<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>postinjakaja Archives - Postimuseo</title>
	<atom:link href="https://www.postimuseo.fi/tag/postinjakaja/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://www.postimuseo.fi/tag/postinjakaja/</link>
	<description>Postimuseo tutkii, tallentaa ja esittää postitoiminnan, viestinvälityksen ja niiden pohjalta syntyneiden tieto- ja tavaraliikenteen ilmiöitä.</description>
	<lastBuildDate>Wed, 28 Sep 2022 09:00:43 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	
	<item>
		<title>Suomalaisilla on vahva ja rakas suhde sanomalehteen</title>
		<link>https://www.postimuseo.fi/suomalaisilla-on-vahva-ja-rakas-suhde-sanomalehteen/</link>
					<comments>https://www.postimuseo.fi/suomalaisilla-on-vahva-ja-rakas-suhde-sanomalehteen/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Silpa Forsman]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 18 Aug 2020 08:17:47 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[BLOGI]]></category>
		<category><![CDATA[aamukahvi]]></category>
		<category><![CDATA[jakelu]]></category>
		<category><![CDATA[postinjakaja]]></category>
		<category><![CDATA[sanomalehti]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=1875</guid>

					<description><![CDATA[<p>Postimuseo keräsi kesän ajan suomalaisilta huhtikuussa 2021 avattavaa Aamukahvi ja tuore lehti &#8211; sanomalehdistä sivistystä ja uutisia kansalle -näyttelyä varten sanomalehteen liittyviä muistoja. Muistoja sai lähettää joko sähköisen lomakkeen avulla, sähköpostitse tai kirjeenä 16.8. asti. Monenlaisia tunteita, muistoja, tarinoita ja sattumuksia tihkuvia muistoja ja valokuvia saapui meille huikeat 499 kappaletta – kiitos niistä kaikista! Muistoista välittyy vahvasti, kuinka tärkeä [&#8230;]</p>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/suomalaisilla-on-vahva-ja-rakas-suhde-sanomalehteen/">Suomalaisilla on vahva ja rakas suhde sanomalehteen</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<div class="eb-post-thumb is-full">
<div id="attachment_2088" style="width: 825px" class="wp-caption aligncenter"><img fetchpriority="high" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-2088" class="size-full wp-image-2088" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_heratamuistosi.web_.jpg" alt="" width="815" height="960" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_heratamuistosi.web_.jpg 815w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_heratamuistosi.web_-255x300.jpg 255w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_heratamuistosi.web_-768x905.jpg 768w" sizes="(max-width: 815px) 100vw, 815px" /><p id="caption-attachment-2088" class="wp-caption-text">Postinjakaja toi lehden kotiin Miehikkälässä 1980-luvun alussa osana postipalvelukokeilua. Kuva: Postimuseon kuvakokoelmat.</p></div>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="text">
<p><strong data-redactor-tag="strong" data-verified="redactor">Postimuseo keräsi kesän ajan suomalaisilta huhtikuussa 2021 avattavaa </strong><span class="normaltextrun" data-redactor-tag="span" data-redactor-class="normaltextrun" data-verified="redactor"><i data-redactor-tag="i"><em data-redactor-tag="em" data-verified="redactor"><strong data-redactor-tag="strong" data-verified="redactor">Aamukahvi ja tuore lehti &#8211; sanomalehdistä sivistystä ja uutisia kansalle</strong></em></i></span><strong data-redactor-tag="strong" data-verified="redactor"> -näyttelyä varten sanomalehteen liittyviä muistoja. Muistoja sai lähettää joko sähköisen lomakkeen avulla, sähköpostitse tai kirjeenä 16.8. asti. Monenlaisia tunteita, muistoja, tarinoita ja sattumuksia tihkuvia muistoja ja valokuvia saapui meille huikeat 499 kappaletta – kiitos niistä kaikista!</strong></p>
<p>Muistoista välittyy vahvasti, kuinka tärkeä ja rakas paperinen sanomalehti suomalaisille yhä on. Päivä ei yksinkertaisesti starttaa ilman lehteä ja aamukahvia. Aamun tuttu rutiini jäsentää päivän ja rytmittää arjen ja juhlistaa viikonlopun. Lehden tuloa odotetaan innolla ja sen tulosta ilmoittamiseen löytyy hauskojakin vaihtoehtoja, kuten erään muistelijan postilaatikkoon liitetty ovikello. Lehden luku on monelle lähes meditatiivinen kokemus: tärkeää on paitsi uutiset ja jutut, niin myös paperin rapina ja painomusteen tuoksu.</p>
<p>Moneen paikkaan maaseudulle sanomalehti ei vielä 1960-luvulla tullut heti aamusta, vaan lehti noudettiin muun postin mukana kauempaa. Monet muistelevat, miten koululaisena postia noudettiin vaikkapa koulupäivän jälkeen kylän kaupalta ja toimitettiin kotimatkalla samalla suunnalla asuville kyläläisille. Muistoista välittyy vahvasti, kuinka tärkeästä luottamustehtävästä oli kyse – ja kuinka hienoa oli saada vaikkapa makea omena tai jopa karamelli palkaksi. <b data-redactor-tag="b"></b></p>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="image">
<div class="eb-image style-polaroid">
<div class="eb-image-figure is-responsive">
<div id="attachment_2087" style="width: 610px" class="wp-caption aligncenter"><img decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-2087" class="wp-image-2087 size-full" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_460_satu-hohti_muhniemi.jpg" alt="" width="600" height="626" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_460_satu-hohti_muhniemi.jpg 600w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_460_satu-hohti_muhniemi-288x300.jpg 288w" sizes="(max-width: 600px) 100vw, 600px" /><p id="caption-attachment-2087" class="wp-caption-text">Serkukset postinhakureissulla vuonna 1970. Kuva: Yksityiskokoelma.</p></div>
</div>
<div class="eb-image-caption"></div>
</div>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="heading">
<h4><b><span data-verified="redactor">Onnettomuuksia, lukemaan opettelua, huumoria ja kierrätystä</span></b></h4>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="text">
<p>Useat sukupolvet ovat jäsentäneet maailmaansa sanomalehden avulla. Onnettomuudet, kuten esimerkiksi Thaimaan tsunami, Estonian uppoaminen ja New Yorkin terrori-isku tai Marilynin ja prinsessa Dianan kuolemat muistetaan järkyttävinä tapahtumina, joita seurattiin tiiviisti. Lehdissä kerrotut rikokset, murhaajan vapaana olo ja esimerkiksi Tulilahden kaksoismurha ovat myös pelottaneet lukijoita. Kuolinilmoitusten ja kirkollisten uutisten luku kuuluu myös monen lukutottumuksiin.</p>
