<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>virpi pekkala Archives - Postimuseo</title>
	<atom:link href="https://www.postimuseo.fi/tag/virpi-pekkala/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://www.postimuseo.fi/tag/virpi-pekkala/</link>
	<description>Postimuseo tutkii, tallentaa ja esittää postitoiminnan, viestinvälityksen ja niiden pohjalta syntyneiden tieto- ja tavaraliikenteen ilmiöitä.</description>
	<lastBuildDate>Fri, 29 Sep 2023 11:58:31 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	
	<item>
		<title>Maksimipostikortit – maksimoitu ilo!</title>
		<link>https://www.postimuseo.fi/maksimipostikortit-maksimoitu-ilo/</link>
					<comments>https://www.postimuseo.fi/maksimipostikortit-maksimoitu-ilo/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Sanna Oikarinen]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 05 May 2023 08:01:27 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[BLOGI]]></category>
		<category><![CDATA[ensipäivä]]></category>
		<category><![CDATA[keräily]]></category>
		<category><![CDATA[maksimipostikortti]]></category>
		<category><![CDATA[postikortti]]></category>
		<category><![CDATA[virpi pekkala]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=13749</guid>

					<description><![CDATA[<p>Oletko joskus metsästänyt postimerkin aiheeseen sopivaa postikorttia tai toisin päin? Siinä tapauksessa olet ollut jo hyvin lähellä maksimifilateliaa. Maksimi- tai maksipostikortilla tarkoitetaan postikortin, -merkin ja -leiman yhteistä teemaa. Maksimikortit poikkeavat tavallisesta postikortista niin, että postimerkki ja -leima tulevat kortin kuvapuolelle. Postimerkin aihe siis maksimoidaan siihen sopivalla kortilla ja päivämääräleimalla. Harrastuksen alkuun Valmiita maksimipostikortteja on valmistettu [&#8230;]</p>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/maksimipostikortit-maksimoitu-ilo/">Maksimipostikortit – maksimoitu ilo!</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><strong>Oletko joskus metsästänyt postimerkin aiheeseen sopivaa postikorttia tai toisin päin? Siinä tapauksessa olet ollut jo hyvin lähellä maksimifilateliaa. Maksimi- tai maksipostikortilla tarkoitetaan postikortin, -merkin ja -leiman yhteistä teemaa. Maksimikortit poikkeavat tavallisesta postikortista niin, että postimerkki ja -leima tulevat kortin kuvapuolelle. Postimerkin aihe siis maksimoidaan siihen sopivalla kortilla ja päivämääräleimalla.</strong></p>
<h4>Harrastuksen alkuun</h4>
<p>Valmiita maksimipostikortteja on valmistettu myyntiin Postin toimesta. Niissä on usein täsmälleen postimerkin kuva-aihetta vastaava kortti ja postimerkin ensipäiväleima. Ensimmäinen Postin  maksimikortti julkaistiin vuonna 1983, ja sen aiheena oli Hollolan kirkko. Yhteensä Postin numeroituun ja 2016 lakkautettuun maksimikorttisarjaan kuuluu 111 korttia 37 eri postimerkkisarjan julkaisusta.</p>
<p>Erilaisissa keräilytapahtumissa ja kauppapaikoilla on usein myynnissä myös keräilijöiden itse valmistamia maksimikortteja. Niiden joukosta saattaa löytyä todellisia aarteita tai hyviä ideoita omaan harrastukseen! Vaikka valmiiden korttien ostamisesta puuttuukin eri osasten löytämisen ilo, pääsee niillä ainakin hyvin alkuun keräilyssä.</p>
<div id="attachment_13755" style="width: 432px" class="wp-caption aligncenter"><img fetchpriority="high" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-13755" class="wp-image-13755" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/hollola-300x218.jpg" alt="Hollolan kirkon asehuoneen ovi kuvattuna postikortissa ja -merkissä." width="422" height="307" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/hollola-300x218.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/hollola-1024x743.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/hollola-768x558.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/hollola-1536x1115.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/hollola.jpg 2000w" sizes="(max-width: 422px) 100vw, 422px" /><p id="caption-attachment-13755" class="wp-caption-text">Ensimmäinen Postin julkaisema maksimikortti vuodelta 1983. Kortissa ja merkissä on kuvattuna Hollolan kirkon asehuoneen ovi, ja leimassa näkyy koko kirkkorakennus.</p></div>
<div id="attachment_13751" style="width: 442px" class="wp-caption aligncenter"><img decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-13751" class="wp-image-13751" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/Lumileopardi-300x212.jpg" alt="Maksimipostikortti, jossa on lumileopardin pennun kuva sekä Lumileopardi-postimerkki Korkeasaari-leimalla." width="432" height="305" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/Lumileopardi-300x212.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/Lumileopardi-1024x725.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/Lumileopardi-768x544.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/Lumileopardi-1536x1087.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/Lumileopardi.jpg 2000w" sizes="(max-width: 432px) 100vw, 432px" /><p id="caption-attachment-13751" class="wp-caption-text">Postin Lumileopardi- maksimikortti n:o 10 numeroidusta sarjasta. 12.6.1989 ilmestynyt Lumileopardi -postimerkki Korkeasaari 100 vuotta -sarjasta Korkeasaaren erikoisleimalla.</p></div>
