/Lumileopardi-1024x725.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/Lumileopardi-768x544.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/Lumileopardi-1536x1087.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/Lumileopardi.jpg 2000w" sizes="auto, (max-width: 432px) 100vw, 432px" /><p id="caption-attachment-13751" class="wp-caption-text">Postin Lumileopardi- maksimikortti n:o 10 numeroidusta sarjasta. 12.6.1989 ilmestynyt Lumileopardi -postimerkki Korkeasaari 100 vuotta -sarjasta Korkeasaaren erikoisleimalla.</p></div> <p> </p> <h4>Maksimifilatelia harrastuksena</h4> <p>Maksimifilateliaa voi harrastaa kuka tahansa, ja Suomessa toimii myös aiheelle vihkiytynyt yhdistys Maksimifilatelistit ry. Yhdistys on perustettu vuonna 1990 vastaukseksi selvästi nousseeseen harrastajamäärään.<br /> Ensimmäiset maksimipostikortit Suomessa tehtiin jo 1900-luvun alussa suomalaisen leijonavaakunapostimerkin lakkauttamisen muistoksi, ja 1930-luvulla julkaistuista ensimmäisistä suomalaisista kuvapostimerkeistä maksimikortteja tunnetaan jo runsaasti.</p> <p>Ensimmäiset viralliset maksimipostikorttien ominaisuuksia, kuten kortin kokoa, saatavuutta ja postimerkkien määrää, koskevat kansainväliset säännöt tulivat kuitenkin vasta 1950-luvulla. Säännöt luotiin filateelisia näyttelyitä varten, ja niitä on päivitetty 1970-luvulla. <a href="https://www.filatelisti.fi/site/assets/files/1814/srev_maksimifilatelia.pdf" target="_blank" rel="noopener">Tutustu sääntöihin filatelisti.fi-sivulla</a>.</p> <div id="attachment_13750" style="width: 641px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-13750" class=" wp-image-13750" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/hameenlinna-1024x718.jpg" alt="Maksipostikortissa kuvattu hämeenlinnalaisa hiihtäjiä, postimerkissä on Hämeen linna, leima on Finlandia-hiihdon erikoisleima" width="631" height="442" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/hameenlinna-1024x718.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/hameenlinna-300x210.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/hameenlinna-768x539.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/hameenlinna-1536x1078.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/hameenlinna.jpg 2000w" sizes="auto, (max-width: 631px) 100vw, 631px" /><p id="caption-attachment-13750" class="wp-caption-text">15.1.1982 ilmestynyt yleismerkki Hämeen linna Finlandia-hiihdon erikoisleimalla, leimattu 26.2.1984. Kaj Hellman ltd:n painattama uusintapainos hiihtäjiä kuvaavasta Hämeenlinna-paikkakuntakortista.</p></div> <h4>Ensipäivätapahtumat</h4> <div id="attachment_13753" style="width: 273px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-13753" class=" wp-image-13753" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/Pekkala-1-218x300.jpg" alt="Maksimikortissa on kuvattuna linnunpönttöä koivuun kiinnittävä poika." width="263" height="362" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/Pekkala-1-218x300.jpg 218w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/Pekkala-1-745x1024.jpg 745w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/Pekkala-1-768x1056.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/Pekkala-1-1117x1536.jpg 1117w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/Pekkala-1-1489x2048.jpg 1489w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/Pekkala-1-scaled.jpg 1862w" sizes="auto, (max-width: 263px) 100vw, 263px" /><p id="caption-attachment-13753" class="wp-caption-text">Virpi Pekkalan suunnittelemassa postikortissa on Päivi Unegen suunnittelema aiheeseen sopiva postimerkki ja sen ensipäiväleima.</p></div> <p>Toinen helppo tapa päästä maksimifilatelia-harrastuksen alkuun on Helsingin pääpostissa neljä kertaa vuodessa järjestettävässä ensipäivätapahtumassa vierailu: ensipäiväleimat ovat aina uusien ilmestyvien postimerkkien aiheisiin sopivaksi suunniteltuja ja molempia saa tapahtumasta.</p> <p>Postimerkit ostetaan kassalta, mutta leimaus tehdään Postin aulassa veloituksetta. Julkaistaviin postimerkkeihin voi tutustua etukäteen vaikkapa Postin verkkosivuilla, joten teemoihin sopivia postikorttejakin voi hankkia jo etukäteen!</p> <h4>Haluatko tutustua harrastukseen ja maksimipostikortteihin paremmin?</h4> <p>Maksimipostikortteihin voit tutustua tiistaina 9. toukokuuta Postimuseossa Vapriikin kokouskäytävällä avautuvassa, kuvittaja Virpi Pekkalan postikortteihin pohjautuvassa pienoisnäyttelyssä. Kortit ovat keräilijä Leena Vainion laajasta kokoelmasta. <a href="https://www.postimuseo.fi/nayttely/kohti-kesaa-virpi-pekkalan-maksimipostikortteja/"><em>Kohti kesää</em> -pienoisnäyttelyssä</a> nähdään myös Virpi Pekkalan korttien aiheisiin liittyviä pienoismalleja.</p> <p>Samana päivänä julkaistaan Virpi Pekkalan suunnittelema <em>Kevättä ilmassa</em> -arkki, jossa on viisi erilaista keijuaiheista keväistä postimerkkiä. Ensipäivätapahtuma järjestetään tuolloin Helsingin pääpostitalolla klo 13–16, ja Virpi Pekkala on myös paikalla signeeraamassa töitään.</p> <p>Virpi Pekkalan voit tavata myös <a href="https://www.postimuseo.fi/tapahtuma/museoiden-yo-2/">Museoiden yönä</a> Tampereella lauantaina 20.5. Hän piirtää pikaluonnoksia kävijöille klo 18-20.</p> <p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/maksimipostikortit-maksimoitu-ilo/">Maksimipostikortit – maksimoitu ilo!</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p> ]]></content:encoded> <wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/maksimipostikortit-maksimoitu-ilo/feed/</wfw:commentRss> <slash:comments>0</slash:comments> </item> <item> <title>Tunteita, aatteita, rooleja – opiskelijoilta uusia näkökulmia korttikokoelmaan</title> <link>https://www.postimuseo.fi/tunteita-aatteita-rooleja-opiskelijoilta-uusia-nakokulmia-korttikokoelmaan/</link> <comments>https://www.postimuseo.fi/tunteita-aatteita-rooleja-opiskelijoilta-uusia-nakokulmia-korttikokoelmaan/#respond</comments> <dc:creator><![CDATA[Henna Kojo]]></dc:creator> <pubDate>Wed, 26 Apr 2023 12:59:58 +0000</pubDate> <category><![CDATA[BLOGI]]></category> <category><![CDATA[kokoelmat]]></category> <category><![CDATA[postikortti]]></category> <guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=13709</guid> <description><![CDATA[<p>Toteutimme osana MuseoX-hanketta Tampereen yliopiston historian oppiaineen kanssa työpajoja, joissa opiskelijat pääsivät harjoittelemaan tutkimusaineiston käyttöä. Me taas saimme mahdollisuuden avata postikorttikokoelmaamme uusille tulkinnoille. Postimuseon uudistuessa osana MuseoX-hanketta halusimme erilaisilla ketterillä kokeiluilla etsiä uusia tulkintoja perinteiseksi mielletyistä kokoelman osista. Tavoitteena oli avartaa museon omaa ymmärrystä siitä, miten aineistoa voisi käyttää. Uudelleentulkintoja alettiin tehdä yhdessä historian opiskelijoiden […]</p> <p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/tunteita-aatteita-rooleja-opiskelijoilta-uusia-nakokulmia-korttikokoelmaan/">Tunteita, aatteita, rooleja – opiskelijoilta uusia näkökulmia korttikokoelmaan</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p> ]]></description> <content:encoded><![CDATA[<p><strong>Toteutimme osana MuseoX-hanketta Tampereen yliopiston historian oppiaineen kanssa työpajoja, joissa opiskelijat pääsivät harjoittelemaan tutkimusaineiston käyttöä. Me taas saimme mahdollisuuden avata postikorttikokoelmaamme uusille tulkinnoille.</strong></p> <p>Postimuseon uudistuessa osana MuseoX-hanketta halusimme erilaisilla ketterillä kokeiluilla etsiä uusia tulkintoja perinteiseksi mielletyistä kokoelman osista. Tavoitteena oli avartaa museon omaa ymmärrystä siitä, miten aineistoa voisi käyttää. Uudelleentulkintoja alettiin tehdä yhdessä historian opiskelijoiden kanssa osana Tampereen yliopiston historian oppiaineen menetelmäkurssia syksyllä 2022.</p> <p>Yksi Postimuseon suurimmista kokoelmista on laajuudeltaan noin 220 000 objektin kuva-aiheittain järjestetty postikorttikokoelma. Korttikokoelma kertoo muun muassa kahdenvälisestä viestinnästä, kalenterijuhlista ja visuaalisen kulttuurin muutoksista.</p> <h4>Yleisöille kokoelmatyö avaa verhon kulissien taakse</h4> <p>Arkistokelpoiset pahvilaatikot kätkivät sisäänsä sadoittain kortteja, kun opiskelijat marraskuussa saapuivat Vapriikin työpajatilaan harjoittelemaan tutkimusaineiston käyttöä työpajoihimme. Ennen työskentelyn aloittamista perehdyttiin kokoelmatyöskentelyn ja aineiston käsittelyn sääntöihin.</p> <div id="attachment_13714" style="width: 910px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-13714" class="size-large wp-image-13714" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/04/IMG_0996-1024x768.jpg" alt="Pahvilaatikossa postikortteja aiheittain järjestettynä." width="900" height="675" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/04/IMG_0996-1024x768.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/04/IMG_0996-300x225.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/04/IMG_0996-768x576.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/04/IMG_0996-1536x1152.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/04/IMG_0996-2048x1536.jpg 2048w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/04/IMG_0996-400x300.jpg 400w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-13714" class="wp-caption-text">Korttiaineisto on järjestetty kokoelmiin kuva-aiheittain. Tunnettujen henkilöiden joukosta opiskelijat löysivät muun muassa näyttelijöitä, hallitsijoita ja poliittisia henkilöitä.</p></div> <p>Työpaja käynnistyi aineistoon tutustumisella. Vapriikin työpajatilassa vallitsi satunnaisiin kommentteihin keskeytyvä hiljaisuus, kun opiskelijat tarkastelivat korttien kuva-aiheita, lukivat niihin kirjoitettuja viestejä ja tutkivat postimerkkejä ja -leimoja. Hiljalleen ryhmät alkoivat hahmotella tutkimusteemoja ja -kysymyksiä, joihin heidän saamansa aineisto voisi toimia lähteenä. Lopuksi keskusteltiin aineistojen mahdollisuuksista ja rajoituksista.</p> <p>Kokoelmien kanssa työskennellessä museon toiminta avautui opiskelijoille laajemmin ja sai uusia merkityksiä. Työpajoissa pohdittiin muun muassa kokoelmia keräämisen syitä ja niiden järjestäminen vaikutusta tutkimiselle. Fyysinen objekti voi olla vain yhdessä paikassa kerrallaan ja teemoittainen järjestäminen on tietyn näkökulman valinta ja toisen valitsematta jättäminen. Digitoituja aineistoja on mahdollista järjestää useisiin erilaisiin kokonaisuuksiin kuva-aiheiden, ajoituksen, kirjoittajien tai tekstisisältöjen perusteella.</p> <p>Kannustimme opiskelijoita katsomaan postikortteja avoimin silmin. Kokoelmista nostettiin kuva-aiheen perusteella järjestetyt kuusi teemaa työpajoja varten. Kenttäposti, lapset, tunnetut henkilöt, Helsinki, Viipuri ja poliittinen toiminta toimivat temaattisina lähtöpisteinä, joista opiskelijat nostivat neljän tunnin työpajoissa uudenlaisia tutkimuskysymyksiä ja teemoja.</p> <div id="attachment_13711" style="width: 910px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-13711" class="size-large wp-image-13711" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/04/IMG_0993-1024x768.jpg" alt="Pöydällä vanhoja kenttäpostikortteja, joita lajiteltu aiheiden mukaan." width="900" height="675" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/04/IMG_0993-1024x768.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/04/IMG_0993-300x225.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/04/IMG_0993-768x576.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/04/IMG_0993-1536x1152.