<p>Sanomalehdistä on leikelty kuvia, koottu reseptejä ja artikkeleita, joista on koostettu leikevihkoja tai talletettu kirjan väliin, joista niitä myöhemmin putoilee vuosikymmenten jälkeen lastenlasten yllätykseksi. Erityisen hienolta on tuntunut, kun on itse päässyt lehteen vaikkapa urheilusaavutuksen kautta, joskus jopa valokuvan kera.</p>
<p>Sanomalehden avulla moni on opetellut lukemaan ja voi sitä riemua ja ylpeyttä, kun kirjaimista on alkanut muodostua sanoja! Lapsille myös sanomalehtien kuvat ovat olleet tärkeitä: juuri lukemaan oppinut muistelee Savon Sanomissa ollutta hauskaa Erkki Tantun piirrosta, jossa muori hiihtää pitkässä hameessa lunta tupruttavassa kelissä. Piirroksen alla oli teksti: &#8220;Kahellaesta ilmoo, toinen helemoja heiluttaa ja toinen työntää lunta helemoen alle&#8221;.</p>
<p>Sanomalehti ei ole ollut suomalaisille kertakäyttötuote. Muistoista kävi ilmi, kuinka monipuolisesti päivän lehteä on käytetty lukemisen jälkeen. Sanomalehteen pakattiin eväät, sillä kiillotettiin ikkunat ja uuninluukut, sitä käytettiin kalan kääreenä, eristeenä seinän välissä tai vaikkapa vessapaperin korvikkeena!</p>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="image">
<div class="eb-image style-polaroid">
<div class="eb-image-figure is-responsive">
<div id="attachment_2086" style="width: 1050px" class="wp-caption aligncenter"><img decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-2086" class="size-full wp-image-2086" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_479c_kai-keijola_espoo.jpg" alt="" width="1040" height="780" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_479c_kai-keijola_espoo.jpg 1040w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_479c_kai-keijola_espoo-300x225.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_479c_kai-keijola_espoo-1024x768.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_479c_kai-keijola_espoo-768x576.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_479c_kai-keijola_espoo-400x300.jpg 400w" sizes="(max-width: 1040px) 100vw, 1040px" /><p id="caption-attachment-2086" class="wp-caption-text">Elokuvamainosten leikekirja 1970-luvulta. Kuva: Kai Keijola.</p></div>
</div>
</div>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="heading">
<h4>Lehti ei tule, vaan se tuodaan<br />
<b></b></h4>
</div>
<div class="ebd-block has-nested" data-type="text">
<div class="ebd-block is-nested nest-left " data-type="image">
<div class="eb-image style-polaroid align-left">
<div class="eb-image-figure is-responsive">
<div id="attachment_2089" style="width: 296px" class="wp-caption alignleft"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-2089" class="size-medium wp-image-2089" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_PM-VA-3899-286x300.jpg" alt="" width="286" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_PM-VA-3899-286x300.jpg 286w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_PM-VA-3899.jpg 457w" sizes="auto, (max-width: 286px) 100vw, 286px" /><p id="caption-attachment-2089" class="wp-caption-text">Kuva: Postimuseon kuvakokoelmat.</p></div>
<p>Suomessa on maailmanlaajuisestikin vahva ja ainutlaatuinen tapa, että tilattu sanomalehti tulee kotiin asti, maailmalla sanomalehdet tavallisesti ostetaan irtonumeroina kioskista.</p>
</div>
</div>
</div>
<p>Sanomalehden jakelusta moni suomalainen saanut omakohtaista kokemusta itsekin ja muistelijoiden keskuudessa työn arvostus aamuyön tunteina kelissä kuin kelissä tehtävää työtä kohtaan on noussut. Raskaudesta huolimatta yölliset kulkijat, vihaiset koirat ja nouseva aurinko ovat usein jääneet mieleen.</p>
<p>Lehdenjakelusta on muutamalle muistelijalle auennut ura postissa muualle, lehtipainoon muihin tehtäviin ja jopa toimittajaksi asti. Eräs muistelija kutsui lehdenjakajansa aamukahville ja siitä alkoi elämänmittainen rakkaustarina.</p>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="heading">
<h4>Kotipaikan kuulumisia ja lehden lukutapoja</h4>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="text">
<p>Kotipaikkakunnan sanomalehti on monelle edelleen tärkeä side, vaikka muualla olisi asuttu jo vuosikymmeniä. Eräs muistelija kertoo, kuinka äiti tilasi hänelle jokaiselle opiskelupaikkakunnalle lehden ja äidin käskystä nuoreen perheeseen piti myöhemmin tilata lehti, vaikka rahaa siihen ei olisi ollutkaan. Sanomalehtitilaus omaan kotiin on monelle ollut myös merkki aikuisuudesta.</p>
<p>Lehteä luetaan yhä yksin ja yhdessä. Monet muistelevat, miten lehden osia jaettiin perheenjäsenien kesken: isälle uutiset ja lapsille takasivun sarjakuvat, mistä on jäänyt monille tapa lukea lehti takaperin. Eräs muistelee, kuinka lehden luku pikkutyttönä isän kanssa oli ainut yhteinen harrastus. Lehden uutisista sitten keskusteltiin ja niitä kommentoitiin lehden luvun välissä. Tiedonvälityksen digitalisoituminen myötä monet lukevat lehtensä nykyään verkosta. Siitäkin muisteluissa on monta hyvää kokemusta.</p>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="image">
<div class="eb-image style-polaroid">
<div class="eb-image-caption">
<div id="attachment_2090" style="width: 650px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-2090" class="wp-image-2090 size-full" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_228_2_sari-svensk_oulu.jpeg" alt="" width="640" height="480" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_228_2_sari-svensk_oulu.jpeg 640w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_228_2_sari-svensk_oulu-300x225.jpeg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_228_2_sari-svensk_oulu-400x300.jpeg 400w" sizes="auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px" /><p id="caption-attachment-2090" class="wp-caption-text">Aamiainen ja tuore lehti &#8211; mikä mainio yhdistelmä! Kuva: Sari Svensk.</p></div>
</div>
</div>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="heading">
<h4>Onnea voittajalle!</h4>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="text">
<p>Kaikkien sanomalehtimuistonsa lähettäneiden kesken arvoimme hotelliyöpymisen kahdelle Tampereella. Voittajaan otamme yhteyttä henkilökohtaisesti. Kiitos kaikille muistonsa jakaneille!</p>