<p>&nbsp;</p>
<h4>Maksimifilatelia harrastuksena</h4>
<p>Maksimifilateliaa voi harrastaa kuka tahansa, ja Suomessa toimii myös aiheelle vihkiytynyt yhdistys Maksimifilatelistit ry. Yhdistys on perustettu vuonna 1990 vastaukseksi selvästi nousseeseen harrastajamäärään.<br />
Ensimmäiset maksimipostikortit Suomessa tehtiin jo 1900-luvun alussa suomalaisen leijonavaakunapostimerkin lakkauttamisen muistoksi, ja 1930-luvulla julkaistuista ensimmäisistä suomalaisista kuvapostimerkeistä maksimikortteja tunnetaan jo runsaasti.</p>
<p>Ensimmäiset viralliset maksimipostikorttien ominaisuuksia, kuten kortin kokoa, saatavuutta ja postimerkkien määrää, koskevat kansainväliset säännöt tulivat kuitenkin vasta 1950-luvulla. Säännöt luotiin filateelisia näyttelyitä varten, ja niitä on päivitetty 1970-luvulla. <a href="https://www.filatelisti.fi/site/assets/files/1814/srev_maksimifilatelia.pdf" target="_blank" rel="noopener">Tutustu sääntöihin filatelisti.fi-sivulla</a>.</p>
<div id="attachment_13750" style="width: 641px" class="wp-caption aligncenter"><img decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-13750" class=" wp-image-13750" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/hameenlinna-1024x718.jpg" alt="Maksipostikortissa kuvattu hämeenlinnalaisa hiihtäjiä, postimerkissä on Hämeen linna, leima on Finlandia-hiihdon erikoisleima" width="631" height="442" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/hameenlinna-1024x718.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/hameenlinna-300x210.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/hameenlinna-768x539.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/hameenlinna-1536x1078.jpg 1536w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/hameenlinna.jpg 2000w" sizes="(max-width: 631px) 100vw, 631px" /><p id="caption-attachment-13750" class="wp-caption-text">15.1.1982 ilmestynyt yleismerkki Hämeen linna Finlandia-hiihdon erikoisleimalla, leimattu 26.2.1984. Kaj Hellman ltd:n painattama uusintapainos hiihtäjiä kuvaavasta Hämeenlinna-paikkakuntakortista.</p></div>
<h4>Ensipäivätapahtumat</h4>
<div id="attachment_13753" style="width: 273px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-13753" class=" wp-image-13753" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/Pekkala-1-218x300.jpg" alt="Maksimikortissa on kuvattuna linnunpönttöä koivuun kiinnittävä poika." width="263" height="362" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/Pekkala-1-218x300.jpg 218w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/Pekkala-1-745x1024.jpg 745w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/Pekkala-1-768x1056.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/Pekkala-1-1117x1536.jpg 1117w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/Pekkala-1-1489x2048.jpg 1489w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2023/05/Pekkala-1-scaled.jpg 1862w" sizes="auto, (max-width: 263px) 100vw, 263px" /><p id="caption-attachment-13753" class="wp-caption-text">Virpi Pekkalan suunnittelemassa postikortissa on Päivi Unegen suunnittelema aiheeseen sopiva postimerkki ja sen ensipäiväleima.</p></div>
<p>Toinen helppo tapa päästä maksimifilatelia-harrastuksen alkuun on Helsingin pääpostissa neljä kertaa vuodessa järjestettävässä ensipäivätapahtumassa vierailu: ensipäiväleimat ovat aina uusien ilmestyvien postimerkkien aiheisiin sopivaksi suunniteltuja ja molempia saa tapahtumasta.</p>
<p>Postimerkit ostetaan kassalta, mutta leimaus tehdään Postin aulassa veloituksetta. Julkaistaviin postimerkkeihin voi tutustua etukäteen vaikkapa Postin verkkosivuilla, joten teemoihin sopivia postikorttejakin voi hankkia jo etukäteen!</p>
<h4>Haluatko tutustua harrastukseen ja maksimipostikortteihin paremmin?</h4>
<p>Maksimipostikortteihin voit tutustua tiistaina 9. toukokuuta Postimuseossa Vapriikin kokouskäytävällä avautuvassa, kuvittaja Virpi Pekkalan postikortteihin pohjautuvassa pienoisnäyttelyssä. Kortit ovat keräilijä Leena Vainion laajasta kokoelmasta. <a href="https://www.postimuseo.fi/nayttely/kohti-kesaa-virpi-pekkalan-maksimipostikortteja/"><em>Kohti kesää</em> -pienoisnäyttelyssä</a> nähdään myös Virpi Pekkalan korttien aiheisiin liittyviä pienoismalleja.</p>
<p>Samana päivänä julkaistaan Virpi Pekkalan suunnittelema <em>Kevättä ilmassa</em> -arkki, jossa on viisi erilaista keijuaiheista keväistä postimerkkiä. Ensipäivätapahtuma järjestetään tuolloin Helsingin pääpostitalolla klo 13–16, ja Virpi Pekkala on myös paikalla signeeraamassa töitään.</p>
<p>Virpi Pekkalan voit tavata myös <a href="https://www.postimuseo.fi/tapahtuma/museoiden-yo-2/">Museoiden yönä</a> Tampereella lauantaina 20.5. Hän piirtää pikaluonnoksia kävijöille klo 18-20.</p>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/maksimipostikortit-maksimoitu-ilo/">Maksimipostikortit – maksimoitu ilo!</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/maksimipostikortit-maksimoitu-ilo/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Pitkä marraskuu on ohi! Kevät on täällä ja pääsiäinen saapuu!</title>