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/04/IMG_0993-2048x1536.jpg 2048w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/04/IMG_0993-400x300.jpg 400w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-13711" class="wp-caption-text">Korttipajassa opiskelijat pohtivat kenttäpostissa kulkeneiden korttien välittämiä tunteita sekä viestinvälityksessä olleiden välisiä suhteita.</p></div> <h4>Uudet näkökulmat perinteiseen aineistoon</h4> <p>Mitä opiskelijat sitten löysivät korttikokoelmasta? Korttien kuva-aiheet voisivat toimia vaikkapa sukupuoliroolien, kauneusihanteiden tai lapsuudenesittämisen lähdeaineistona. Korttien viesteistä taas löydettiin mahdollisuus tutkia esimerkiksi tunteiden ilmaisua tai kotimaanmatkailun merkitystä isänmaallisuuden rakentumiselle. Tervehdysten, toivotusten ja puhutteluiden tutkiminen pidemmällä aikajänteellä antaisi uuden näkökulman tapa- ja viestintäkulttuurin muutoksen hahmottamiselle.</p> <p>Opiskelijoiden luovuus yllätti ja korttikokoelmasta alkoi syntyä entistä monipuolisempi kuva. Yhteistyötä historian oppiaineen kanssa aiotaan jatkaa työpajoilla tänä lukuvuonna. Ehkäpä käsittelyssä on silloin jokin uusi kokoelmanosa, joka kaipaa uusia näkökulmia.</p> <div id="attachment_13712" style="width: 910px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-13712" class="wp-image-13712 size-large" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/04/IMG_0994-1-1024x768.jpg" alt="Pöydällä postikortteja, joiden kuva-aiheena lapset. Kortteja lajiteltu ryhmiin kuvien perusteella." width="900" height="675" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/04/IMG_0994-1-1024x768.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/04/IMG_0994-1-300x225.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/04/IMG_0994-1-768x576.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/04/IMG_0994-1-1536x1152.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/04/IMG_0994-1-2048x1536.jpg 2048w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/04/IMG_0994-1-400x300.jpg 400w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-13712" class="wp-caption-text">Korttipajassa opiskelijat pohtivat muun muassa lapsuuden kuvauksien korttien kuva-aiheissa.</p></div> <h4>Keräilijän testamenttilahjoitus luo pohjan kokoelmalle</h4> <p>Museon kokoelmiin päätyy objekteja eri tavoin – lahjoitukset ja hankinnat kartuttavat kokoelmaa, joka pyrkii kuvaamaan kattavasti museon erikoisalaan liittyviä eri ilmiöitä. Museo tallentaa kokoelmiinsa esimerkiksi esineitä, valokuvia, haastatteluaineistoja ja videokuvaa. Aineisto, joka on päätetty tallentaa kokoelmiin, saa museossa oman yksilöllisen tunnisteensa ja tiedot sen taustasta, sisällöstä ja siihen liittyvistä henkilöistä ja paikoista kirjataan ylös.</p> <p>Luetteloinnin jälkeen aineisto siirretään kokoelmatiloihin ja sitä voidaan käyttää museon toiminnassa, esimerkiksi näyttelyissä tai julkaisuissa. Osaa aineistoista käytetään saman tien, osa pääsee esille myöhemmin.</p> <p>Kokoelmatyön tavoitteena on säilyttää kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, mutta sen lisäksi myös lisätä ymmärrystä erilaisista nykyhetken ja menneisyyden ilmiöistä materiaalisten todistuskappaleiden avulla.</p> <p>Postimuseo sai Tamara Reppoltin (1939–2007) postikorttikokoelman testamenttilahjoituksena vuonna 2007. Reppolt oli aktiivinen ja monipuolinen keräilijä, jonka laaja, noin 130 000 kappaleen postikorttikokoelma sisältää kortteja 1800-luvun lopulta aina 2000-luvun alkuun asti. Osan korteista keräilijä oli itse järjestänyt teemoittain kansioihin.</p> <p>Suurin osa kokoelmasta järjestettiin Postimuseolla aihepiireittäin kortin kuva-aiheen perusteella laatikoihin helpottamaan niiden käsittelyä ja löytämistä. Aiheita kokoelmassa ovat esimerkiksi maat, alueet ja paikkakunnat, kuten Venäjä, Karjala ja Helsinki, tietyt postikorttitaiteilijat kuten Jenny Nyström, vuotuisjuhlat ja kukka-aiheet. Reppoltin keräämiä kortteja on esitelty esimerkiksi Postimuseon näyttelyissä.</p> <p><strong>Korttipajat olivat yksi neljästä Postimuseon ja Tampereen kaupungin historiallisten museoiden MuseoX-hankkeeseen liittyvästä ketterästä kokeilusta. Muista kokeiluista näyttelelytyön, nykydokumentoinnin ja tapahtumatoiminnan parissa pääset lukemaan <a href="https://museox.fi/museox-hanke-etenee-kettera-kokeilu-kerrallaan/" target="_blank" rel="noopener">MuseoX:n verkkosivujen ajankohtaisissa jutuissa</a>.</strong></p> <p><a href="https://www.postimuseo.fi/kokoelmat/postikortit/">Lue lisää Postimuseon postikorttikokoelmasta</a></p> <p> </p> <p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/tunteita-aatteita-rooleja-opiskelijoilta-uusia-nakokulmia-korttikokoelmaan/">Tunteita, aatteita, rooleja – opiskelijoilta uusia näkökulmia korttikokoelmaan</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p> ]]></content:encoded> <wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/tunteita-aatteita-rooleja-opiskelijoilta-uusia-nakokulmia-korttikokoelmaan/feed/</wfw:commentRss> <slash:comments>0</slash:comments> </item> <item> <title>Uuden vuoden korttien runsas ja yllättävä kuvamaailma</title> <link>https://www.postimuseo.fi/uuden-vuoden-korttien-runsas-ja-yllattava-kuvamaailma/</link> <comments>https://www.postimuseo.fi/uuden-vuoden-korttien-runsas-ja-yllattava-kuvamaailma/#respond</comments> <dc:creator><![CDATA[Mirka Ylä-Mattila]]></dc:creator> <pubDate>Mon, 27 Dec 2021 08:23:45 +0000</pubDate> <category><![CDATA[BLOGI]]></category> <category><![CDATA[joulu]]></category> <category><![CDATA[joulukortti]]></category> <category><![CDATA[postikortti]]></category> <guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=7572</guid> <description><![CDATA[<p>Olet luultavasti vastaanottanut joulukortteja tänä vuonna, mutta tuskin olet koskaan saanut uuden vuoden kortteja. Onnellista uutta vuotta kun on tapana toivottaa joulukortin yhteydessä. Uuden vuoden kortit olivat kuitenkin ensin yleisempiä kuin joulukortit, kunnes ne yhdistyivät. Uuden vuoden kortit olivat joulukorttien ohella hyvin suosittuja 1800-luvun lopulta lähtien, kun postikorttien lähetys yleistyi. Erityisesti ne kasvattivat suosiotaan vuosisadan […]</p> <p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/uuden-vuoden-korttien-runsas-ja-yllattava-kuvamaailma/">Uuden vuoden korttien runsas ja yllättävä kuvamaailma</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p> ]]></description> <content:encoded><![CDATA[<p><strong>Olet luultavasti vastaanottanut joulukortteja tänä vuonna, mutta tuskin olet koskaan saanut uuden vuoden kortteja. Onnellista uutta vuotta kun on tapana toivottaa joulukortin yhteydessä. Uuden vuoden kortit olivat kuitenkin ensin yleisempiä kuin joulukortit, kunnes ne yhdistyivät.</strong></p> <p>Uuden vuoden kortit olivat joulukorttien ohella hyvin suosittuja 1800-luvun lopulta lähtien, kun postikorttien lähetys yleistyi. Erityisesti ne kasvattivat suosiotaan vuosisadan vaihteessa. Ensimmäiset uuden vuoden kortit olivat pienikokoisia ja kulkivat kirjekuoren sisällä. Niissä oli useimmiten vain koristeellinen vuosiluku, joka jäikin oleelliseksi osaksi myöhempiäkin kortteja.</p> <div id="attachment_7567" style="width: 762px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-7567" class="wp-image-7567 " src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Ruotsi_1a-1024x697.jpg" alt="" width="752" height="512" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Ruotsi_1a-1024x697.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Ruotsi_1a-300x204.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Ruotsi_1a-768x523.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Ruotsi_1a-1536x1046.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Ruotsi_1a-2048x1395.jpg 2048w" sizes="auto, (max-width: 752px) 100vw, 752px" /><p id="caption-attachment-7567" class="wp-caption-text">Ruotsalainen uuden vuoden kortti, jossa on tyypillistä uuden vuoden korttien kuvastoa: vuosiluku, kuu ja enkeli.</p></div> <h4>Onnea ja vaurautta tulevalle vuodelle</h4> <p>Uuden vuoden korttien aihemaailma on runsas. Eri maiden korteissa on paljon samankaltaisuuksia. Hyvän onnen tuojat olivat suosittuja, kuten neliapilat ja hevosenkengät. Myös noppia näkyy jonkin verran. Vaurautta toivottiin kolikkokuvin ja rahasäkein.</p> <div id="attachment_7568" style="width: 910px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-7568" class="wp-image-7568 size-large" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Saksa_1a-1024x677.jpg" alt="" width="900" height="595" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Saksa_1a-1024x677.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Saksa_1a-300x198.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Saksa_1a-768x508.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Saksa_1a-1536x1016.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Saksa_1a-2048x1354.jpg 2048w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Saksa_1a-152x100.jpg 152w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Saksa_1a-120x80.jpg 120w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-7568" class="wp-caption-text">Saksalaisessa kortissa v. 1909 on rahasäkkejä ja neliapiloita.</p></div> <p>Myös possuja tai sikoja on kuvattu paljon. Nekin yhdistetään vaurauteen.</p> <div id="attachment_7571" style="width: 432px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-7571" class="wp-image-7571" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Viro_3a-674x1024.jpg" alt="" width="422" height="641" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Viro_3a-674x1024.jpg 674w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Viro_3a-197x300.jpg 197w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Viro_3a-768x1167.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Viro_3a-1011x1536.jpg 1011w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Viro_3a-1348x2048.jpg 1348w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Viro_3a-scaled.jpg 1685w" sizes="auto, (max-width: 422px) 100vw, 422px" /><p id="caption-attachment-7571" class="wp-caption-text">Virolaisessa uuden vuoden kortissa v. 1929 on apiloita ja sikoja.</p></div> <p>Vauvat ovat suosittuja uuden vuoden symbolina kuvaten tulevan vuoden nuoruutta, uutta alkua. Vauvojen parina on joskus kuvattuna vanhus, joka väistyy uuden elämän tieltä. Uuteen vuoteen viittaa myös kuutamo – useimmiten täysikuu.</p> <div id="attachment_7564" style="width: 910px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-7564" class="wp-image-7564 size-large" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Englanti_USA_1a-1024x684.jpg" alt="" width="900" height="601" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Englanti_USA_1a-1024x684.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Englanti_USA_1a-300x200.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Englanti_USA_1a-768x513.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Englanti_USA_1a-1536x1026.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Englanti_USA_1a-2048x1368.jpg 2048w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Englanti_USA_1a-1180x787.jpg 1180w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Englanti_USA_1a-120x80.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Englanti_USA_1a-380x253.jpg 380w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-7564" class="wp-caption-text">Uuden vuoden kortti Englannista. Vanha vuosi 1909 väistyy autolla uuden vuoden 1910 lentoaluksen tieltä.</p></div> <h4>Jouluisia aiheita?</h4> <p>Muita suosittuja aiheita olivat vuosiluvut, lapset, nuoret naiset, pariskunnat juhlatamineissa sekä kukat ja linnut. Kukissa kuvataan usein pieniä sinisiä kukkia, kuten orvokkeja tai lemmikkejä.