<p>Avaamme Aamukahvi ja tuore lehti -näyttelyn Postimuseossa museokeskus Vapriikissa 23.4.2021. Se on esillä 30.1.2022 asti. Näyttely on monipuolinen sukellus sanomalehteen ja sen jakeluun. Näyttelyn yhteistyökumppaneita ovat Posti, Päivälehden museo ja mediamuseo Rupriikki. Seuraa somekanaviamme syksyn ajan, niin kuulet lisää!</p>
<p><a class="" title="" href="https://www.postimuseo.fi/tiedotteet/aamukahvi-ja-tuore-lehti-nayttely-nostaa-esiin-sanomalehden-aseman-suomalaisten-aamussa/">Lue tiedote Postimuseon vuoden 2021 näyttelyistä.</a></p>
</div>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/suomalaisilla-on-vahva-ja-rakas-suhde-sanomalehteen/">Suomalaisilla on vahva ja rakas suhde sanomalehteen</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/suomalaisilla-on-vahva-ja-rakas-suhde-sanomalehteen/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Postinlajittelun koneellistuminen lisäsi tehokkuutta</title>
		<link>https://www.postimuseo.fi/postinlajittelun-koneellistuminen-lisasi-tehokkuutta/</link>
					<comments>https://www.postimuseo.fi/postinlajittelun-koneellistuminen-lisasi-tehokkuutta/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Silpa Forsman]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 12 Mar 2020 07:28:35 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[BLOGI]]></category>
		<category><![CDATA[automaatio]]></category>
		<category><![CDATA[jakelu]]></category>
		<category><![CDATA[postinjakaja]]></category>
		<category><![CDATA[postinlajittelu]]></category>
		<category><![CDATA[postinlajittelukone]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=1831</guid>

					<description><![CDATA[<p>Tavallinen postinkuluttaja ei välttämättä tule ajatelleeksi, millainen monimutkainen koneisto toimii postinkäsittelyn taustalla ennen kuin esimerkiksi kirje saapuu lähettäjältä vastaanottajalle. Lähetysten nopea ja tehokas lajittelu on tärkeä osa postinkulkua. Prosessin tarkkaan ja tehokkaaseen pyörittämiseen tarvitaan yhä enemmän koneita, robotiikkaa ja toisiinsa kytkeytyviä tietojärjestelmiä. Kuluttajan omalla käyttäytymisellä on silti keskeinen merkitys. Oikein kirjoitetut osoitetiedot ovat paras tae [&#8230;]</p>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/postinlajittelun-koneellistuminen-lisasi-tehokkuutta/">Postinlajittelun koneellistuminen lisäsi tehokkuutta</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<div class="ebd-block " data-type="text">
<p><strong data-redactor-tag="strong" data-verified="redactor">Tavallinen postinkuluttaja ei välttämättä tule ajatelleeksi, millainen monimutkainen koneisto toimii postinkäsittelyn taustalla ennen kuin esimerkiksi kirje saapuu lähettäjältä vastaanottajalle. Lähetysten nopea ja tehokas lajittelu on tärkeä osa postinkulkua. Prosessin tarkkaan ja tehokkaaseen pyörittämiseen tarvitaan yhä enemmän koneita, robotiikkaa ja toisiinsa kytkeytyviä tietojärjestelmiä. Kuluttajan omalla käyttäytymisellä on silti keskeinen merkitys. Oikein kirjoitetut osoitetiedot ovat paras tae lähetyksen perillemenosta. </strong></p>
<div id="attachment_1968" style="width: 910px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-1968" class="size-large wp-image-1968" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_lajittelukone-1024x595.jpg" alt="" width="900" height="523" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_lajittelukone-1024x595.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_lajittelukone-300x174.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_lajittelukone-768x446.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_lajittelukone.jpg 1280w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /><p id="caption-attachment-1968" class="wp-caption-text">Pienten kirjeiden lajittelussa käytettävä LSM-kirjelajittelukone (Letter Sorting Machine) Tampereella.</p></div>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="image">
<div class="eb-image style-polaroid">
<div class="eb-image-figure is-responsive">
<p>Posti on toiminut Suomessa edelläkävijänä postin koneellisessa lajittelussa 1970-luvulta lähtien. Posti teki alkuvuodesta 2020 hankintasopimuksen uusista lajittelukoneista. Ne lajittelevat aiempaa nopeammin, tarkemmin ja monipuolisemmin. Postin koneellinen lajittelu on keskitetty pääosin neljälle paikkakunnalle: Helsinkiin, Tampereelle, Kuopioon ja Ouluun. Posti on ainoa yritys Suomessa, jossa tehdään tämän mittaluokan koneellista postinlajittelua.</p>
<div id="attachment_1969" style="width: 650px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-1969" class="size-full wp-image-1969" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_voutila.jpg" alt="" width="640" height="426" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_voutila.jpg 640w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_voutila-300x200.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_voutila-152x100.jpg 152w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_voutila-120x80.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_voutila-380x253.jpg 380w" sizes="auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px" /><p id="caption-attachment-1969" class="wp-caption-text">Vantaan logistiikkakeskuksen kautta kulkee noin 75 prosenttia kaikista paketeista.</p></div>
</div>
</div>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="heading">
<h4>Tehokkuus ja taloudellisuus kulkevat käsi kädessä<span class="redactor-invisible-space">​</span></h4>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="text">
<div class="ebd-block is-nested nest-right " data-type="image">
<div class="eb-image style-polaroid">
<div class="eb-image-figure is-responsive">
<div id="attachment_1970" style="width: 650px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-1970" class="size-full wp-image-1970" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_rekka1958.jpg" alt="" width="640" height="404" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_rekka1958.jpg 640w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_rekka1958-300x189.jpg 300w" sizes="auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px" /><p id="caption-attachment-1970" class="wp-caption-text">Postin ensimmäinen rekka-auto otettiin käyttöön vuonna 1958.</p></div>
</div>
</div>
<div>Tehokkuudella on kiinteä yhteys taloudelliseen kannattavuuteen. Tämä on edellyttänyt sitä, että postin kuljetuksen ja jakelun käyttöön on hankittu aina oman aikakautensa uudenaikaisinta tekniikkaa. Auto, juna ja polkupyörä ovat kukin aikanaan edustaneet tehokkainta menetelmää postinjakajan ja hänen kuormansa kuljettamiseksi.</div>