		<link>https://www.postimuseo.fi/pitka-marraskuu-on-ohi-kevat-on-taalla-ja-paasiainen-saapuu/</link>
					<comments>https://www.postimuseo.fi/pitka-marraskuu-on-ohi-kevat-on-taalla-ja-paasiainen-saapuu/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Silpa Forsman]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 30 Mar 2020 06:37:15 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[BLOGI]]></category>
		<category><![CDATA[pääsiäinen]]></category>
		<category><![CDATA[postikortti]]></category>
		<category><![CDATA[postimerkki]]></category>
		<category><![CDATA[virpi pekkala]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=1842</guid>

					<description><![CDATA[<p>Huokaisen syvään. Aurinko lämmittää mustan toppatakin selkää. Erityisesti tänä keväänä valo ja värit suorastaan sokaisevat. Takana on lumeton ja pimeä Etelä-Suomen talvi. Suomi ja maailma kamppailevat Covid-19 -viruksen aiheuttamassa poikkeustilassa. Silti aurinko, valo ja narsissit maljakossa tuovat toivoa. Haluan uskoa, että kyllä tämä tästä. Aion jakaa kevään riemua ja haluan muistaa läheisiä pääsiäiskorteilla! Samoin tuntuu ajattelevan [&#8230;]</p>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/pitka-marraskuu-on-ohi-kevat-on-taalla-ja-paasiainen-saapuu/">Pitkä marraskuu on ohi! Kevät on täällä ja pääsiäinen saapuu!</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<div class="ebd-block " data-type="image">
<div class="eb-image style-clear">
<div class="eb-image-figure is-responsive">
<div id="attachment_2045" style="width: 1210px" class="wp-caption aligncenter"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-2045" class="size-full wp-image-2045" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_IMG_1116_kansikuva.jpg" alt="" width="1200" height="900" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_IMG_1116_kansikuva.jpg 1200w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_IMG_1116_kansikuva-300x225.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_IMG_1116_kansikuva-1024x768.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_IMG_1116_kansikuva-768x576.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_IMG_1116_kansikuva-400x300.jpg 400w" sizes="auto, (max-width: 1200px) 100vw, 1200px" /><p id="caption-attachment-2045" class="wp-caption-text">Pääsiäiskorttien kirjoittelu tuo ilon saajalle ja kirjoittajalle.</p></div>
</div>
</div>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="text">
<p>Huokaisen syvään. Aurinko lämmittää mustan toppatakin selkää. Erityisesti tänä keväänä valo ja värit suorastaan sokaisevat. Takana on lumeton ja pimeä Etelä-Suomen talvi. Suomi ja maailma kamppailevat Covid-19 -viruksen aiheuttamassa poikkeustilassa. Silti aurinko, valo ja narsissit maljakossa tuovat toivoa. Haluan uskoa, että kyllä tämä tästä. Aion jakaa kevään riemua ja haluan muistaa läheisiä pääsiäiskorteilla!</p>
<p>Samoin tuntuu ajattelevan tämän vuoden pääsiäispostimerkkien kuvittaja <b data-redactor-tag="b">Matti Pikkujämsä</b>, joka toteaa: &#8211; Olen aina ihaillut pääsiäisen värejä, jotka ovat kuin auringon pilkahdus suomalaiseen harmaaseen ja loskaiseen kevääseen. Pikkujämsä valittiin vuoden kuvittajaksi 2019, ja hänen kuvituksensa ovat tuttuja monien lehtien, esimerkiksi Helsingin Sanomien, sivuilta.</p>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="image">
<div class="eb-image style-clear">
<div class="eb-image-figure is-responsive"><a class="eb-image-viewport"><img loading="lazy" decoding="async" class="aligncenter size-full wp-image-2043" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_Tipitii-arkkiweb.jpg" alt="" width="1200" height="770" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_Tipitii-arkkiweb.jpg 1200w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_Tipitii-arkkiweb-300x193.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_Tipitii-arkkiweb-1024x657.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_Tipitii-arkkiweb-768x493.jpg 768w" sizes="auto, (max-width: 1200px) 100vw, 1200px" /> </a></div>
</div>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="text">
<div class="ebd-block is-nested nest-left " data-type="image">
<div class="eb-image style-clear align-left">
<div class="eb-image-figure is-responsive"></div>
</div>
</div>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="alignleft wp-image-2037 size-medium" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_1061web-300x300.jpg" alt="" width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_1061web-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_1061web-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_1061web-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_1061web.jpg 480w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /><img loading="lazy" decoding="async" class="alignleft wp-image-2038 size-medium" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_1575web-300x300.jpg" alt="" width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_1575web-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_1575web-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_1575web-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_1575web.jpg 