</p> <p>Joidenkin maiden korteissa on omaleimaista kuvastoa. Esimerkiksi ruotsalaisissa uuden vuoden korteissa on paljon kansallispukuja ja Ruotsin lippuja.</p> <p>Jouluisiksi aiheiksi nykyisin mielletyt hahmot, kuten enkelit, tontut ja lumiukot näyttäytyvät monissa korteissa.</p> <div id="attachment_7565" style="width: 322px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-7565" class="wp-image-7565" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Espanja_1a-687x1024.jpg" alt="" width="312" height="465" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Espanja_1a-687x1024.jpg 687w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Espanja_1a-201x300.jpg 201w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Espanja_1a-768x1144.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Espanja_1a-1031x1536.jpg 1031w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Espanja_1a-1374x2048.jpg 1374w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Espanja_1a-scaled.jpg 1718w" sizes="auto, (max-width: 312px) 100vw, 312px" /><p id="caption-attachment-7565" class="wp-caption-text">Kortti Espanjasta v. 1911.</p></div> <p>Välillä kortin liittäminen uuteen vuoteen on kiinni vain pienestä yksityiskohdasta, kuten samppanjapullosta.</p> <div id="attachment_7569" style="width: 765px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-7569" class="wp-image-7569 " src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Tanska_2a-1024x672.jpg" alt="" width="755" height="496" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Tanska_2a-1024x672.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Tanska_2a-300x197.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Tanska_2a-768x504.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Tanska_2a-1536x1008.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Tanska_2a-2048x1344.jpg 2048w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Tanska_2a-152x100.jpg 152w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Tanska_2a-120x80.jpg 120w" sizes="auto, (max-width: 755px) 100vw, 755px" /><p id="caption-attachment-7569" class="wp-caption-text">Tanskalaisessa kortissa v. 1921 on paljon tyypillistä uuden vuoden korttien kuvastoa: rahaa, kuohuvaa juomaa ja tonttu.</p></div> <h4>Outoja symboleja</h4> <p>Monien maiden postikortit olivat ulkomailla tuotettuja. Saksasta tuli paljon kortteja, koska siellä oli pitkät ja osaavat perinteet painatuksessa. Eri maihin toimitettavissa korteissa käytettiin samaa kuvamaailmaa, mutta teksti oli painettu sen maan kielellä, mihin kortit toimitettiin. Näin korteissa saattoi olla sellaista kuvastoa, jotka eivät suoraan kuuluneet kohdemaan kulttuuriin.</p> <p>Erikoisia symboleja olivat esimerkiksi leppäkerttu, punakärpässieni ja nokisutari. Niitä näkee useiden maiden uuden vuoden korteissa. Niillä oli vakiintunut asema saksalaisessa perinteessä, mutta harvoja vertauskohtia suomalaisessa kulttuurissa.</p> <div id="attachment_7566" style="width: 382px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-7566" class="wp-image-7566 " src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Ranska_5a-670x1024.jpg" alt="" width="372" height="568" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Ranska_5a-670x1024.jpg 670w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Ranska_5a-196x300.jpg 196w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Ranska_5a-768x1174.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Ranska_5a-1004x1536.jpg 1004w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Ranska_5a-1339x2048.jpg 1339w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Ranska_5a-scaled.jpg 1674w" sizes="auto, (max-width: 372px) 100vw, 372px" /><p id="caption-attachment-7566" class="wp-caption-text">Ranskalaisessa kortissa leppäkertut lämmittelemässä v. 1952.</p></div> <div id="attachment_7570" style="width: 382px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-7570" class="wp-image-7570 " src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Tsekki_2a-687x1024.jpg" alt="" width="372" height="555" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Tsekki_2a-687x1024.jpg 687w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Tsekki_2a-201x300.jpg 201w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Tsekki_2a-768x1144.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Tsekki_2a-1031x1536.jpg 1031w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Tsekki_2a-1374x2048.jpg 1374w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Tsekki_2a-scaled.jpg 1718w" sizes="auto, (max-width: 372px) 100vw, 372px" /><p id="caption-attachment-7570" class="wp-caption-text">Tsekkiläinen kortti nokisutarilla ja kärpässienellä v. 1929.</p></div> <h4>Uusi vuosi ja joulu yhdistyivät</h4> <p>Uuden vuoden toivotukset yhdistyivät hiljalleen joulun toivotuksiin. Uuden vuoden kuvasto siirtyi joulukortteihin. Esimerkiksi englantilaisessa joulukortissa vuodelta 1912 enkeli ajaa autolla, joka on koristeltu neliapiloilla.</p> <p>Yhdistettyjä toivotuksia oli jo 1910-luvulla samanaikaisesti erillisten uuden vuoden ja joulukorttien kanssa. Korteissa on tällöin vielä pääosin uuden vuoden kuvastoa, kuten vuosiluku.</p> <div id="attachment_7584" style="width: 668px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-7584" class="wp-image-7584 " src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Englanti_USA_3a-1024x699.jpg" alt="" width="658" height="449" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Englanti_USA_3a-1024x699.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Englanti_USA_3a-300x205.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Englanti_USA_3a-768x524.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Englanti_USA_3a-1536x1048.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Joulukortit_Englanti_USA_3a-2048x1398.jpg 2048w" sizes="auto, (max-width: 658px) 100vw, 658px" /><p id="caption-attachment-7584" class="wp-caption-text">Englantilaisessa joulukortissa v. 1912 enkeli ja apiloita.</p></div> <p>Postikortit tarjosivat taas mielenkiintoisen sukelluksen viestinnän historiaan. Vuosi 2021 on ollut suomalaisen postikortin 150-vuotisjuhlavuosi. Ilahdutetaan tuttuja ja tuntemattomia jatkossakin aidolla postikortilla – se koskettaa.</p> <h4>Lue lisää</h4> <ul> <li><a href="https://www.postimuseo.fi/joulukorttien-muuttunut-kuvallinen-viestinta/">Joulukorttien muuttunut kuvallinen viestintä</a>.</li> <li>Kaikki <a href="https://www.postimuseo.fi/tag/postikortti/">postikortti-aiheiset</a> blogi-kirjoitukset.</li> <li>Tutustu postikortin historiaan <a href="https://www.postimuseo.fi/nayttely/postikortti-10-kiehtovaa-tarinaa/">Parhain terveisin -verkkonäyttelyssä</a>.</li> </ul> <p><em>Kaikki kortit ovat Postimuseon kokoelmista, joissa on paljon sekä suomalaisia että ulkomaisia uuden vuoden kortteja. Suurin osa niistä on Euroopasta.</em></p> <p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/uuden-vuoden-korttien-runsas-ja-yllattava-kuvamaailma/">Uuden vuoden korttien runsas ja yllättävä kuvamaailma</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p> ]]></content:encoded> <wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/uuden-vuoden-korttien-runsas-ja-yllattava-kuvamaailma/feed/</wfw:commentRss> <slash:comments>0</slash:comments> </item> <item> <title>Joulukorttien muuttunut kuvallinen viestintä</title> <link>https://www.postimuseo.fi/joulukorttien-muuttunut-kuvallinen-viestinta/</link> <comments>https://www.postimuseo.fi/joulukorttien-muuttunut-kuvallinen-viestinta/#comments</comments> <dc:creator><![CDATA[Mirka Ylä-Mattila]]></dc:creator> <pubDate>Thu, 02 Dec 2021 13:57:48 +0000</pubDate> <category><![CDATA[BLOGI]]></category> <category><![CDATA[joulu]]></category> <category><![CDATA[joulukortti]]></category> <category><![CDATA[postikortti]]></category> <guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=7467</guid> <description><![CDATA[<p>Joulukorttien kuvastoon on mahtunut vuosien varrella monenlaisia aiheita. 1800-luvun kortteja ei nykyihminen aina joulukortiksi tunnistaisi. Mielestäni joulukortit olivat ennen mielenkiintoisempia verrattuna nykyiseen säyseään ja hempeään kuvastoon. Nykyiset aiheet ovat selkeästi jouluisia. Niissä vilisee söpöjä eläimiä, herttainen joulupukki ja hauskoja tonttuja. Vanhojen joulukorttien tutkiminen on mielenkiintoista ja viihdyttävää. Esimerkiksi viktoriaanisen ajan joulukortit Britanniassa pursuavat mustaa huumoria […]</p> <p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/joulukorttien-muuttunut-kuvallinen-viestinta/">Joulukorttien muuttunut kuvallinen viestintä</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p> ]]></description> <content:encoded><![CDATA[<p><strong>Joulukorttien kuvastoon on mahtunut vuosien varrella monenlaisia aiheita. 1800-luvun kortteja ei nykyihminen aina joulukortiksi tunnistaisi. Mielestäni joulukortit olivat ennen mielenkiintoisempia verrattuna nykyiseen säyseään ja hempeään kuvastoon. Nykyiset aiheet ovat selkeästi jouluisia. Niissä vilisee söpöjä eläimiä, herttainen joulupukki ja hauskoja tonttuja.</strong></p> <p>Vanhojen joulukorttien tutkiminen on mielenkiintoista ja viihdyttävää. Esimerkiksi viktoriaanisen ajan joulukortit Britanniassa pursuavat mustaa huumoria ja kammottavia asioita. Suomessa ja Ruotsissakin on lähetelty outoja kortteja. Vastaani on tullut esimerkiksi itkevät lapset lumihangessa, nokisutareita, pellejä, kuutamossa seisova hirvi ja lapset tynnyrissä. Nokisutari-aihe oli yleinen joulukorteissa. Se näkyi jo uuden vuoden korteissa saksalaisessa perinteessä. Suomeen tuli paljon kortteja Saksasta, mikä laajensi joulun aihemaailmaa oman kulttuurimme ulkopuolelle.</p> <p>Joulusta alkoi tulla lasten juhla, jolloin lapsia alkoi näkyä korteissa. 1800-luvun teollistumisen ja kaupungistumisen myötä ydinperheet alkoivat olla yleisiä. Oikeus lapsuuteen alkoi nostaa päätään.</p> <div id="attachment_7472" style="width: 434px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-7472" class="wp-image-7472" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/k80161-scaled-e1638445928150-659x1024.jpg" alt="Nokisutari ja lapsi yöpuvussa katolla." width="424" height="659" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/k80161-scaled-e1638445928150-659x1024.jpg 659w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/k80161-scaled-e1638445928150-193x300.jpg 193w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/k80161-scaled-e1638445928150-768x1193.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/k80161-scaled-e1638445928150-989x1536.jpg 989w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/k80161-scaled-e1638445928150-1318x2048.jpg 1318w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/k80161-scaled-e1638445928150.jpg 1516w" sizes="auto, (max-width: 424px) 100vw, 424px" /><p id="caption-attachment-7472" class="wp-caption-text">Nokisutari symboloi hyvää onnea saksalaisessa perinteessä.</p></div> <div id="attachment_7471" style="width: 443px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-7471" class="wp-image-7471" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/k2342-673x1024.jpg" alt="Itkevät lapset lumihangessa pienen joulukuusen kanssa." width="433" height="658" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/k2342-673x1024.jpg 673w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/k2342-197x300.jpg 197w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/k2342-768x1168.