</div>
<p>Kun kuljetus- ja jakelureittien suunnittelu perustuu taloudelliseen laskentaan, ja tavat ovat muuttuneet yhteiskunnan infrastruktuurin kehittyessä. Esimerkiksi junakuljetuksista siirryttiin rekka-autokuljetuksiin. Tämän muutoksen taustalla on useita syitä. Suomen valtatiet rakennettiin 1960-luvulla, ja postin määrä kasvoi nopeasti, eivätkä juna-aikataulut sopineet postinkulkuun. Niinpä rautatieasemien postitaloissa ja junavaunuissa matkan aikana tehty käsinlajittelu loppui.</p>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="heading">
<h4>Koneellistuminen edellytti postinumeron käyttöönottoa<span class="redactor-invisible-space">​</span></h4>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="text">
<p>Koneelliseen lajitteluun liittyi oleellisena osana koko maan kattavan postinumerojärjestelmän käyttöönotto vuonna 1971. Postinumero omaksuttiin nopeasti, sillä jo ensimmäisenä vuonna 60 prosenttia kaikista lähetyksistä oli merkitty viisinumeroisella postinumerolla. Postinumeron kaksi ensimmäistä numeroa määrittelevät, mihin lajittelukeskukseen postit lähetetään. Lajittelu koneellistui vähitellen Pasilan lajittelukeskuksen käyttöönoton myötä vuonna 1978. Kesti kuitenkin vuosia, ennen kuin lajittelukoneiden käytön ja automatiikan taloudellisuus pääsi toden teolla vauhtiin.</p>
<p>Postin lajittelukeskusten varaan rakentuva järjestelmä on kehittynyt tarpeen mukaan useampaan kertaan. Lajittelukoneet muuttivat 1980-luvulla taajamien reunoille ja kehäteiden varsille. Samaan aikaan lajittelu koneellistui lopullisesti.</p>
<p>On huomattava, että perinteiset postin lajittelu- ja kuljetusmenetelmät eivät ole kuolleet pois. Lähtökohtaisesti määrämuotoiset lähetykset päätyvät konelajitteluun. Jos lähetys poikkeaa koneelle sopivasta muodosta, se siirretään käsinlajitteluun. Vielä nykyisinkin on mahdollista lähettää sulkakynällä pergamentille kirjoitettu kirje, joka saattaa päätyä käsinlajitteluun. Suurten volyymien käsittely edellyttää koneellista lajittelua.</p>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="heading">
<h4>Lajittelukoneiden lähtökohta Hollannissa<span class="redactor-invisible-space">​</span></h4>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="text">
<p>Koneellinen lajittelu kehittyi paikoissa, joissa suurista postimääristä muodostui postitoiminnalle taloudellinen taakka. Haagissa vuonna 1927 järjestetyn UPU:n (Universal Postal Union) konferenssin yhteydessä hollantilainen konepaja Werkspoor kutsui konferenssin osallistujat tutustumaan Delftin lähelle sijoitettuun J. J. L. M. Marchandin ja työryhmän kehittämään Transorma-lajittelukoneeseen [TRANsport and SORting, Marchand and Andriessen]. Laite pysyi postinlajittelun standardina aina toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan saakka.</p>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="image">
<div class="eb-image style-polaroid">
<div class="eb-image-figure is-responsive">
<div id="attachment_1971" style="width: 490px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-1971" class="size-full wp-image-1971" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_Transorma.jpeg" alt="" width="480" height="640" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_Transorma.jpeg 480w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_Transorma-225x300.jpeg 225w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_Transorma-300x400.jpeg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_Transorma-130x173.jpeg 130w" sizes="auto, (max-width: 480px) 100vw, 480px" /><p id="caption-attachment-1971" class="wp-caption-text">Yhä käyttökelpoinen 1930-luvun Transorma-lajittelukone Hollannin Beeld en Geluid den Haag-museossa.</p></div>
<h4>Tietojenkäsittelyn sovellukset mukaan laitteisiin<span class="redactor-invisible-space">​</span></h4>
</div>
</div>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="text">
<p>Sittemmin brittiläiset sota-ajan tietojenkäsittelytutkijat alkoivat liittää laitteisiin automaattisen tietojenkäsittelyn sovelluksia. Lajittelun taloudellisuuden ongelma oli ratkaistu, mutta ei lajitteluongelmaa. Kesti vuosikymmeniä, ennen kuin asiakkaat oppivat merkitsemään lähetyksensä koneen edellyttämällä tavalla.</p>
<p>Postin lajittelukoneiden valmistajat, kuten yhdysvaltalainen Burroughs, olivat useimmiten tietotekniikan ja puolustusteollisuuden hybridejä. Suomen ensimmäiset kirjelajittelukoneet olivat Siemens-Telefunken -konsernin toimittamia.</p>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="heading">
<h4>Automaatio auttaa myös asiakasta<span class="redactor-invisible-space">​</span></h4>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="text">
<p>Langattomien tiedonsiirtojärjestelmien kehitys ja internetin avautuminen tavallisille kuluttajille sekä elinkeinoelämälle toivat mukanaan uudenaikaisten viestivälineiden nopean kehityksen ja sen myötä kirjepostin volyymin laskun. Kesti vielä hetken, ja suurten massapostitusten aika alkoi olla 2010-luvulla ohi. Samalla kuitenkin kansainvälisen pakettipostin volyymi alkoi nousta nopeasti erityisesti verkkokauppamahdollisuuksien kasvaessa.</p>
<p>Tänä vuonna käyttöön otettavat kolme uutta konetta ovat niin sanottuja MSM-koneita (Multi Sorting Machine), jotka soveltuvat monipuolisesti kirjeiden ja lehtien lajittelun lisäksi myös muiden osoitteellisten lähetysten lajitteluun. Uudet koneet on suunniteltu sijoitettavaksi Ouluun ja Helsinkiin. Vastaavia MSM-koneita on käytössä ennestään kuusi kappaletta.</p>
<p>Automaation myötä esimerkiksi lehtitalo voi seurata aiempaa paremmin oman lähetyseränsä kulkua Postin verkostossa. Koneellistumisen avulla pystytään myös nopeasti ohjaamaan osoitteelliset lähetykset tarvittaessa myös osoiteselvitykseen. Koneet ovat tärkeä apuväline Postin henkilöstölle. Kone lajittelee lähetykset nopeasti jakelujärjestykseen eli postinjakajan ei tarvitse enää tehdä postinsaajan osoitteen mukaista lajittelua käsin nykyisessä mittakaavassa.</p>
<p>Nykyisin Helsingin kautta kulkee noin 80 prosenttia kaikista Suomessa Postin kautta jaettavista printtilähetyksistä. Vantaan logistiikkakeskuksen kautta kulkee noin 75 prosenttia kaikista kotimaan pakettilähetyksistä.</p>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="heading">