480w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /> <img loading="lazy" decoding="async" class="alignleft wp-image-2039 size-medium" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_1576web-300x300.jpg" alt="" width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_1576web-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_1576web-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_1576web-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_1576web.jpg 480w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /> <img loading="lazy" decoding="async" class="alignleft wp-image-2040 size-medium" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_1624web-300x300.jpg" alt="" width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_1624web-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_1624web-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_1624web-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_1624web.jpg 480w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /> <img loading="lazy" decoding="async" class="alignleft wp-image-2041 size-medium" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_2027web-300x300.jpg" alt="" width="300" height="300" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_2027web-300x300.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_2027web-150x150.jpg 150w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_2027web-50x50.jpg 50w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_2027web.jpg 479w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" /> <img loading="lazy" decoding="async" class="alignleft wp-image-2042 size-medium" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_2384web-300x226.jpg" alt="" width="300" height="226" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_2384web-300x226.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_2384web-400x300.jpg 400w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_2384web.jpg 480w" sizes="auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px" />Ensimmäisen kerran pääsiäisteemainen postimerkki ilmestyi Suomen Punaisen Ristin hyväksi julkaistussa Juhlapyhiä -avustuspostimerkkien sarjassa keväällä 1988. Sarjan ja merkin suunnitteli graafikko Rolf Christianson (1927–1998). Merkissä kukkivat valkoiset narsissit ja taustalla paistaa aurinko &#8211; tai pääsiäisyön kuu.</p>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="text">
<div class="ebd-block is-nested nest-right " data-type="image">
<div class="eb-image style-clear align-right">
<div class="eb-image-figure is-responsive"><a class="eb-image-viewport"> </a></div>
</div>
</div>
<div class="ebd-block is-nested nest-left " data-type="image">
<div class="eb-image style-clear align-left">
<div class="eb-image-figure is-responsive"><a class="eb-image-viewport"> </a></div>
</div>
</div>
<p>Kevään tuloa enteileviä aiheita kuten monet kevätkukat ilmestyivät postimerkkeihin pitkin 1990-lukua, mutta seuraavan kerran erityisesti pääsiäispostituksia varten merkkejä ilmestyi vuonna 2001. Ne suunnitteli graafikko ja kuvittaja Hannu Taina.</p>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="text">
<div class="ebd-block is-nested nest-left " data-type="image">
<div class="eb-image style-clear align-left">
<div class="eb-image-figure is-responsive"><a class="eb-image-viewport"> </a></div>
</div>
</div>
<p>Vuosien saatossa pääsiäispostituksia varten on julkaistu yhteensä parisenkymmentä erilaista postimerkkiä. Aiheet ovat nousseet vuosi toisensa jälkeen kevään riemusta ja pääsiäisperinteistä. Merkeissä seikkailevat tiput ja puput, maljakot täyttyvät narsisseista ja höyhenin koristetuista pajunoksista, korit pääsiäismunista ja lentääpä vuoden 2002 pääsiäismerkissä kuvittaja Katriina Viljamaa-Rissasen piirtämä pääsiäisnoitakin.<a class="eb-image-viewport"> </a></p>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="text">
<p>Pääsiäispostimerkkejä ovat suunnitelleet eturivin suomalaiset taiteilijat ja kuvittajat, muutamat useampanakin vuonna kuten Leena Airikkala, Virpi Pekkala ja Osmo Omenamäki. Vuosina 2008–2010 pääsiäispostimerkit ilmestyivät teemalla Minun pääsiäiseni. Näissä merkeissä isä Mitro, keittiömestari Hans Välimäki ja korusuunnittelija Kirsti Doukas ideoivat ja toivat esille omaa vakaumustaan ja osaamistaan pääsiäisteemaan liittyen.</p>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="text">
<p>Kevään merkkien tärkeydestä meille suomalaisille kertoo, että valitsimme yleisöäänestyksessä vuoden 2015 kauneimmaksi postimerkiksi kuvittaja Salli Parikka Wahlbergin suunnitteleman Kevätviserrys-postimerkin, jossa rintaansa röyhistävän talitintin titityyn lähes kuulee!</p>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="text">
<p>Tänä keväänä meidän ja monen muun suomalaisen perheen ruokapöydän ääreen todennäköisesti kokoontuu tavallista harvalukuisempi sukulaisten joukko epidemiatilanteen takia. Pääsiäiskortilla tai -kirjeellä voi kuitenkin jakaa iloa ja jakaa tunnelmia tästä erikoisesta tilanteesta. Viimeistään perjantaina 3.4. postitetut tervehdykset ehtivät muuten perille pääsiäiseksi.</p>