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/k2342-1010x1536.jpg 1010w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/k2342-1346x2048.jpg 1346w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/k2342-scaled.jpg 1683w" sizes="auto, (max-width: 433px) 100vw, 433px" /><p id="caption-attachment-7471" class="wp-caption-text">Lapsia kuvattiin usein joulukorteissa. Kuvan kortti noin sadan vuoden takaa.</p></div> <h4>Missä on joulu?</h4> <p>Kuva-aiheet eivät olleet erityisen jouluisia joulukortin alkuaikoina 1800-luvun lopulla. Korteissa oli kukkia, onnenlehviä, kesäisiä kuutamomaisemia ja lasten kuvia. Myös nelilehtinen apila, vaaleanpunainen porsas, tiimalasi, hevosen kenkä, nokisutari ja linnut olivat suosittuja. Monet niistä symboloivat hyvää onnea. Osa kuvituksista tuli uuden vuoden korttien kuvaperinteestä, koska alkujaan ne olivat yleisempiä kuin joulukortit.</p> <div id="attachment_7476" style="width: 511px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-7476" class="wp-image-7476" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Postimuseo_joulukortti_1890luku-750x1024.jpg" alt="" width="501" height="684" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Postimuseo_joulukortti_1890luku-750x1024.jpg 750w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Postimuseo_joulukortti_1890luku-220x300.jpg 220w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Postimuseo_joulukortti_1890luku-768x1048.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Postimuseo_joulukortti_1890luku.jpg 1038w" sizes="auto, (max-width: 501px) 100vw, 501px" /><p id="caption-attachment-7476" class="wp-caption-text">Postimuseon kokoelmien vanhin joulukortti 1890-luvulta.</p></div> <p>Uskonto alkoi näkyä kuva-aiheissa jo 1800-luvun lopulla. Aiheiksi nousivat enkelit, seimiasetelmat ja kirkkokuvat. Myös somistetut runonsäkeet ja mietelauseet olivat usein uskonto-sävytteisiä.</p> <p><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter wp-image-7473 " src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/kortti005b-1024x862.jpg" alt="" width="668" height="563" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/kortti005b-1024x862.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/kortti005b-300x253.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/kortti005b-768x647.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/kortti005b-1536x1294.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/kortti005b-2048x1725.jpg 2048w" sizes="auto, (max-width: 668px) 100vw, 668px" /></p> <p>Sittemmin myös jouluiset aiheet, kuten joulupuuro, tontut ja kynttilät ovat lisääntyneet korteissa. Nykyisin suosittu joulukuusi ei ole niin vanha aihe kuin tontut ja kynttilät. Joulukuusen ulkonäkö antaa tietoa eri vuosikymmeniltä ja eri maista. Joulukuusi liittyy korteissa perhejouluun tai metsän väen joulunviettoon.</p> <p><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter wp-image-7480 " src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/k2320-651x1024.jpg" alt="" width="470" height="739" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/k2320-651x1024.jpg 651w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/k2320-191x300.jpg 191w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/k2320-768x1207.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/k2320-977x1536.jpg 977w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/k2320.jpg 1042w" sizes="auto, (max-width: 470px) 100vw, 470px" /></p> <h4>Tonttu ja joulupukki ovat olleet jo varhain mukana</h4> <p><img loading="lazy" decoding="async" class="alignright wp-image-7474 " src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/k26092-663x1024.jpg" alt="" width="330" height="509" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/k26092-663x1024.jpg 663w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/k26092-194x300.jpg 194w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/k26092-768x1186.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/k26092-995x1536.jpg 995w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/k26092-1326x2048.jpg 1326w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/k26092-scaled.jpg 1658w" sizes="auto, (max-width: 330px) 100vw, 330px" /></p> <p>Tonttuja esiintyi jo 1800-luvun lopun korteissa. Myös joulupukin hahmo esiintyi 1800–1900-luvun taitteen korteissa. Molempien ulkonäkö on muuttunut.</p> <p>Joulutontun rooli lahjojen tuojana syntyi saksalaisessa ja ruotsalaisessa lastenkirjallisuudessa 1860–1870-luvuilla, mistä se napattiin myös kortteihin. Tontuista tulikin suosittu joulukorttien aihe. Taiteilija Jenny Nyströmin tontut olivat suosiossa Ruotsissa ja Suomessa. Hän muunsi saksalaisen pitkäpartaisen pikku-ukon pohjoismaiseksi iloiseksi tontuksi.</p> <p>Pelottava joulupukin hahmo esiintyi monissa 1900-luvun taitteen joulukuvastoissa ja korteissa. Se oli eri näköinen kuin nykyinen punanuttuinen pukki ja se liitettiin usein Pyhään Nikolaukseen, josta joulupukki on saanut alkunsa.</p> <h4>Monipuolinen eläinkuvasto</h4> <p>Erikoisia eläimiä näkyy vanhoissa joulukorteissa paljon. Yksi tällainen on sammakko, joka esiintyy viktoriaanisen ajan korteissa. Sammakot symboloivat ainakin hyvää onnea ja terveyttä. Linnuista punarintoja on paljon erityisesti englantilaisissa joulukorteissa – viktoriaanisissa jopa kuolleina kuvattuna. Suomessa myös punatulkku on joulukorttien lintu.</p> <p>Sika on ollut joulukorttien aiheena kauan ja liittyi joulun juhla-ateriaan. 1800-luvulla oli paljon köyhyyttä ja nälänhätää, ja jouluna syötiin paremmin kuin arkena. Sian jouluinen kohtalo oli usein kuva-aiheena. Sian teurastus yllättävänkin karkeana aiheena oli osa joulukorttien kuvastoa. Eräässä Postimuseon kokoelman kortissa pellet tanssivat possun kanssa 1800-luvun lopulla. Kortissa on myös neliapiloita, joita oli usein uuden vuoden korteissa. Hiukan myöhemmin sika oli tonttujen kaveri. Nykyisissä joulukorteissa ei enää juuri sikoja näe.</p> <p><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-7475 aligncenter" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Tamara-Reppolt.Postimuseo-1-1024x675.jpg" alt="" width="560" height="369" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Tamara-Reppolt.Postimuseo-1-1024x675.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Tamara-Reppolt.Postimuseo-1-300x198.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Tamara-Reppolt.Postimuseo-1-768x506.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Tamara-Reppolt.Postimuseo-1-1536x1012.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Tamara-Reppolt.Postimuseo-1-2048x1349.jpg 2048w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Tamara-Reppolt.Postimuseo-1-152x100.jpg 152w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/12/Tamara-Reppolt.Postimuseo-1-120x80.jpg 120w" sizes="auto, (max-width: 560px) 100vw, 560px" /></p> <p><strong>Postimuseo toivottaa iloista joulun aikaa!</strong></p> <p>Ilahdutetaan läheisiä joulukorteilla. Ne koskettavat – erityisesti tänä aikana. Lähetä joulukortit postitse joulutervehdyksen ikimerkillä viimeistään tiistaina 14.12.2021 Postin punaisessa kuoressa. Katso tarkemmat tiedot <a href="https://www.posti.fi/fi/henkiloille/joulu" target="_blank" rel="noopener">Postin sivuilta</a>.</p> <h4>Postikortti 150 vuotta</h4> <ul> <li>Suomalainen postikortti juhlii tänä vuonna 150-vuotista taivaltaan. Juhlistimme sitä myös näyttelyllä alkuvuodesta. Näyttely on nyt kierrossa. Lue lisää näyttelystä <a href="https://www.postimuseo.fi/nayttely/parhain-terveisin-postikortti-150-vuotta/">Parhain terveisin – postikortti 150 vuotta</a>.</li> <li>Juhlavuoden kunniaksi teimme myös verkkonäyttelyn postikortista. <a href="https://www.postimuseo.fi/nayttely/postikortti-10-kiehtovaa-tarinaa/">Siirry verkkonäyttelyyn</a>.</li> </ul> <h4>Lue myös</h4> <p>Trafiikki-museoiden blogin kirjoitukseni <a href="https://trafiikki.fi/hui-lahettaisitko-naita-joulukortteja/" target="_blank" rel="noopener">Hui! Lähettäisitkö näitä joulukortteja?</a></p> <p><em>Kaikki kortit Postimuseon <a href="https://www.postimuseo.fi/kokoelmat/">kokoelmista</a>.</em></p> <p> </p> <p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/joulukorttien-muuttunut-kuvallinen-viestinta/">Joulukorttien muuttunut kuvallinen viestintä</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p> ]]></content:encoded> <wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/joulukorttien-muuttunut-kuvallinen-viestinta/feed/</wfw:commentRss> <slash:comments>2</slash:comments> </item> <item> <title>Suomalaisten salaiset retkivinkit syyslomalle</title> <link>https://www.postimuseo.fi/suomalaisten-salaiset-retkivinkit-syyslomalle/</link> <comments>https://www.postimuseo.fi/suomalaisten-salaiset-retkivinkit-syyslomalle/#respond</comments> <dc:creator><![CDATA[Suvi Jalli]]></dc:creator> <pubDate>Fri, 15 Oct 2021 09:39:13 +0000</pubDate> <category><![CDATA[BLOGI]]></category> <category><![CDATA[postikortti]]></category> <category><![CDATA[syysloma]]></category> <guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=6916</guid> <description><![CDATA[<p>Pyysimme kesällä 2021 suomalaisia lähettämään meille postikortilla terveisiä Suomen suvesta ja vinkkaamaan koti- ja mökkipaikkakunnan tai lomareissun parhaat paikat ja nähtävyydet. Kortteja kolahteli postilaatikkoomme toista sataa. Kiitos niistä jokaisesta! Terveisiä saimme niin kaupungeista ja tunnetuista nähtävyyksistä kuin omasta mökkirannasta, maaseudun rauhasta ja matkan varrelle osuneista yllättävistä paikoista ja piilossa olevista kotimaan helmistä. Poimin postikorteista vinkkejä […]</p> <p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/suomalaisten-salaiset-retkivinkit-syyslomalle/">Suomalaisten salaiset retkivinkit syyslomalle</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p> ]]></description> <content:encoded><![CDATA[<p><strong>Pyysimme kesällä 2021 suomalaisia lähettämään meille postikortilla terveisiä Suomen suvesta ja vinkkaamaan koti- ja mökkipaikkakunnan tai lomareissun parhaat paikat ja nähtävyydet. Kortteja kolahteli postilaatikkoomme toista sataa. Kiitos niistä jokaisesta!</strong></p> <p>Terveisiä saimme niin kaupungeista ja tunnetuista nähtävyyksistä kuin omasta mökkirannasta, maaseudun rauhasta ja matkan varrelle osuneista yllättävistä paikoista ja piilossa olevista kotimaan helmistä.</p> <p>Poimin postikorteista vinkkejä syysloman viettäjille.</p> <h4>Oletko käynyt Forssassa?</h4> <div id="attachment_6872" style="width: 910px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-6872" class="wp-image-6872 size-large" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Forssa-1024x736.jpg" alt="" width="900" height="647" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Forssa-1024x736.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Forssa-300x216.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Forssa-768x552.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Forssa-1536x1103.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Forssa-2048x1471.jpg 2048w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-6872" class="wp-caption-text">Forssa on vanhojen punatiilitehtaiden ympärille rakennettu kaunis puistojen kaupunki, vinkkasi Aila.</p></div> <div id="attachment_6874" style="width: 910px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-6874" class="wp-image-6874 size-large" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Jokioinen-1024x724.jpg" alt="" width="900" height="636" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Jokioinen-1024x724.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Jokioinen-300x212.