<h4>Tutustu lisää</h4>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="text">
<ul>
<li><a class="" title="" href="https://www.posti.fi/business-news/tiedotteet/2020/20200225_uudet_lajittelukoneet.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Posti ostaa lisää uudenaikaisia lajittelukoneita – uudet koneet on suunniteltu sijoitettavan Ouluun ja Helsinkiin</a> (25.02.2020)</li>
<li><a href="https://www.postimuseo.fi/julkaisut/podcast/">Viestin-podcast</a> Jakso 7, Paperilehti – huipputeknologian tuote.</li>
</ul>
<p>&nbsp;</p>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="text">
<p><span class="normaltextrun" data-redactor-tag="span" data-redactor-class="normaltextrun" data-verified="redactor">Kirjoittaja on historiantutkija FT, dos. Panu Nykänen, joka on tutkinut Postimuseon toimeksiannosta Postin teknologisten järjestelmien kehitystä.</span></p>
</div>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/postinlajittelun-koneellistuminen-lisasi-tehokkuutta/">Postinlajittelun koneellistuminen lisäsi tehokkuutta</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/postinlajittelun-koneellistuminen-lisasi-tehokkuutta/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Postikortti oli oman aikansa pikaviestin, joka kauhistutti avoimuudellaan</title>
		<link>https://www.postimuseo.fi/postikortti-oli-oman-aikansa-pikaviestin-joka-kauhistutti-avoimuudellaan/</link>
					<comments>https://www.postimuseo.fi/postikortti-oli-oman-aikansa-pikaviestin-joka-kauhistutti-avoimuudellaan/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Silpa Forsman]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 01 Nov 2019 07:23:28 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[BLOGI]]></category>
		<category><![CDATA[postikortti]]></category>
		<category><![CDATA[postinjakaja]]></category>
		<category><![CDATA[virpi pekkala]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=1825</guid>

					<description><![CDATA[<p>Postikortti vietti 150-vuotissyntymäpäiviään 1. lokakuuta. Kortti oli uudenlainen tapa viestiä: helppo, edullinen, nopea ja avoin. Se ihastutti, mutta myös kauhistutti. Kotiin saapuva postikortti on nykyisin mukava yllätys, muttei mikään kovin hämmentävä asia. 150 vuotta sitten oli toisin. Ensimmäiset postikortit herättivät ristiriitaisia tunteita: toisaalta kortti oli helppo ja halpa tapa viestiä, toisaalta kauhistuttavan avoin. Ihmiset kauhistuivat [&#8230;]</p>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/postikortti-oli-oman-aikansa-pikaviestin-joka-kauhistutti-avoimuudellaan/">Postikortti oli oman aikansa pikaviestin, joka kauhistutti avoimuudellaan</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<div class="ebd-block " data-type="text">
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-1950 alignnone" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_Topelius1871Etu.jpg" alt="" width="700" height="467" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_Topelius1871Etu.jpg 700w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_Topelius1871Etu-300x200.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_Topelius1871Etu-152x100.jpg 152w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_Topelius1871Etu-120x80.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_Topelius1871Etu-380x253.jpg 380w" sizes="auto, (max-width: 700px) 100vw, 700px" /></p>
<p><b data-redactor-tag="b"><strong data-redactor-tag="strong" data-verified="redactor">Postikortti vietti 150-vuotissyntymäpäiviään 1. lokakuuta. Kortti oli uudenlainen tapa viestiä: helppo, edullinen, nopea ja avoin. Se ihastutti, mutta myös kauhistutti.</strong></b></p>
</div>
<div class="ebd-block has-nested" data-type="text">
<div class="ebd-block is-nested nest-right " data-type="image">
<div class="eb-image style-clear">
<div class="eb-image-figure is-responsive">
<div id="attachment_1949" style="width: 327px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-1949" class="wp-image-1949 size-full" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_postikortti150_blogi_Tampere1903.jpg" alt="" width="317" height="480" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_postikortti150_blogi_Tampere1903.jpg 317w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_postikortti150_blogi_Tampere1903-198x300.jpg 198w" sizes="auto, (max-width: 317px) 100vw, 317px" /><p id="caption-attachment-1949" class="wp-caption-text">Korttiin Tampereelta vuodelta 1903 on mahdutettu paljon tekstiä.</p></div>
</div>
<div class="eb-image-caption">Kotiin saapuva postikortti on nykyisin mukava yllätys, muttei mikään kovin hämmentävä asia. 150 vuotta sitten oli toisin. Ensimmäiset postikortit herättivät ristiriitaisia tunteita: toisaalta kortti oli helppo ja halpa tapa viestiä, toisaalta kauhistuttavan avoin.</div>
</div>
</div>
<p>Ihmiset kauhistuivat korttien avoimuutta, koska vertasivat niitä kirjeisiin. Kirjekuori ei enää suojellut viestiä. Postinjakajalla oli mahdollisuus lukea kortteja, mutta lähetysmäärien noustessa miljooniin siihen tuskin oli aikaa. Lyhyiden viestien lisäksi ihmiset ahtoivat paljon tekstiä pieneen korttiin, joten vakoilu olisi ollut myös työlästä.</p>
<p>Kortin lähettäminen oli useimmiten puolet halvempaa kuin kirjeen, mikä rohkaisi viestittelyyn ja tekstin määrän maksimointiin. Postikorttiin saattoi sutaista halvat terveiset, kun taas kirjeisiin oli käytetty enemmän aikaa ja rahaa. Vanhemmat sukupolvet huolestuivat, että nuoret innostuvat kevyistä pikateksteistä unohtaen syvällisten kirjeiden kirjoittamisen.</p>
<h4>Postikorttien kuvat lumosivat</h4>
<p>Postikortteihin alkoi ilmestyä värikuvia 1890-luvulla. Ihmiset hullaantuivat kuvatulvasta aikana, jolloin kuvia ei juuri ollut nähtävillä. Kuvat myös kauhistuttivat. Kortteja lähetettiin hienojen tai mielenkiintoisten kuvien takia ja korttien keräily alkoi.</p>
</div>
<div class="ebd-block has-nested" data-type="text">
<div class="ebd-block is-nested nest-left " data-type="image">
<div class="eb-image style-clear">
<div class="eb-image-figure is-responsive"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignleft size-full wp-image-1951" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_postikortti150_blogi.jpg" alt="" width="402" height="640" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_postikortti150_blogi.jpg 402w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_postikortti150_blogi-188x300.jpg 188w" sizes="auto, (max-width: 402px) 100vw, 402px" /></div>