<p>Mukavaa puuhaa on myös korttien tekeminen itse. Kurkkaa Postimuseon museolehtori Ollin vinkki <a class="" title="" href="https://www.youtube.com/watch?v=UZtgiuN3lps" target="_blank" rel="noopener noreferrer">tästä</a></p>
<p>Postimuseo toivottaa hyvää pääsiäisen odotusta!</p>
</div>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/pitka-marraskuu-on-ohi-kevat-on-taalla-ja-paasiainen-saapuu/">Pitkä marraskuu on ohi! Kevät on täällä ja pääsiäinen saapuu!</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/pitka-marraskuu-on-ohi-kevat-on-taalla-ja-paasiainen-saapuu/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Joulupostimerkit tuovat iloista joulumieltä joulupukkeineen, tonttuineen ja poroineen</title>
		<link>https://www.postimuseo.fi/joulupostimerkit-tuovat-iloista-joulumielta-joulupukkeineen-tonttuineen-ja-poroineen/</link>
					<comments>https://www.postimuseo.fi/joulupostimerkit-tuovat-iloista-joulumielta-joulupukkeineen-tonttuineen-ja-poroineen/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Silpa Forsman]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 05 Dec 2019 07:27:17 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[BLOGI]]></category>
		<category><![CDATA[joulu]]></category>
		<category><![CDATA[joulupostimerkki]]></category>
		<category><![CDATA[postimerkki]]></category>
		<category><![CDATA[postimerkkiselain]]></category>
		<category><![CDATA[virpi pekkala]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=1829</guid>

					<description><![CDATA[<p>Pian on taas joulu ja joulukorttien lähettelyn sesonkiaika on alkanut. Joulupostimerkki on oleellinen osa kortteja. Suomessa joulupostimerkkejä on julkaistu vuodesta 1973 lähtien. Merkkien kuva-aiheet liittyvät suurimmaksi osaksi suomalaiseen jouluun liittyviin uskomuksiin ja joulunviettotapoihin. Joulupukki, tontut ja porot kuuluvat suosituimpiin merkkien aiheisiin. Jouluista merkkien kuvamaailmaa ovat olleet luomassa lukuisat merkkitaiteilijat. Pirkko Vahtero sai kuitenkin kunnian piirtää [&#8230;]</p>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/joulupostimerkit-tuovat-iloista-joulumielta-joulupukkeineen-tonttuineen-ja-poroineen/">Joulupostimerkit tuovat iloista joulumieltä joulupukkeineen, tonttuineen ja poroineen</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<p><strong>Pian on taas joulu ja joulukorttien lähettelyn sesonkiaika on alkanut. Joulupostimerkki on oleellinen osa kortteja. Suomessa joulupostimerkkejä on julkaistu vuodesta 1973 lähtien. Merkkien kuva-aiheet liittyvät suurimmaksi osaksi suomalaiseen jouluun liittyviin uskomuksiin ja joulunviettotapoihin.</strong></p>
<p>Joulupukki, tontut ja porot kuuluvat suosituimpiin merkkien aiheisiin. Jouluista merkkien kuvamaailmaa ovat olleet luomassa lukuisat merkkitaiteilijat. <strong>Pirkko Vahtero</strong> sai kuitenkin kunnian piirtää kaikki joulupostimerkit aina vuoteen 1982 asti.</p>
<p>Joulutonttu on ollut itseoikeutettu joulun symboli. Ensimmäisen kerran tonttu pääsi merkkiin vuonna 1974. Pirkko Vahteron kuvaamassa merkissä kaksi tonttua kiirehtii lumisessa metsässä lyhtyjen kanssa. Lienevätkö olleet joulupukin asioilla.</p>
<p>Tänä vuonna ilmestyi kaksi tonttuaiheista merkkiä. Toisessa <strong>Virpi Pekkalan</strong> piirtämässä merkissä tontut ovat menossa saunomaan, ainakin löylyvihdasta ja pyyhkeestä päätellen. Toisessa merkissä tontut laulavat hartaasti joululauluja kuun kumottaessa ja kynttilän palaessa. Myös kissa ja koira eläytyvät tunnelmaan.</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="size-large wp-image-1962 alignnone" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_1.-kuva-1024x335.jpg" alt="" width="900" height="294" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_1.-kuva-1024x335.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_1.-kuva-300x98.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_1.-kuva-768x251.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_1.-kuva.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /></p>
<p>Joulupukki pääsi postimerkkiin heti ensimmäisen joulupostimerkin ilmestyttyä vuonna 1973. Merkki on minusta graafisuudessaan moderni, vaikka aihe on hyvin perinteinen. Joulupukki on lähtenyt lahjasäkin kanssa poron vetämässä ahkiossa tapaamaan lahjoja odottavia lapsia. Matka on pitkä, mutta onneksi pukilla riittää kokemusta. Muistan hyvin jännityksen kipristelyn vatsassa, kun lapsena seurasin televisiosta pukin lähtöä Korvatunturilta.</p>
<p>Vuoden 1996 <strong>Mauri Kunnaksen</strong> piirtämässä joulupostimerkissä joulupukki lukee toivomuslistoja kirjeistä pajassaan. Pukki tarvitsee näemmä lukulasien lisäksi suurennuslasin, jotta varmasti näkisi kaikki toiveet. Joulupukki saa nimittäin valtavasti postia lapsilta ympäri maailman. Viime jouluna hän sai peräti puoli miljoonaa kirjettä, ja eniten niitä tuli Kiinasta. Kyllä siinä pukilla riittää lukemista<strong>!</strong></p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-1963 alignnone" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_kuva2.jpg" alt="" width="755" height="413" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_kuva2.jpg 755w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_kuva2-300x164.jpg 300w" sizes="auto, (max-width: 755px) 100vw, 755px" /></p>