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Jokioinen-768x543.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Jokioinen-1536x1086.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Jokioinen-2048x1449.jpg 2048w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-6874" class="wp-caption-text">Samalla reissulla kannattaa poiketa Jokioisissa, jossa on mielenkiintoisia rakennuksia, esimerkiksi tapulimakasiini, kartanonpuisto ja kapearaiteinen museorautatie, kertoi Ari.</p></div> <h4>Lahti</h4> <p>Lahdesta, Euroopan vuoden 2021 ympäristöpääkaupungista, tuli useita vinkkejä vierailun arvoisista kohteista.</p> <div id="attachment_6876" style="width: 910px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-6876" class="wp-image-6876 size-large" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Lahti-1024x737.jpg" alt="" width="900" height="648" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Lahti-1024x737.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Lahti-300x216.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Lahti-768x553.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Lahti-1536x1105.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Lahti-2048x1474.jpg 2048w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-6876" class="wp-caption-text">Hyppyrimäet, Vesijärven satama, Olavi Lanun patsaspuisto, Apulandia ja radio- ja tv-museo Mastola ovat Arjan suosikkeja.</p></div> <div id="attachment_6871" style="width: 910px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-6871" class="wp-image-6871 size-large" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Evo-1024x739.jpg" alt="" width="900" height="650" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Evo-1024x739.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Evo-300x217.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Evo-768x554.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Evo-1536x1108.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Evo-2048x1478.jpg 2048w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-6871" class="wp-caption-text">Lahden suunnalla on myös Evon retkeilyalue, jossa voi bongata hyvällä onnella vaikka majavia, kertoo Heikki.</p></div> <h4>Jalasjärvi</h4> <p>Pohjanmaan suuntaan kolmostietä matkaavien kannattaa pysähtyä Jalasjärvellä.</p> <div id="attachment_6873" style="width: 735px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-6873" class="wp-image-6873 size-large" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Jalasjarvi-725x1024.jpg" alt="" width="725" height="1024" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Jalasjarvi-725x1024.jpg 725w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Jalasjarvi-212x300.jpg 212w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Jalasjarvi-768x1085.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Jalasjarvi-1087x1536.jpg 1087w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Jalasjarvi-1450x2048.jpg 1450w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Jalasjarvi-scaled.jpg 1812w" sizes="auto, (max-width: 725px) 100vw, 725px" /><p id="caption-attachment-6873" class="wp-caption-text">Jalasjärven Pirunpesässä on hiidenkirnu ja näkötorni Isovuoren laella. Lisäksi voi käydä ihmettelemässä Spede Pasasen muistomerkkiä, kertoo Ritva.</p></div> <h4>Keski-Suomen helmi on Jyväskylä!</h4> <div id="attachment_6875" style="width: 910px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-6875" class="wp-image-6875 size-large" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Jyvaskyla-1024x740.jpg" alt="" width="900" height="650" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Jyvaskyla-1024x740.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Jyvaskyla-300x217.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Jyvaskyla-768x555.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Jyvaskyla-1536x1111.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Jyvaskyla-2048x1481.jpg 2048w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-6875" class="wp-caption-text">Jyväskylässä kaikki on kävelymatkan päässä ja lasten kanssa liikkuminen on helppoa. Alvar Aallon arkkitehtuuriin, Harjun näkötorniin ja Pandan tehtaanmyymälään kannattaa tutustua, suosittelevat Pirjo ja Markku.</p></div> <h4>Pirkanmaa</h4> <p>Pirkanmaalla kannattaa poiketa ainakin Toijalassa ja Sahalahdella.</p> <div id="attachment_6880" style="width: 740px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-6880" class="wp-image-6880 size-large" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Toijala-730x1024.jpg" alt="" width="730" height="1024" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Toijala-730x1024.jpg 730w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Toijala-214x300.jpg 214w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Toijala-768x1077.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Toijala-1096x1536.jpg 1096w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Toijala-1461x2048.jpg 1461w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Toijala-scaled.jpg 1826w" sizes="auto, (max-width: 730px) 100vw, 730px" /><p id="caption-attachment-6880" class="wp-caption-text">Toijalan ABC:n pihassa seisoo Tr1-veturi 1088, lempinimeltään Risto, joka on Tommin perheen suosikki.</p></div> <div id="attachment_6877" style="width: 910px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-6877" class="wp-image-6877 size-large" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Sahalahti-1024x742.jpg" alt="" width="900" height="652" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Sahalahti-1024x742.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Sahalahti-300x218.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Sahalahti-768x557.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Sahalahti-1536x1114.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Sahalahti-2048x1485.jpg 2048w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-6877" class="wp-caption-text">Sahalahdella pitää ehdottomasti tutustua C.J. Engelin suunnittelemaan kirkkoon ja Kuohuvaisten myllyyn, suosittelee Sanna.</p></div> <h4>Monipuolinen Tampere</h4> <p>Tampereella retkikohteita ja tutustuttavaa riittää niin kaupungissa kuin luonnossa.</p> <div id="attachment_6878" style="width: 910px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-6878" class="wp-image-6878 size-large" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Tampere-1024x737.jpg" alt="" width="900" height="648" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Tampere-1024x737.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Tampere-300x216.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Tampere-768x553.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Tampere-1536x1105.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Tampere-2048x1474.jpg 2048w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-6878" class="wp-caption-text">Lapinlahden kylpylä tarjoaa hienot puitteet ja näköalat Näsijärvelle. Sieltä on lyhyt matka myös Postimuseoon ja Vapriikkiin, kertoo Päivi.</p></div> <div id="attachment_6879" style="width: 910px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-6879" class="wp-image-6879 size-large" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Tampere2-1024x737.jpg" alt="" width="900" height="648" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Tampere2-1024x737.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Tampere2-300x216.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Tampere2-768x552.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Tampere2-1536x1105.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/10/Tampere2-2048x1473.jpg 2048w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-6879" class="wp-caption-text">Kintulammin luonnonsuojelualueella on Viljan mielestä upeat retkeilymahdollisuudet ja ehdottomasti Mansen paras hotelli ja spa-osasto.</p></div> <h4>Tiesitkö?</h4> <p>Paikkakunta- ja nähtävyyskorteilla on pitkä historia. Monet kortit noudattelevat yhä 1800-luvun esitysperinnettä, jossa kuva koostuu useista pikkukuvista. Postimuseon <a href="https://www.postimuseo.fi/nayttelyt/terveisten-ja-toivotusten-tuoja/">Parhain terveisin – postikortti 150 vuotta verkkonäyttelyssä</a> voit tutustua matkailukortteihin ja suomalaisen postikortin historiaan ja käyttökulttuuriin Suomessa.</p> <h4>Tutustu!</h4> <p>Kesän postikorttikeräykseen lähetettyihin postikortteihin voit tutustua <a href="https://www.postimuseo.fi/nayttelyt/terveiset-suomen-suvesta/">täällä</a>.</p> <p>Postin omakuvapostikorttipalvelu on kätevä: sillä voit suunnitella ja lähettää kortin helposti verkosta tai OmaPosti-sovelluksella. Vastaanottajalle kortti saapuu perinteisenä postikorttina. Lue omakuvapostikortista lisää ja lähetä se<a href="https://www.posti.fi/fi/henkiloille/kirjeet-ja-postipalvelut/laheta-kirje-tai-kortti/omakuvapostikortti"> Postin sivuilta</a>.</p> <p><strong>Kivaa syyslomaa kaikille ja tervetuloa myös Postimuseoon ja museokeskus Vapriikkiin!</strong> Meidän <a href="https://www.vapriikki.fi/tapahtumat/">syyslomaohjelmassa</a> on tarjolla vaikka mitä!</p> <p> </p> <p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/suomalaisten-salaiset-retkivinkit-syyslomalle/">Suomalaisten salaiset retkivinkit syyslomalle</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p> ]]></content:encoded> <wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/suomalaisten-salaiset-retkivinkit-syyslomalle/feed/</wfw:commentRss> <slash:comments>0</slash:comments> </item> <item> <title>Mieleeni painuneet postikortit – nostoja Postimuseon kokoelmasta</title> <link>https://www.postimuseo.fi/mieleeni-painuneet-postikortit-nostoja-postimuseon-kokoelmasta/</link> <comments>https://www.postimuseo.fi/mieleeni-painuneet-postikortit-nostoja-postimuseon-kokoelmasta/#comments</comments> <dc:creator><![CDATA[Mirka Ylä-Mattila]]></dc:creator> <pubDate>Fri, 08 Oct 2021 13:56:08 +0000</pubDate> <category><![CDATA[BLOGI]]></category> <category><![CDATA[postikortti]]></category> <guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=6846</guid> <description><![CDATA[<p>Olen tutustunut postikorttien historiaan Postimuseon tutkijana ja hiukan raottanut huikeita kokoelmiamme, jossa on noin 220 000 postikorttia. Nostan esiin sellaisia, jotka ovat eri syistä painuneet mieleeni, herättäneet useimmiten ihmetystä tai hämmennystä. Postikortit tarjoavat välähdyksiä menneen ajan viestintään kuvin ja sanoin. Ne valottavat menneen ajan elämää 150 vuoden ajalta, sillä suomalainen postikortti täyttää 10.10.2021 150 vuotta. […]</p> <p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/mieleeni-painuneet-postikortit-nostoja-postimuseon-kokoelmasta/">Mieleeni painuneet postikortit – nostoja Postimuseon kokoelmasta</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p> ]]></description> <content:encoded><![CDATA[<p><strong>Olen tutustunut postikorttien historiaan Postimuseon tutkijana ja hiukan raottanut huikeita kokoelmiamme, jossa on noin 220 000 postikorttia. Nostan esiin sellaisia, jotka ovat eri syistä painuneet mieleeni, herättäneet useimmiten ihmetystä tai hämmennystä. Postikortit tarjoavat välähdyksiä menneen ajan viestintään kuvin ja sanoin. Ne valottavat menneen ajan elämää 150 vuoden ajalta, sillä suomalainen postikortti täyttää 10.10.2021 150 vuotta.