</div>
</div>
<p>Viesti piti aluksi kirjoittaa &#8220;kuvapuolelle&#8221;, koska toinen puoli oli osoitetta varten. Korttiin kuitenkin alettiin kaivata lisää tilaa viestille.</p>
<p>Iso-Britannia aloitti tilan vapauttamisen osoitteen vierestä vuonna 1902. Suomessa kortin uusi muoto &#8220;jaettu tausta&#8221; otettiin käyttöön vuonna 1905. Maailman Postiliitto hyväksyi sen vuonna 1907. Muoto on nykyisinkin tuttu viivalla jaettu osoite- ja viestipuoli.</p>
<p>Postikorttien kuvasto monipuolistui suosion seurauksena. Kuva sai vieläpä enemmän huomiota, kun viesti ei enää &#8220;sotkenut&#8221; kuvapuolta.</p>
<h4>Postikortti levisi Itävalta-Unkarista muualle Eurooppaan</h4>
<p>Postikortin ideoi <strong data-redactor-tag="strong" data-verified="redactor">Emanuel Herrmann </strong>(1839-1902) vuonna 1869. Hän halusi tarjota ihmisille ketterämmän tavan viestiä kuin kirje. Herrmann ehdotti sanomalehdessä tammikuussa, että posti sallisi kirjekuoren kokoiset kortit, joissa ei ole enempää kuin 20 sanaa. Kortin lähettämisen piti olla myös edullisempaa kuin kirjeen.</p>
<p>Itävalta-Unkarin postimestari hyväksyi ehdotuksen ja posti otti kortit käyttöön vielä samana vuonna 1. lokakuuta. Sanamäärää ei kuitenkaan rajoitettu. Herrmannin ehdotus teki hänestä tunnetun Euroopassa ja hänen hautakivessään lukee &#8220;postikortin keksijä&#8221;.</p>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="image">
<div class="eb-image style-clear">
<div class="eb-image-figure is-responsive">
<div id="attachment_1952" style="width: 591px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-1952" class="size-full wp-image-1952" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_postikortti150_blogi_itavaltaunkari1869.jpg" alt="" width="581" height="402" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_postikortti150_blogi_itavaltaunkari1869.jpg 581w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_postikortti150_blogi_itavaltaunkari1869-300x208.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_postikortti150_blogi_itavaltaunkari1869-580x400.jpg 580w" sizes="auto, (max-width: 581px) 100vw, 581px" /><p id="caption-attachment-1952" class="wp-caption-text">Maailman ensimmäinen postikortti ”Correspondenz-Karte” sai alkunsa Itävalta-Unkarissa vuonna 1869. Kuvassa on osoitepuoli. Kortti oli kuvaton, eli viestipuoli oli tyhjä.</p></div>
<p>Suomen postitirehtööri <strong data-redactor-tag="strong" data-verified="redactor">Gripenberg</strong> halusi ottaa postikortit käyttöön myös Suomessa. Hän sai luvan Venäjän keisarilta ja &#8220;kirjekortti&#8221; tuli myyntiin 10. lokakuuta 1871. Venäjä otti kortit käyttöön seuraavana vuonna.</p>
</div>
</div>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="text">
<p><span data-verified="redactor" data-redactor-tag="span">Korteista tuli nopeasti hitti sekä Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Vuonna 1901 lähetettiin Suomessa jo yli 2 miljoonaa korttia. Myös kirjemäärät kasvoivat. </span></p>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="image">
<div class="eb-image style-clear">
<div class="eb-image-figure is-responsive">
<div id="attachment_1953" style="width: 510px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-1953" class="size-full wp-image-1953" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_postikortti150_blogi_Topelius.jpg" alt="" width="500" height="331" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_postikortti150_blogi_Topelius.jpg 500w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_postikortti150_blogi_Topelius-300x199.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_postikortti150_blogi_Topelius-152x100.jpg 152w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_postikortti150_blogi_Topelius-120x80.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_postikortti150_blogi_Topelius-380x253.jpg 380w" sizes="auto, (max-width: 500px) 100vw, 500px" /><p id="caption-attachment-1953" class="wp-caption-text">Suomessa postikortit ”Korrespondanskort för Finland” otettiin käyttöön vuonna 1871.</p></div>
<h4>Postikortista tuli suosittu tapa viestiä</h4>
</div>
</div>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="text">
<p>Postikorttia saatettiin aluksi pitää pinnallisempana kuin kirjettä, mutta kortti helpotti ja lisäsi ihmisten viestintää.</p>
<p>Nykyisin postikortti tuskin enää kauhistuttaa. Ympärillämme on kuvatulva ja olemme tottuneita pikaviestinten käyttäjiä. Postilaatikosta löytyvä postikortti lähinnä yllättää ja ilahduttaa harvinaisella tavalla.</p>
<p>Oletko säilyttänyt postikortteja tai saanut niitä perintönä? Kannattaa harkita, mitä niille tekee. Kortit ovat käsin kosketeltavaa historiaa.</p>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="text">
<h4> Perehdy lisää</h4>
<ul>
<li>Postimuseon <i data-redactor-tag="i"></i><a class="" title="" href="https://www.postimuseo.fi/nayttely/viestinviejat/" target="_blank" rel="noopener noreferrer"><i>Viestinviejät</i> -näyttelyssä</a> ja pienoisnäyttelyssä <i>Virpi Pekkalan joulu</i><i data-redactor-tag="i"></i> 6.11.2019–12.1.2020.</li>
<li><a class="" title="" href="https://www.postimuseo.fi/fi/kirjasto" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Postimuseon kirjastossa</a></li>
<li>Tilaamalla hurmaava kirja <i data-redactor-tag="i"><a class="" title="" href="https://webshop.trafiikki.fi/posti-gesondalle---postikortit-kertovat" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Postia Gesondalle – Postikortit kertovat</a> Trafiikki-museoiden verkkokaupasta.</i></li>
</ul>
<h4>Lue myös</h4>
<ul>
<li>Trafiikki-museoiden blogista <a href="https://trafiikki.fi/hui-lahettaisitko-naita-joulukortteja/" target="_blank" rel="noopener">Hui! Lähettäisitkö näitä joulukortteja?</a></li>
</ul>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="text">
<p>Kuvat: Postimuseo</p>
</div>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/postikortti-oli-oman-aikansa-pikaviestin-joka-kauhistutti-avoimuudellaan/">Postikortti oli oman aikansa pikaviestin, joka kauhistutti avoimuudellaan</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/postikortti-oli-oman-aikansa-pikaviestin-joka-kauhistutti-avoimuudellaan/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Postilaisten asut ovat kuvastaneet tehtävän vaatimaa arvokkuutta ja myöhemmin käytännöllisyyttä</title>