<p>Vuoden 1994 <strong>Pekka Vuoren</strong> piirtämässä joulupostimerkissä Petteri-poro on pääosassa. Punatulkut, jotka ovat nekin tyypillistä joulun kuvastoa, ovat asettautuneet kotaisasti Petterin sarvien päälle. Petteri Punakuono esiintyy populaarikulttuurissa kuvitteellisena punakuonoisena <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Poro">poro</a>na. Alun perin se oli <a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Robert_L._May&amp;action=edit&amp;redlink=1">Robert L. Mayn</a> chicagolaiselle <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Montgomery_Ward">Montgomery Ward</a> -tavaratalolle keksimä hahmo, joka esiintyi lapsille joulun alla jaetussa värityskirjassa. &#8220;Rudolf&#8221;-porohahmo tuli tunnetuksi myös samannimisessä joululaulussa, jonka sävelsi <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Johnny_Marks">Johnny Marks</a> vuonna 1949.</p>
<p>Vuoden 2010 merkissä uljas poro poseeraa lumisessa maastossa. Merkin suunnittelusta vastasi <strong>Tommi Vallisto</strong>. Täysikuu ja revontulet luovat merkkiin taianomaista tunnelmaa.</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-1964 alignnone" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_kuva3.jpg" alt="" width="760" height="417" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_kuva3.jpg 760w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_kuva3-300x165.jpg 300w" sizes="auto, (max-width: 760px) 100vw, 760px" /></p>
<p>Jouluun liittyy oleellisena osana jouluruoka. Joulupostimerkeissä aihetta on kuitenkin käsitelty ainoastaan kolmessa merkissä. Virpi Pekkalan vuonna 2003 piirtämässä merkissä tonttutyttö on paistanut yhden ison sydämenmuotisen piparin. Postin julkaisemassa omakuvapostimerkissä niin ikään vuodelta 2003 on omenoita kranssissa. Sen sommittelivat <strong>Susanna Rumpu</strong> ja <strong>Ari Lakanniemi</strong>. Piparit ovat aiheena myös vuoden 2007 merkissä, jonka piirsi <strong>Marjo Nygård-Niemistö. </strong>Merkkiin on päässyt myös veikeä hiiri, joka karistaa suuresta koristellusta piparituutista pipareita lattialle.</p>
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="size-large wp-image-1965 alignnone" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_kuva4-1024x363.jpg" alt="" width="900" height="319" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_kuva4-1024x363.jpg 1024w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_kuva4-300x106.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_kuva4-768x272.jpg 768w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_kuva4.jpg 1200w" sizes="auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px" /></p>
<p>Minusta kaikki joulupostimerkit ovat todella kauniita ja tuovat iloista joulumieltä. Jos haluat tarkastella minkälaisia joulupostimerkkejä on vuosien varrella ilmestynyt, niin käy kurkkaamassa niitä museon <a href="https://www.postimuseo.fi/postimerkkiselain/"><strong>postimerkkiselaimesta</strong></a> hakusanalla joulu.</p>
<p>Joulun tunnelmaan pääset myös Vapriikin kokouskäytävällä <strong>Virpi Pekkalan joulu -pienoisnäyttelyssä</strong>. Näyttely on esillä Vapriikin kokouskäytävällä 12.1.2020 saakka.</p>
<p>Hyvää ja iloista joulumieltä kaikille!</p>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/joulupostimerkit-tuovat-iloista-joulumielta-joulupukkeineen-tonttuineen-ja-poroineen/">Joulupostimerkit tuovat iloista joulumieltä joulupukkeineen, tonttuineen ja poroineen</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/joulupostimerkit-tuovat-iloista-joulumielta-joulupukkeineen-tonttuineen-ja-poroineen/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Postikortti oli oman aikansa pikaviestin, joka kauhistutti avoimuudellaan</title>
		<link>https://www.postimuseo.fi/postikortti-oli-oman-aikansa-pikaviestin-joka-kauhistutti-avoimuudellaan/</link>
					<comments>https://www.postimuseo.fi/postikortti-oli-oman-aikansa-pikaviestin-joka-kauhistutti-avoimuudellaan/#respond</comments>
		
		<dc:creator><![CDATA[Silpa Forsman]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 01 Nov 2019 07:23:28 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[BLOGI]]></category>
		<category><![CDATA[postikortti]]></category>
		<category><![CDATA[postinjakaja]]></category>
		<category><![CDATA[virpi pekkala]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.postimuseo.fi/?p=1825</guid>

					<description><![CDATA[<p>Postikortti vietti 150-vuotissyntymäpäiviään 1. lokakuuta. Kortti oli uudenlainen tapa viestiä: helppo, edullinen, nopea ja avoin. Se ihastutti, mutta myös kauhistutti. Kotiin saapuva postikortti on nykyisin mukava yllätys, muttei mikään kovin hämmentävä asia. 150 vuotta sitten oli toisin. Ensimmäiset postikortit herättivät ristiriitaisia tunteita: toisaalta kortti oli helppo ja halpa tapa viestiä, toisaalta kauhistuttavan avoin. Ihmiset kauhistuivat [&#8230;]</p>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/postikortti-oli-oman-aikansa-pikaviestin-joka-kauhistutti-avoimuudellaan/">Postikortti oli oman aikansa pikaviestin, joka kauhistutti avoimuudellaan</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<div class="ebd-block " data-type="text">