</strong></p> <h4>Maisemia muualta</h4> <p>Kaupunkeja ja maita kuvaavissa postikorteissa minua kiinnostaa, mitä niissä on haluttu näyttää paikasta. Ulkomailta lähetetyt kortit avarsivat vastaanottajan maailmankuvaa kuva-aiheillaan. Kairoa kuvaava kortti on lähetetty Alexandriasta Suomeen vuonna 1914. Siinä on kortin tekstin mukaan kuvattu arabialainen tarinankertoja. Tämä kuva on kertonut vastaanottajalle paljon maan kulttuurista. Miksi lähettäjä on valinnut juuri tämän kortin terveisten lähettämiseen?</p> <p><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-4283 aligncenter" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_121a-1024x671.jpg" alt="" width="617" height="404" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_121a-1024x671.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_121a-300x197.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_121a-768x504.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_121a-1536x1007.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_121a-152x100.jpg 152w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_121a-120x80.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_121a.jpg 1920w" sizes="auto, (max-width: 617px) 100vw, 617px" /></p> <p>Kotopuolen maisemaksi on valittu talo Jämsästä. Miksi juuri tämä talo on haluttu kuvata? Ehkä tämä on ollut osa laajempaa Suomea kuvaavaa sarjaa, koska kortti on tuotettu Tukholmassa. Tai sitten se on vain painettu Tukholmassa. Kortti on lähetetty Hämeenlinnaan aivan 1900-luvun alussa, kun viesti piti kirjoittaa vielä kortin kuvapuolelle. Kortin viesti on tyypillistä entisajan pikaviestintää postikortilla. Siinä kerrotaan, milloin kortin lähettäjä saapuu vierailulle.</p> <div id="attachment_4237" style="width: 630px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-4237" class="wp-image-4237" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_083a-1024x695.jpg" alt="mustavalkoinen postikortti, jossa talo ja sen pihapiiri." width="620" height="421" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_083a-1024x695.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_083a-300x204.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_083a-768x521.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_083a-1536x1042.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_083a-120x80.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_083a.jpg 1920w" sizes="auto, (max-width: 620px) 100vw, 620px" /><p id="caption-attachment-4237" class="wp-caption-text">Kortissa on ilmeisesti painovirhe. Kuvan talo on Kylmälä ja löytyy Luhangasta, kertoo lukijamme blogin kommenteissa. Painovirheitä kortteihin saattoi tulla, kun niitä painettiin ulkomailla, eikä paikat olleet tuttuja tai tietokatkoksia ilmeni.</p></div> <p> </p> <h4>Postikortti mediana</h4> <p>Postikortti uutiskuvana yllätti minut yleisyydellään. Postikortti kuvitti nopeasti maailman tapahtumia ja ilmiöitä. Kortit kertoivat esimerkiksi suurpaloista, maanjäristyksistä, mielenosoituksista ja junaonnettomuuksista. Kortit kulkivat perille parhaimmillaan jo samana päivänä. Reportaasikorttisarjat levisivät ulkomaita myöten. Kortit olivat myös muistoja tapahtumista.</p> <p><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter wp-image-4311 " src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_052a-1024x690.jpg" alt="" width="677" height="456" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_052a-1024x690.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_052a-300x202.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_052a-768x518.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_052a-1536x1035.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_052a-120x80.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_052a.jpg 1920w" sizes="auto, (max-width: 677px) 100vw, 677px" /></p> <p>Muistokortti Herbert Kalan surmanajosta herätti mielenkiintoni. Surmanajo on autolla tai moottoripyörällä ajoa häkissä. Suomen Tivoli tarjosi moottoripyörällä suoritettua surmanajo-ohjelmanumeroa ensikerran Suomessa vuonna 1929. Ajajana oli tuolloin virolainen sirkustaiteilija Konstantin Kala. Ensimmäiset surmanajat Suomessa olivat virolaiset Kalan sisarukset, Herbert, Ludmila ja Konstantin 20-luvun lopussa. He ajoivat puurakenteisessa surmankirnussa.</p> <p><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-4446 aligncenter" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_223a-674x1024.jpg" alt="" width="392" height="596" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_223a-674x1024.jpg 674w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_223a-198x300.jpg 198w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_223a-768x1167.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_223a-1011x1536.jpg 1011w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_223a.jpg 1264w" sizes="auto, (max-width: 392px) 100vw, 392px" /></p> <h4>Mainoskorttien viestit</h4> <p>Postikortti oli jo varhain kätevä mainostuksen viestintäväline. Suomen maitopropagandatoimisto kampanjoi useilla erilaisilla korteilla suomalaisten maitotuotteiden puolesta. ”Voi on aina voita” -kortti on lähetetty nyrkkipostissa yllättäen pääsiäistervehdyksenä. Toinen toimiston kortti käsitteli kirnupiimää.</p> <p><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter wp-image-4410 " src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_202a-684x1024.jpg" alt="" width="341" height="511" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_202a-684x1024.jpg 684w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_202a-200x300.jpg 200w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_202a-768x1150.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_202a-1026x1536.jpg 1026w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_202a.jpg 1282w" sizes="auto, (max-width: 341px) 100vw, 341px" /></p> <p>Mainoskortti kellosepästä on hurmaava. Takana lukee ”Kelloseppä Mestarisukeltaja ALVI RINKINEN Tark. virallinen veden alla olemisessa ilman happilaitteita 3 min. 20 sek. KELLOLIIKE Helsinki. Jääkärinkatu 15 – Puh. 55946.”. Kuvan poseerauksessa omistaja varmaankin haluaa näyttää, että liikkeestä löytyy puhelin. Kortin ajankohdasta ei ole tietoa, sillä sitä ei ole lähetetty.</p> <p><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter wp-image-4454 " src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_234a-1024x734.jpg" alt="" width="571" height="409" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_234a-1024x734.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_234a-300x215.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_234a-768x551.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_234a-1536x1102.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_234a.jpg 1920w" sizes="auto, (max-width: 571px) 100vw, 571px" /></p> <p>Vuonna 1908 S. Nikolajeffin liike Helsingistä on lähettänyt mainoskortin kirjoituskoneista rouva Mimmi Sjöholmille. Siinä on konekirjoituksella kirjoitettu viestiä, että enemmin tai myöhemmin on siirryttävä konekirjoitukseen. Jo silloin on aika ollut kallista.</p> <p><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter wp-image-4567 " src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_324a-1024x684.jpg" alt="" width="580" height="387" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_324a-1024x684.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_324a-300x200.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_324a-768x513.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_324a-1536x1026.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_324a-1180x787.jpg 1180w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_324a-152x100.jpg 152w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_324a-120x80.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_324a-380x253.jpg 380w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_324a.jpg 1920w" sizes="auto, (max-width: 580px) 100vw, 580px" /></p> <p>Kuntosalilla käyvälle tämä kortti on hauska esiintymä entisajan salille. Kortti mainostaa S. S. ”France” laivan palveluita, tässä on ”Mécanothérapie” -huone. Harmi, että tätä korttia ei ole lähetetty. Liekö muistona laivalla matkustaneelle? Ehkä hän vieraili tällä kuntosalilla. Kortti on varmaankin 1900-luvun alusta ihmisten vaatteista ja kortin taustasta päätellen. Netistä etsimällä tälle kortille löytyi sarja, jossa esitellään muitakin laivan huoneita, kuten salonki, tupakkahuone ja ruokasali.</p> <p><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter wp-image-4189 " src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_145a-1024x674.jpg" alt="" width="597" height="393" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_145a-1024x674.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_145a-300x197.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_145a-768x505.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_145a-1536x1010.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_145a-152x100.jpg 152w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_145a-120x80.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_145a.jpg 1920w" sizes="auto, (max-width: 597px) 100vw, 597px" /></p> <h4>Propaganda</h4> <p>Raittius ja kieltolakiäänestys näkyi postikorteissa. Kortissa on kuvasarja ilmeisemminkin elämänvaiheista, joihin raittius vaikuttaa positiivisesti: lapsi, koulu, ensi palvelus, ahkeruus, koti, yleinen elämä, jatkuva menestys, kunniakas vanhuus. Kortti on painettu Göteborgissa.</p> <p><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter wp-image-4416 " src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_205a-682x1024.jpg" alt="" width="388" height="583" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_205a-682x1024.jpg 682w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_205a-200x300.jpg 200w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_205a-768x1154.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_205a-1022x1536.jpg 1022w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_205a.jpg 1278w" sizes="auto, (max-width: 388px) 100vw, 388px" /></p> <h4>Oudot kuva-aiheet</h4> <p>Tämän kortin kuva-aihe on hiukan hämmentävä ja outo. Mitä siinä on meneillään? Onko se ollut erikoinen myös lähettäjälle ja hän on halunnut sen siksi lähettää? Vai onko tämä kuva outo vain minun mielestäni meidän ajastamme katsottuna, eikä ollenkaan 1900-luvun alussa? Kortti on lähetetty Yhdysvalloista Tampereelle, mutta luultavasti se on ollut jo mukana Euroopasta lähdettäessä. Viesti ei liity kuvaan, siinä sanotaan: ”Terveiset lännestä! Kiitokset viimeisestä, olen sinulle parina iltana kriivannu preiviä, kuitenkin saamatta valmiiks, – tämä edellä.”</p> <p><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter wp-image-4191 " src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_150a-1024x695.jpg" alt="" width="576" height="391" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_150a-1024x695.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_150a-300x204.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_150a-768x522.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_150a-1536x1043.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_150a-120x80.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/02/Postikortti150_150a.jpg 1920w" sizes="auto, (max-width: 576px) 100vw, 576px" /></p> <h4> Postikorttisisältöjämme</h4> <ul> <li>Lisää postikortteja löydät <a href="http://www.postimuseo.fi/postikortti">postikortin historiaa -verkkonäyttelystämme</a>. Sieltä löydät myös kaikki tässä esitellyt kortit ja niiden kääntöpuolet. Voit myös tutkia niitä isompina.</li> <li>Tutustu myös Postimuseon <a href="https://www.youtube.com/channel/UCjFuQ94auZ-9oPBQ8Fr6UFA/featured" target="_blank" rel="noopener">Youtube-kanavan</a> postikorttivideoihin. Löydät historiaa, näyttelyesittelyn ja askarteluideoita.