		<link>https://www.postimuseo.fi/postilaisten-asut-ovat-kuvastaneet-tehtavan-vaatimaa-arvokkuutta-ja-myohemmin-kaytannollisyytta/</link>
					<comments>https://www.postimuseo.fi/postilaisten-asut-ovat-kuvastaneet-tehtavan-vaatimaa-arvokkuutta-ja-myohemmin-kaytannollisyytta/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Silpa Forsman]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 21 Jun 2018 14:08:33 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[BLOGI]]></category>
		<category><![CDATA[jakelu]]></category>
		<category><![CDATA[postilaiset]]></category>
		<category><![CDATA[postinjakaja]]></category>
		<category><![CDATA[virkapuku]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=1784</guid>

					<description><![CDATA[<p>Posti täyttää tänä vuonna pyöreät 380 vuotta. Vaatetus on ollut tärkeä osa postilaisten arkea kautta aikojen. Se on paitsi tarpeen sanelema suoja, niin myös viesti toisille ihmisille. Suomessa Venäjän vallan aika (1809-1917) oli virkapukujen kulta-aikaa. Virkapuku toimi symbolina tietystä virasta tai tehtävästä. Postin perustamisvaiheessa 1600-luvulla postia kuljettivat postitalonpojat renkeineen jalan. Asuna oli sama asu, jota [&#8230;]</p>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/postilaisten-asut-ovat-kuvastaneet-tehtavan-vaatimaa-arvokkuutta-ja-myohemmin-kaytannollisyytta/">Postilaisten asut ovat kuvastaneet tehtävän vaatimaa arvokkuutta ja myöhemmin käytännöllisyyttä</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<div class="eb-post-body type-standard">
<p><strong>Posti täyttää tänä vuonna pyöreät 380 vuotta. Vaatetus on ollut tärkeä osa postilaisten arkea kautta aikojen. Se on paitsi tarpeen sanelema suoja, niin myös viesti toisille ihmisille. Suomessa Venäjän vallan aika (1809-1917) oli virkapukujen kulta-aikaa. Virkapuku toimi symbolina tietystä virasta tai tehtävästä.</strong></p>
<p>Postin perustamisvaiheessa 1600-luvulla postia kuljettivat postitalonpojat renkeineen jalan. Asuna oli sama asu, jota käytettiin muissakin askareissa. Samoin oli laita postimestareiden, joina toimivat kaupunkien porvarit. He pukeutuivat ajankohdan yleisten muotivirtausten mukaisesti.</p>
<p>Virkapuvun symbolimerkitys säilyi, mutta heikkeni 1970-luvulle saakka. Sen jälkeen työvaateet ovat olleet käytännöllisempiä, mutta ne ovat kuitenkin noudattaneet yrityskuvan edellyttämää yhtenäistä ilmettä. Myös materiaalien ja valmistustapojen kehitys ovat edesauttaneet työvaatetuksen muuttumista entistä toiminnallisemmaksi ja työtehtäviin sopivimmaksi.</p>
<p>1600-luvun postitalonpojan vaatetus vaihteli seudun ja vuodenaikojen mukaan. Yleensä asun kangas oli pellavaa ja jaloissa olivat nahkaiset pieksut. Postitalonpojalla oli myös virkamerkki, joka osoitti virallista asemaa.</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-1792 alignnone" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/6_p.jpg" alt="" width="237" height="600" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/6_p.jpg 237w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/6_p-119x300.jpg 119w" sizes="auto, (max-width: 237px) 100vw, 237px" /></p>
<p>Postinkuljetus perustui 1700-luvulla edelleen postitalonpoikajärjestelmään, jossa posti kulki määrätyllä reitillä ketjuna talosta taloon. Postia kuljetettiin tavallisesti ratsain. Ruotsin valtakunnan itäisin rajapostikonttori sijaitsi Ahvenkoskella. Virkapuvun käyttö ei ollut yleistä. Vuonna 1750 Ahvenkosken postimestari sai 70 kuparirahaa virkapuvun hankintaan. Valtakunnan itärajalla haluttiin upealla asulla osoittaa Ruotsin olevan voimissaan.</p>
</div>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-1793 alignnone" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/13_p.jpg" alt="" width="237" height="600" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/13_p.jpg 237w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/13_p-119x300.jpg 119w" sizes="auto, (max-width: 237px) 100vw, 237px" /></p>
<div class="eb-post-body type-standard">
<p>Vuosien 1808 – 1809 sodan seurauksena Suomi liitettiin autonomisena suurruhtinaskuntana Venäjän keisarikuntaan. Venäläisissä virkapuvuissa oli 1800-luvun loppuun asti noudatettu yleiseurooppalaista muotia, mutta 1900-luvun alussa tapa selvästi muuttui.</p>
<p>Tummanvihreä verka säilyi perusvärinä. Päällystakki tehtiin tummanharmaasta verasta. Kesäaikana 15.5. – 15.9. pidetiin valkoista takkia ja valkoista lakinpäällistä. Päähineenä kaikilla virkamiehillä oli arkilakkina lipallinen verkalakki ja talvipäähineenä vuonannahkainen lakki.</p>
</div>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-1787 alignnone" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/10090_p.jpg" alt="" width="334" height="600" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/10090_p.jpg 334w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/10090_p-167x300.jpg 167w" sizes="auto, (max-width: 334px) 100vw, 334px" /></p>
<div class="eb-post-body type-standard">
<p>Suomessa nainen oli vuodesta 1863 lähtien täysivaltainen saavutettuaan 25 vuoden iän. Postitoimistot olivat ensimmäisiä paikkoja, joissa naisille uskottiin hoidettavaksi valtion virka. Autonomian ajalta ei ole löytynyt mitään ohjetta naisvirkailijoiden virkapuvuista. Postimuseon kokoelmissa on säilynyt postivirkailija Blondine Öhbergin puku. Säilyneiden muistitietojen mukaan hän teetätti puvun omalla kustannuksellaan Nikolai III:n valtiovierailun johdosta. Blondine työskenteli Postissa kirjanpitäjänä vuodesta 1887 ja expeditöörinä vuodesta 1905. Tummanvihreässä puvussa on virkanapit kahdessa rivissä ja frakin tapaan alaskäännetty musta samettikaulus sekä takin takana pienet lievehännykset nappeineen.</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-1789 alignnone" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/frkyn_p.jpg" alt="" width="207" height="600" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/frkyn_p.jpg 207w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/frkyn_p-104x300.jpg 104w" sizes="auto, (max-width: 207px) 100vw, 207px" /></p>