<p><img loading="lazy" decoding="async" class="size-full wp-image-1950 alignnone" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_Topelius1871Etu.jpg" alt="" width="700" height="467" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_Topelius1871Etu.jpg 700w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_Topelius1871Etu-300x200.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_Topelius1871Etu-152x100.jpg 152w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_Topelius1871Etu-120x80.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_large_Topelius1871Etu-380x253.jpg 380w" sizes="auto, (max-width: 700px) 100vw, 700px" /></p>
<p><b data-redactor-tag="b"><strong data-redactor-tag="strong" data-verified="redactor">Postikortti vietti 150-vuotissyntymäpäiviään 1. lokakuuta. Kortti oli uudenlainen tapa viestiä: helppo, edullinen, nopea ja avoin. Se ihastutti, mutta myös kauhistutti.</strong></b></p>
</div>
<div class="ebd-block has-nested" data-type="text">
<div class="ebd-block is-nested nest-right " data-type="image">
<div class="eb-image style-clear">
<div class="eb-image-figure is-responsive">
<div id="attachment_1949" style="width: 327px" class="wp-caption alignright"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-1949" class="wp-image-1949 size-full" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_postikortti150_blogi_Tampere1903.jpg" alt="" width="317" height="480" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_postikortti150_blogi_Tampere1903.jpg 317w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_thumbnail_postikortti150_blogi_Tampere1903-198x300.jpg 198w" sizes="auto, (max-width: 317px) 100vw, 317px" /><p id="caption-attachment-1949" class="wp-caption-text">Korttiin Tampereelta vuodelta 1903 on mahdutettu paljon tekstiä.</p></div>
</div>
<div class="eb-image-caption">Kotiin saapuva postikortti on nykyisin mukava yllätys, muttei mikään kovin hämmentävä asia. 150 vuotta sitten oli toisin. Ensimmäiset postikortit herättivät ristiriitaisia tunteita: toisaalta kortti oli helppo ja halpa tapa viestiä, toisaalta kauhistuttavan avoin.</div>
</div>
</div>
<p>Ihmiset kauhistuivat korttien avoimuutta, koska vertasivat niitä kirjeisiin. Kirjekuori ei enää suojellut viestiä. Postinjakajalla oli mahdollisuus lukea kortteja, mutta lähetysmäärien noustessa miljooniin siihen tuskin oli aikaa. Lyhyiden viestien lisäksi ihmiset ahtoivat paljon tekstiä pieneen korttiin, joten vakoilu olisi ollut myös työlästä.</p>
<p>Kortin lähettäminen oli useimmiten puolet halvempaa kuin kirjeen, mikä rohkaisi viestittelyyn ja tekstin määrän maksimointiin. Postikorttiin saattoi sutaista halvat terveiset, kun taas kirjeisiin oli käytetty enemmän aikaa ja rahaa. Vanhemmat sukupolvet huolestuivat, että nuoret innostuvat kevyistä pikateksteistä unohtaen syvällisten kirjeiden kirjoittamisen.</p>
<h4>Postikorttien kuvat lumosivat</h4>
<p>Postikortteihin alkoi ilmestyä värikuvia 1890-luvulla. Ihmiset hullaantuivat kuvatulvasta aikana, jolloin kuvia ei juuri ollut nähtävillä. Kuvat myös kauhistuttivat. Kortteja lähetettiin hienojen tai mielenkiintoisten kuvien takia ja korttien keräily alkoi.</p>
</div>
<div class="ebd-block has-nested" data-type="text">
<div class="ebd-block is-nested nest-left " data-type="image">
<div class="eb-image style-clear">
<div class="eb-image-figure is-responsive"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignleft size-full wp-image-1951" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_postikortti150_blogi.jpg" alt="" width="402" height="640" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_postikortti150_blogi.jpg 402w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_postikortti150_blogi-188x300.jpg 188w" sizes="auto, (max-width: 402px) 100vw, 402px" /></div>
</div>
</div>
<p>Viesti piti aluksi kirjoittaa &#8220;kuvapuolelle&#8221;, koska toinen puoli oli osoitetta varten. Korttiin kuitenkin alettiin kaivata lisää tilaa viestille.</p>
<p>Iso-Britannia aloitti tilan vapauttamisen osoitteen vierestä vuonna 1902. Suomessa kortin uusi muoto &#8220;jaettu tausta&#8221; otettiin käyttöön vuonna 1905. Maailman Postiliitto hyväksyi sen vuonna 1907. Muoto on nykyisinkin tuttu viivalla jaettu osoite- ja viestipuoli.</p>
<p>Postikorttien kuvasto monipuolistui suosion seurauksena. Kuva sai vieläpä enemmän huomiota, kun viesti ei enää &#8220;sotkenut&#8221; kuvapuolta.</p>
<h4>Postikortti levisi Itävalta-Unkarista muualle Eurooppaan</h4>
<p>Postikortin ideoi <strong data-redactor-tag="strong" data-verified="redactor">Emanuel Herrmann </strong>(1839-1902) vuonna 1869. Hän halusi tarjota ihmisille ketterämmän tavan viestiä kuin kirje. Herrmann ehdotti sanomalehdessä tammikuussa, että posti sallisi kirjekuoren kokoiset kortit, joissa ei ole enempää kuin 20 sanaa. Kortin lähettämisen piti olla myös edullisempaa kuin kirjeen.</p>
<p>Itävalta-Unkarin postimestari hyväksyi ehdotuksen ja posti otti kortit käyttöön vielä samana vuonna 1. lokakuuta. Sanamäärää ei kuitenkaan rajoitettu. Herrmannin ehdotus teki hänestä tunnetun Euroopassa ja hänen hautakivessään lukee &#8220;postikortin keksijä&#8221;.</p>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="image">