</li> <li><a href="https://www.postimuseo.fi/nayttely/parhain-terveisin-postikortti-150-vuotta/"><em>Parhain terveisin – postikortti 150 vuotta</em> </a>-näyttely kiertää seuraavaksi Haminan 1.–31.12. kirjastossa. Muutokset ovat mahdollisia. Aukioloaika kannattaa tarkistaa paikkojen omilta nettisivuilta.</li> <li>Lue lisää <a href="https://www.postimuseo.fi/kokoelmat/postikortit/">postikorttikokoelmastamme</a>.</li> </ul> <p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/mieleeni-painuneet-postikortit-nostoja-postimuseon-kokoelmasta/">Mieleeni painuneet postikortit – nostoja Postimuseon kokoelmasta</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p> ]]></content:encoded> <wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/mieleeni-painuneet-postikortit-nostoja-postimuseon-kokoelmasta/feed/</wfw:commentRss> <slash:comments>3</slash:comments> </item> <item> <title>Kaunokiehkurat kirjepaperilla – museoiden arkistoaarteet käyttöön</title> <link>https://www.postimuseo.fi/kaunokiehkurat-kirjepaperilla-museoiden-arkistoaarteet-kayttoon/</link> <comments>https://www.postimuseo.fi/kaunokiehkurat-kirjepaperilla-museoiden-arkistoaarteet-kayttoon/#respond</comments> <dc:creator><![CDATA[Riina Ojanen]]></dc:creator> <pubDate>Thu, 27 May 2021 09:41:08 +0000</pubDate> <category><![CDATA[BLOGI]]></category> <category><![CDATA[arkisto]]></category> <category><![CDATA[postikortti]]></category> <guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=5558</guid> <description><![CDATA[<p>”MASK” on Postimuseon, Mediamuseo Rupriikin ja Suomen pelimuseon uusi hanke, joka starttasi helmikuussa. Sen naseva lyhenne tulee sanoista ”Museoiden arkistoaineistojen saavutettavuus ja käytettävyys”. Hankkeen aikana viestimme aineistojen olemassaolosta, parannamme niiden kuvailutietoja sekä pohdimme uusia näkökulmia aineistojen käyttöön esim. paikkatietojen kautta. Museoiden kätköissä olevat arkistoaineistot ovat yleensä pieniä, seulomattomia kokonaisuuksia, jotka ovat saapuneet museon kokoelmiin esimerkiksi […]</p> <p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/kaunokiehkurat-kirjepaperilla-museoiden-arkistoaarteet-kayttoon/">Kaunokiehkurat kirjepaperilla – museoiden arkistoaarteet käyttöön</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p> ]]></description> <content:encoded><![CDATA[<p><strong>”MASK” on Postimuseon, Mediamuseo Rupriikin ja Suomen pelimuseon uusi hanke, joka starttasi helmikuussa. Sen naseva lyhenne tulee sanoista ”Museoiden arkistoaineistojen saavutettavuus ja käytettävyys”. Hankkeen aikana viestimme aineistojen olemassaolosta, parannamme niiden kuvailutietoja sekä pohdimme uusia näkökulmia aineistojen käyttöön esim. paikkatietojen kautta.</strong></p> <p>Museoiden kätköissä olevat arkistoaineistot ovat yleensä pieniä, seulomattomia kokonaisuuksia, jotka ovat saapuneet museon kokoelmiin esimerkiksi esine- tai kuvalahjoituksen ohessa. Ne voivat taustoittaa esineen historiaa, kertoa museon tutkimasta ilmiöstä jotain kiinnostavaa tai olla vaikkapa kasa sekalaisia muistiinpanoja, joita tekijä ei ole raaskinut heittää pois. Tutkijalle nämä sekalaiset paperit voivat olla suoranainen kultakaivos.</p> <h4>Radiokuuntelijoiden äänet kaikuvat postikorteilla</h4> <p>Eikö olisi kiehtova tietää, kuinka kaukaisia kuulijoita Tampereen ensimmäiset radiolähetykset tavoittivat 1920-luvulla? Rupriikin kokoelmista löytyvä Tampereen Radioyhdistyksen arkistoaineisto vastaa juuri tähän kysymykseen, ja vieläpä radiokuuntelijoiden omin sanoin. Kuuntelijat lähettivät yhdistyksen ylläpitämälle Tampereen Radiolle postikortteja sekä kirjeitä, joissa he kertoivat lähetysten kuuluvuudesta ja antoivat välillä kipakkaakin palautetta radio-ohjelmien sisällöistä.</p> <div id="attachment_5559" style="width: 510px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-5559" class="wp-image-5559" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/05/Radioyhdistys-palaute-1.jpg" alt="" width="500" height="333" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/05/Radioyhdistys-palaute-1.jpg 927w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/05/Radioyhdistys-palaute-1-300x200.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/05/Radioyhdistys-palaute-1-768x511.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/05/Radioyhdistys-palaute-1-152x100.jpg 152w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/05/Radioyhdistys-palaute-1-120x80.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/05/Radioyhdistys-palaute-1-380x253.jpg 380w" sizes="auto, (max-width: 500px) 100vw, 500px" /><p id="caption-attachment-5559" class="wp-caption-text">Vuonna 1925 palautetta tuli Enontekiöstä, noin 800 kilometrin päästä. Mediamuseo Rupriikki.</p></div> <p>Kyseiseen kuulijapalauteaineistoon kuuluu n. 350 kappaletta yksittäisiä kirjeitä ja postikortteja, joista suurin osa on kirjoitettu käsin. Kirjeposti on digitoitu (eli skannattu arkistokelpoiseen pdf/a-muotoon), mutta niiden sisältämien tekstien tunnistaminen vaatii vielä nykyisin käsityötä ja ihmissilmää.</p> <p><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-5560 alignleft" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/05/Postikortti-3-osa-1.jpg" alt="" width="400" height="292" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/05/Postikortti-3-osa-1.jpg 968w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/05/Postikortti-3-osa-1-300x219.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/05/Postikortti-3-osa-1-768x560.jpg 768w" sizes="auto, (max-width: 400px) 100vw, 400px" /></p> <div id="attachment_5561" style="width: 410px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-5561" class="wp-image-5561" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/05/Postikortti-3-osa-2.jpg" alt="" width="400" height="294" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/05/Postikortti-3-osa-2.jpg 982w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/05/Postikortti-3-osa-2-300x220.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/05/Postikortti-3-osa-2-768x564.jpg 768w" sizes="auto, (max-width: 400px) 100vw, 400px" /><p id="caption-attachment-5561" class="wp-caption-text">Palautetta saapui paljon myös läheltä, Tampereelta ja ympäryskunnista. Mediamuseo Rupriikki.</p></div> <h4>Käsialan tunnistusta koneavusteisesti</h4> <p>HTR (Handwritten text recognition) -tekniikka on kehittynyt viime vuosina suurin harppauksin, kiitos EU:n komission rahoittaman READ-hankkeen, jossa myös Kansallisarkisto oli mukana. Hankkeessa kehitettiin Transkribus-tutkimusalustaa, joka mahdollistaa muun muassa käsin kirjoitetun tekstin automaattisen tunnistuksen.</p> <p>Jokaisella ihmisellä on oma persoonallinen tapansa kirjoittaa käsin, ja myös kirjaisinlajit muuttuvat vuosikymmenten vaihtuessa. Tästä johtuen HTR-tunnistusohjelmaa pitää aluksi opettaa suurella puhtaaksi kirjoitetulla tekstimassalla, jotta se oppii tunnistamaan eri kirjaimet. Pienten aineistojen käsittelyyn teknologia ei siis vielä sovellu, ja MASK-hankkeen piirissä olevat aineistot ovat juuri sitä: erilaisilla käsialoilla kirjoitettuja yksittäisiä kirjeitä sekä kuulijapalautteita. Parempia tuloksia saadaan vielä tässä vaiheessa joukkoistamalla sisällöntunnistus osaaville yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille.</p> <h4>Mikä aineistossa kiinnostaa harrastajia ja tutkijoita?</h4> <p>Mutta tarvitseeko kirjeiden sisältöjä tunnistaa sana sanalta? Mitä jos kuulijapalautteesta tunnistettaisiin vain lähettäjän kotipaikka, ja kirjeet sijoitettaisiin niiden mukaan selailtavalle karttapohjalle? <a href="https://www.postimuseo.fi/kiertokirjeet-ja-kirjelmat/" target="_blank" rel="noopener">Postihallinnon kiertokirjeet vuosilta 1812–1989</a> löytyvät jo nyt Postimuseon sivuilta haettavassa muodossa, mutta olisiko niidenkin sisältämiä tietoja kiinnostava päästä selaamaan kartalta paikkakunta- tai kyläkohtaisesti?</p> <p>Ihmisten tiedonhankinnasta on tehty tutkimuksia, joiden mukaan tämän tyylisistä kulttuuriperintöaineistoista etsitään pääasiassa ihmisten sekä paikkojen nimiä. Isovanhempien puuhat ja kotikontujen paikallishistoria kiinnostavat yleisöä. Myös vanhojen kirjeiden visuaalinen ilme voi kiehtoa harrastajia.</p> <div id="attachment_5562" style="width: 510px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-5562" class="wp-image-5562" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/05/Koskenrannan-radioasema-1930.jpg" alt="" width="500" height="384" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/05/Koskenrannan-radioasema-1930.jpg 600w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/05/Koskenrannan-radioasema-1930-300x231.jpg 300w" sizes="auto, (max-width: 500px) 100vw, 500px" /><p id="caption-attachment-5562" class="wp-caption-text">Pieni Koskenrannan radioasema suljettiin vuonna 1930. Kuva: Veikko Kanninen, Vapriikin kuva-arkisto</p></div> <p>Museoilla ei valitettavasti ole keinoja tuoda kaikkia kokoelmakeskuksen nurkissa pyöriviä arkistoaineistoja haettavassa muodossa verkkoon. Arkistoaineistoista tulisikin tunnistaa merkittävät ja kattavat kokonaisuudet, ja pyrkiä viestimään niiden olemassaolosta kokoelmien yhteydessä. Viestin välittäjänä voi toimia vaikkapa Kokoelmakartta, joka on TAKO-verkoston ylläpitämä palvelu. TAKO on ammatillisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto, joka kehittää ja ylläpitää museoiden valtakunnallista tallennustyönjakoa, koordinoi nykydokumentointihankkeita sekä toimii museoiden kokoelmatyön ammatillisena keskustelufoorumina. Museot voivat sijoittaa Kokoelmakartalle sellaisia osakokoelmia, jotka eivät ole vielä selailtavissa Finna.fi-hakupalvelussa, tai joita ei ole vielä luetteloitu tietokantoihin. Museoiden salaiset arkistoaarteet sopisivat siis kartalle kuin nenä päähän.</p> <p>Tutki siis museoiden kokoelmia <a href="https://museot.finna.fi/" target="_blank" rel="noopener">Finna.fi-palvelussa</a>, seuraa <a href="http://tako.nba.fi/kokoelmakartta/" target="_blank" rel="noopener">Kokoelmakartan</a> päivittymistä ja ole rohkeasti yhteydessä museoon, jos arkistoaineistot herättävät kiinnostuksesi. Museoissa on usein käynnissä pieniä digitointihankkeita, joihin otetaan mukaan myös vapaaehtoisia. Yleisön mielenkiinto auttaa museoita tunnistamaan ja priorisoimaan kiinnostavia arkistoaineistoja, jolloin ne voidaan saada nopeammalla tahdilla verkkoon kaikkien nähtäväksi.