<p>Suomi itsenäistyi 6.12.1917. Tämä ei ratkaisevasti muuttanut postilaitoksen rakenteita eikä arkipäivän toimintaa. Postiljoonien virkapuvut saivat uuden kuosin. Tsaarinajan tunnuksista piti päästä kiireesti eroon. Itsenäisen Suomen ensimmäinen postiljoonin virkapuku oli valmistettu tummanharmaasta verasta. Postiljoonit olivat postin väestä ainoita, joilla oli omat virkapuvut. Puvun yleistymistä vaikeutti sen korkea hinta. Useilla postiljooneilla ei ollut varaa hankkia niitä. Käytännössä postiljoonien piti tyytyä käyttämään pelkästään lakkia. Tosin postivaunupostiljoonit käyttivät mieluummin omaa siviililakkia, koska heidän mielestään rautatieläisillä oli komeammat virkapuvut.</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-1788 alignnone" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/10685_p.jpg" alt="" width="574" height="600" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/10685_p.jpg 574w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/10685_p-287x300.jpg 287w" sizes="auto, (max-width: 574px) 100vw, 574px" /></p>
<p>Postiljoonit saivat uudet tummansiniset puvut 1931. Nappeihin ilmaantui postitorven seuraksi salamakimppu merkiksi vuonna 1927 yhdistyneistä posti- ja lennätinlaitoksista. Puku oli käytössä kaupunkien postinjakajilla. Postinjakajille myönnettiin pukuavustusta, mutta puku piti ohjeistuksen mukaan hankkia itse. Erityisesti sodan aikana ja sen jälkeisenä pulavuosina kangasta ja ompelutarvikkeita oli hyvin vaikea saada ja ne olivat kalliita, joten postinjakajien puvustus oli hyvin monenkirjavaa.</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-1786 alignnone" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/1980_p.jpg" alt="" width="437" height="600" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/1980_p.jpg 437w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/1980_p-219x300.jpg 219w" sizes="auto, (max-width: 437px) 100vw, 437px" /></p>
<p>Naispostivirkamiehet saivat ensimmäisen virkapukunsa vasta 1964. Naisten takki ja hame olivat harmaita. Takissa oli ¾ -osa hihat ja siihen oli upotettu kaksi vinotaskua. Hame ulottui hieman polven yläpuolelle. Takin vasemmalla puolelle oli kiinnitetty kankainen vaakunanmuotoinen laitoksen tunnus.</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-1785 alignnone" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/1964_p.jpg" alt="" width="198" height="600" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/1964_p.jpg 198w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/1964_p-99x300.jpg 99w" sizes="auto, (max-width: 198px) 100vw, 198px" /></p>
<p>Postia jaettiin kaupungeissa ja taajamissa vielä 1950-luvulla kaksi kertaa päivässä kuutena päivänä viikossa. Postinkulun nopeutumisen myötä jakelukerrat vähenivät yhteen kertaan päivässä 1960-luvun puolivälissä. Viisipäiväiseen postinjakeluun siirryttiin 1970-luvulla.</p>
<p>Virkapuvut saivat uuden kuosin ja mallin vuonna 1978. Puvun materiaali oli teräksensinistä villakeinokuitusekoitekangasta. Valtion pukutehtaan valmistamaan valikoimaan kuuluivat housut, lantiopituinen takki, vaaleansininen kauluspaita, kaksi takkia ja useita erilaisia päähineitä. Postinjakajat maksoivat virkapuvusta 10 prosentin omavastuun.</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-1795 alignnone" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/1658_11_p.jpg" alt="" width="600" height="472" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/1658_11_p.jpg 600w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/1658_11_p-300x236.jpg 300w" sizes="auto, (max-width: 600px) 100vw, 600px" /></p>
</div>
<p>Vuoden 1990 alussa posti- ja telelaitoksesta tuli valtion omistama liikelaitos. Askel eteenpäin otettiin vielä 1994 kun Posti-Tele yhtiöitettiin ja sen liiketoiminta ja omaisuus luovutettiin perustetulle Suomen PT Oy:lle. Suomen PT-konserni jaettiin erillisiksi posti- ja telekonserneiksi heinäkuussa 1998. Muutosten yhteydessä henkilöstön palvelussuhteet valtioon lakkasivat vuonna 1994. Virkamiehistä tuli työsuhteisia toimihenkilöitä ja palkansaajia.</p>
<div class="eb-post-body type-standard">
<p>Postin vaatetuksessa tapahtui 1998 uudistus värikkääseen suuntaan. Pääväreinä olivat keltainen ja harmaa. Jakavat saivat myös uudet kesäasusteet, joihin kuuluivat shortsit, t-paita, lippahattu ja nahkaiset harmaa-keltaiset kengät.</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-1790 alignnone" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/krry_p.jpg" alt="" width="394" height="600" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/krry_p.jpg 394w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/krry_p-197x300.jpg 197w" sizes="auto, (max-width: 394px) 100vw, 394px" /></p>
<p>Suomen Posti Oyj muuttui Itella Oyj:ksi 1.6.2007. Postinjakajien asuissa huomioitiin käytännöllisyys ja vaatetuksen materiaaleissa Suomen vaihtelevat kelit. Valikoimasta löytyi asuja helteisiin, pakkasiin tai sadekeleihin.</p>
<p>Itella muuttui Postiksi vuoden 2015 alussa. Postilaiset saivat heti käyttöönsä uuden ilmeen mukaisen t-paidan ja pipon. Muut työvaatteet ovat vaihtuneet vaiheittain tämän jälkeen. Laajasta mallistosta voi jokainen valita haluamansa vaatteen käyttötarpeen ja työtehtävän mukaan. Kylmällä ilmalla kerrospukeutumista varten löytyy mm. alusasut, väliasut ja huonon sään gore-tex -suoja-asut.</p>
<p>Vaatteissa toistuvat pääsääntöisesti oranssin ja harmaan värit, mutta joukossa on myös mustia housuja ja esimerkiksi mopojakajan talvitakissa sinistä. Käyttökelpoiset POSTI-brändin mukaiset työvaatteet kierrätetään edelleen Postin työntekijöiden käyttöön.</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-1791 alignnone" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/posti_sundsberg_CF010813.jpg" alt="" width="600" height="537" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/posti_sundsberg_CF010813.jpg 600w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/posti_sundsberg_CF010813-300x269.jpg 300w" sizes="auto, (max-width: 600px) 100vw, 600px" /></p>
</div>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/postilaisten-asut-ovat-kuvastaneet-tehtavan-vaatimaa-arvokkuutta-ja-myohemmin-kaytannollisyytta/">Postilaisten asut ovat kuvastaneet tehtävän vaatimaa arvokkuutta ja myöhemmin käytännöllisyyttä</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/postilaisten-asut-ovat-kuvastaneet-tehtavan-vaatimaa-arvokkuutta-ja-myohemmin-kaytannollisyytta/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
	</channel>
</rss>