<div class="eb-image style-clear">
<div class="eb-image-figure is-responsive">
<div id="attachment_1952" style="width: 591px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-1952" class="size-full wp-image-1952" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_postikortti150_blogi_itavaltaunkari1869.jpg" alt="" width="581" height="402" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_postikortti150_blogi_itavaltaunkari1869.jpg 581w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_postikortti150_blogi_itavaltaunkari1869-300x208.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_postikortti150_blogi_itavaltaunkari1869-580x400.jpg 580w" sizes="auto, (max-width: 581px) 100vw, 581px" /><p id="caption-attachment-1952" class="wp-caption-text">Maailman ensimmäinen postikortti ”Correspondenz-Karte” sai alkunsa Itävalta-Unkarissa vuonna 1869. Kuvassa on osoitepuoli. Kortti oli kuvaton, eli viestipuoli oli tyhjä.</p></div>
<p>Suomen postitirehtööri <strong data-redactor-tag="strong" data-verified="redactor">Gripenberg</strong> halusi ottaa postikortit käyttöön myös Suomessa. Hän sai luvan Venäjän keisarilta ja &#8220;kirjekortti&#8221; tuli myyntiin 10. lokakuuta 1871. Venäjä otti kortit käyttöön seuraavana vuonna.</p>
</div>
</div>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="text">
<p><span data-verified="redactor" data-redactor-tag="span">Korteista tuli nopeasti hitti sekä Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Vuonna 1901 lähetettiin Suomessa jo yli 2 miljoonaa korttia. Myös kirjemäärät kasvoivat. </span></p>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="image">
<div class="eb-image style-clear">
<div class="eb-image-figure is-responsive">
<div id="attachment_1953" style="width: 510px" class="wp-caption alignnone"><img loading="lazy" decoding="async" aria-describedby="caption-attachment-1953" class="size-full wp-image-1953" src="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_postikortti150_blogi_Topelius.jpg" alt="" width="500" height="331" srcset="https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_postikortti150_blogi_Topelius.jpg 500w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_postikortti150_blogi_Topelius-300x199.jpg 300w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_postikortti150_blogi_Topelius-152x100.jpg 152w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_postikortti150_blogi_Topelius-120x80.jpg 120w, https://www.postimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/11/b2ap3_medium_postikortti150_blogi_Topelius-380x253.jpg 380w" sizes="auto, (max-width: 500px) 100vw, 500px" /><p id="caption-attachment-1953" class="wp-caption-text">Suomessa postikortit ”Korrespondanskort för Finland” otettiin käyttöön vuonna 1871.</p></div>
<h4>Postikortista tuli suosittu tapa viestiä</h4>
</div>
</div>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="text">
<p>Postikorttia saatettiin aluksi pitää pinnallisempana kuin kirjettä, mutta kortti helpotti ja lisäsi ihmisten viestintää.</p>
<p>Nykyisin postikortti tuskin enää kauhistuttaa. Ympärillämme on kuvatulva ja olemme tottuneita pikaviestinten käyttäjiä. Postilaatikosta löytyvä postikortti lähinnä yllättää ja ilahduttaa harvinaisella tavalla.</p>
<p>Oletko säilyttänyt postikortteja tai saanut niitä perintönä? Kannattaa harkita, mitä niille tekee. Kortit ovat käsin kosketeltavaa historiaa.</p>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="text">
<h4> Perehdy lisää</h4>
<ul>
<li>Postimuseon <i data-redactor-tag="i"></i><a class="" title="" href="https://www.postimuseo.fi/nayttely/viestinviejat/" target="_blank" rel="noopener noreferrer"><i>Viestinviejät</i> -näyttelyssä</a> ja pienoisnäyttelyssä <i>Virpi Pekkalan joulu</i><i data-redactor-tag="i"></i> 6.11.2019–12.1.2020.</li>
<li><a class="" title="" href="https://www.postimuseo.fi/fi/kirjasto" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Postimuseon kirjastossa</a></li>
<li>Tilaamalla hurmaava kirja <i data-redactor-tag="i"><a class="" title="" href="https://webshop.trafiikki.fi/posti-gesondalle---postikortit-kertovat" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Postia Gesondalle – Postikortit kertovat</a> Trafiikki-museoiden verkkokaupasta.</i></li>
</ul>
<h4>Lue myös</h4>
<ul>
<li>Trafiikki-museoiden blogista <a href="https://trafiikki.fi/hui-lahettaisitko-naita-joulukortteja/" target="_blank" rel="noopener">Hui! Lähettäisitkö näitä joulukortteja?</a></li>
</ul>
</div>
<div class="ebd-block " data-type="text">
<p>Kuvat: Postimuseo</p>
</div>
<p>The post <a href="https://www.postimuseo.fi/postikortti-oli-oman-aikansa-pikaviestin-joka-kauhistutti-avoimuudellaan/">Postikortti oli oman aikansa pikaviestin, joka kauhistutti avoimuudellaan</a> appeared first on <a href="https://www.postimuseo.fi">Postimuseo</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
					<wfw:commentRss>https://www.postimuseo.fi/postikortti-oli-oman-aikansa-pikaviestin-joka-kauhistutti-avoimuudellaan/feed/</wfw:commentRss>
			<slash:comments>0</slash:comments>
		
		
			</item>
	</channel>
</rss>