</p> <p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/kaunokiehkurat-kirjepaperilla-museoiden-arkistoaarteet-kayttoon/">Kaunokiehkurat kirjepaperilla – museoiden arkistoaarteet käyttöön</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p> ]]></content:encoded> <wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/kaunokiehkurat-kirjepaperilla-museoiden-arkistoaarteet-kayttoon/feed/</wfw:commentRss> <slash:comments>0</slash:comments> </item> <item> <title>Miehiä jahtaavat naiset karkauspäivän postikorteissa ja muita perinteitä</title> <link>https://www.postimuseo.fi/miehia-jahtaavat-naiset-karkauspaivan-postikorteissa-ja-muita-perinteita/</link> <comments>https://www.postimuseo.fi/miehia-jahtaavat-naiset-karkauspaivan-postikorteissa-ja-muita-perinteita/#respond</comments> <dc:creator><![CDATA[Mirka Ylä-Mattila]]></dc:creator> <pubDate>Fri, 23 Apr 2021 11:14:26 +0000</pubDate> <category><![CDATA[BLOGI]]></category> <category><![CDATA[postikortti]]></category> <guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=5312</guid> <description><![CDATA[<p>Onko sinulla tapana lähettää postikortteja erityisen päivän kunniaksi? Postikortteja on ennen lähetetty karkauspäivänä, aprillipäivänä, juhannuksena ja helluntaina. Nykyisin kortteja lähetetään lähinnä jouluna, ystävänpäivänä ja pääsiäisenä sekä onnitteluna. Suomalaisen postikortin 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi esittelen erityisten päivien postikortteja. Karkauspäivä Karkauspäivien postikorttien kuvamaailmassa näkyy erikoinen perinne. Nainen sai kosia miestä karkauspäivänä eli neljän vuoden välein. Seuraava karkauspäivä on 2024. […]</p> <p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/miehia-jahtaavat-naiset-karkauspaivan-postikorteissa-ja-muita-perinteita/">Miehiä jahtaavat naiset karkauspäivän postikorteissa ja muita perinteitä</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p> ]]></description> <content:encoded><![CDATA[<p><strong>Onko sinulla tapana lähettää postikortteja erityisen päivän kunniaksi? Postikortteja on ennen lähetetty karkauspäivänä, aprillipäivänä, juhannuksena ja helluntaina. Nykyisin kortteja lähetetään lähinnä jouluna, ystävänpäivänä ja pääsiäisenä sekä onnitteluna. Suomalaisen postikortin 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi esittelen erityisten päivien postikortteja.</strong></p> <h4>Karkauspäivä</h4> <div id="attachment_5314" style="width: 610px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-5314" class="wp-image-5314 size-full" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/manhunt.jpg" alt="" width="600" height="376" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/manhunt.jpg 600w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/manhunt-300x188.jpg 300w" sizes="auto, (max-width: 600px) 100vw, 600px" /><p id="caption-attachment-5314" class="wp-caption-text">Kuva postcrossing.com -sivustolta.</p></div> <p>Karkauspäivien postikorttien kuvamaailmassa näkyy erikoinen perinne. Nainen sai kosia miestä karkauspäivänä eli neljän vuoden välein. Seuraava karkauspäivä on 2024.</p> <p>Ainakin Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Irlannissa on karkausvuoden (leap year) postikorttiperinne. Norjassakin lähetettiin kortteja karkauspäivänä 1930-luvulle asti.</p> <p>Suomessa tätä korttiperinnettä ei luultavasti ole ollut, vaikka naisten tapa kosia karkauspäivänä tuli Suomeen 1800-luvulla. Tällöin myös postikortit nousivat suosioon. Vai oletko nähnyt karkauspäivän kortteja Suomessa?</p> <p>Karkauspäivän kortit olivat usein humoristisia ja romanttisia. Niissä esitetään useimmiten aggressiivinen nainen metsästämässä halutonta miestä. Aiheet käsittelivät avioliiton sääntöjä ja naisia, jotka yrittivät kaapata kauhistuneen herrasmiehen. Myös vuosilukukortteja karkausvuosilta on tehty. Ne sisältävät usein aiheeseen liittyvän tekstin.</p> <p>Karkauspäivän kortteja löytyy paljon hakukoneiden kautta. Esimerkiksi postcrossing on kerännyt niitä <a href="https://www.postcrossing.com/blog/2020/02/23/vintage-leap-day-postcards" target="_blank" rel="noopener">sivuilleen</a>.</p> <p>Perimätiedon mukaan Irlannin suojeluspyhimys Pyhä Patrick keksi, että naiset saavat kosia karkauspäivänä. Tapa yleistyi jo keskiajalla. Lue lisää <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/02/23/helmikuun-29-ei-tule-joka-vuosi-testaa-tietosi-ja-opi-uutta-karkauspaivasta" target="_blank" rel="noopener">Ylen sivuilta</a> ja testaa tietosi karkauspäivästä.</p> <h4>Aprillipäivä</h4> <p>Aprillipäivää on vietetty eri puolilla maailmaa satojen vuosien ajan. Aprillikorttien lähettäminen on ollut ennen kaikkea ranskalaisten ja belgialaisten perinne. Aprillipäivän kortteja ei Suomessa juuri näe. Joitakin kortteja on lähetetty Suomeen ulkomailta.</p> <p>Erityisesti vanhemmissa korteissa 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkuun aprillipäivän kuvastona on kaloja. Tällöin postikortti oli suosionsa huipulla. Aprillipäivä on ranskaksi ”poisson d’avril” eli aprillikala. Meilläkin aprillipäivän pilalorussa mainitaan kala: ”syö silliä”. Sitä, miksi aprilliin liittyy juuri kala, ei kai kukaan osaa selittää.</p> <p>Aprillipäivän kortteja saatettiin lähettää tutuille myös nimettömästi, kuten ystävänpäiväkortteja.</p> <p><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-5324 aligncenter" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/aprilli-1024x662.jpg" alt="" width="651" height="421" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/aprilli-1024x662.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/aprilli-300x194.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/aprilli-768x496.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/aprilli-1536x993.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/aprilli.jpg 1696w" sizes="auto, (max-width: 651px) 100vw, 651px" /></p> <h4>Juhannus</h4> <p>Postikortilla on toivoteltu myös hyvää juhannusta. Tapa on sittemmin lähes poistunut, vaikka kuva-aihetta esiintyy edelleen jonkin verran. Esimerkiksi Inge Löökillä on juhannusteemaisia kortteja.</p> <h4><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter wp-image-5318 " src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/juhannus-1024x691.jpg" alt="" width="529" height="357" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/juhannus-1024x691.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/juhannus-300x202.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/juhannus-768x518.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/juhannus-1536x1037.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/juhannus-120x80.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/juhannus.jpg 1756w" sizes="auto, (max-width: 529px) 100vw, 529px" /></h4> <p>Postimuseon kokoelmissa on juhannuksena lähetettyjä kortteja. Kuvituksena on kesäisiä maisemia, koivuja, kukkia, lapsia ja naisia, Suomen lippuja ja kansallispukuisia juhlijoita. Myös sauna kuuluu juhannuskuvitukseen.</p> <p><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter wp-image-5320 " src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/juhannusaamu1903_1-1024x693.jpg" alt="" width="562" height="380" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/juhannusaamu1903_1-1024x693.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/juhannusaamu1903_1-300x203.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/juhannusaamu1903_1-768x520.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/juhannusaamu1903_1-1536x1040.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/juhannusaamu1903_1-120x80.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/juhannusaamu1903_1.jpg 1759w" sizes="auto, (max-width: 562px) 100vw, 562px" /></p> <h4>Helluntai</h4> <p>Helluntaiterveisiä on lähetetty postikortilla. Niitä on taiteillut esimerkiksi Jenny Nyström toivotuksella ”Glad Pingst”. Katso Jenny Nyströmin kortteja <a href="http://jennynystromsbilder.kalmarlansmuseum.se/klm-jenny-nystroem-web/jenny-nystroem-illustrationer/hoegtider/pingst/" target="_blank" rel="noopener">Kalmarläns museumin sivuilta</a>.</p> <p>Helluntaikorttien kuvituksissa näkyy aiheena nuorison laulua, leikkiä ja tanssia, jotka olivat entisaikaan tapana helluntaina. Edelleen kuulee myös sanontaa ”Jos ei ole heilaa helluntaina, ei ole koko kesänä.” Tämän pohjalta korteissa on paljon pariskunta-aiheita.</p> <div id="attachment_5507" style="width: 669px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-5507" class="wp-image-5507 " src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/helluntai_3a-1024x661.jpg" alt="" width="659" height="425" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/helluntai_3a-1024x661.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/helluntai_3a-300x194.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/helluntai_3a-768x496.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/helluntai_3a-1536x991.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/helluntai_3a-2048x1321.jpg 2048w" sizes="auto, (max-width: 659px) 100vw, 659px" /><p id="caption-attachment-5507" class="wp-caption-text">Nuorukainen Kunnar on saanut helluntaikortin syntymäpäiväkseen isältään v. 1907.</p></div> <h4><img loading="lazy" decoding="async" class="wp-image-5508 aligncenter" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/helluntai_3b-1024x655.jpg" alt="" width="660" height="422" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/helluntai_3b-1024x655.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/helluntai_3b-300x192.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/helluntai_3b-768x491.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/helluntai_3b-1536x983.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/helluntai_3b-2048x1310.jpg 2048w" sizes="auto, (max-width: 660px) 100vw, 660px" /></h4> <p>Helluntaisunnuntaita edeltävänä lauantaina on Etelä- ja Lounais-Suomessa poltettu helavalkeita. Kuuluisin helluntaihin liittyvä kansanperinteen kevätjuhla on Sääksmäen Ritvalan helkajuhla. Helkajuhlassa neidot kulkevat kylän teitä laulaen kalevalamittaisia lauluja, helkavirsiä. Korteissa näkeekin nuoria naisia kukkineen ja myös kansallispukuja.</p> <p>Myös keväiset maisemat, kuten vihertävät koivut ja muuttolinnut, ovat ominaisia helluntaikorteille. Onpa vastaan tullut myös tonttuja.</p> <div id="attachment_5506" style="width: 454px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-5506" class="wp-image-5506" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/helluntai_1a-652x1024.jpg" alt="" width="444" height="697" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/helluntai_1a-652x1024.jpg 652w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/helluntai_1a-191x300.jpg 191w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/helluntai_1a-768x1205.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/helluntai_1a-979x1536.jpg 979w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/helluntai_1a-1305x2048.jpg 1305w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2021/04/helluntai_1a-scaled.jpg 1631w" sizes="auto, (max-width: 444px) 100vw, 444px" /><p id="caption-attachment-5506" class="wp-caption-text">Ruotsista v. 1912 lähetetty kortti.</p></div> <h4>Lisää postikorteista blogissamme</h4> <ul> <li>Ystävänpäivän postikorteista <a href="https://www.postimuseo.fi/ystavanpaivakorteilla-on-pitka-historia-ystavia-ilahdutetaan-edelleen-postikorteilla/">Ystävänpäiväkorteilla on pitkä historia – ystäviä ilahdutetaan edelleen postikorteilla</a></li> <li>Postikortin historiasta <a href="https://www.postimuseo.fi/postikortti-oli-oman-aikansa-pikaviestin-joka-kauhistutti-avoimuudellaan/">Postikortti oli oman aikansa pikaviestin, joka kauhistutti avoimuudellaan</a></li> </ul> <h4>Postikortin historiaa verkkonäyttelyssä</h4> <p><a href="https://www.postimuseo.fi/nayttely/postikortti-10-kiehtovaa-tarinaa/">Parhain terveisin -verkkonäyttely</a> esittelee postikortin monipuolista historiaa eri teemojen kautta. Postikortti tunnetaan erityisesti <a href="https://www.postimuseo.fi/nayttelyt/terveisten-ja-toivotusten-tuoja/">terveisten ja toivotusten tuojana</a>.</p> <p><em>Kuvat Postimuseon kokoelmista ellei muuta mainita.</em></p> <p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/miehia-jahtaavat-naiset-karkauspaivan-postikorteissa-ja-muita-perinteita/">Miehiä jahtaavat naiset karkauspäivän postikorteissa ja muita perinteitä</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p> ]]></content:encoded> <wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/miehia-jahtaavat-naiset-karkauspaivan-postikorteissa-ja-muita-perinteita/feed/</wfw:commentRss> <slash:comments>0</slash:comments> </item> </channel> </rss>