Salaista jääkäripostia -näyttely avautuu Postimuseossa

Postimuseo, museokeskus Vapriikissa Tampereella, avaa 18.3. Salaista jääkäripostia -näyttelyn, joka kertoo jääkäreistä uudesta näkökulmasta, kirjeiden ja päiväkirjojen avulla. Näyttely esittelee elämyksellisellä tavalla lähdön syitä, leirielämää, rintamalla oloa sekä kertoo salaisesta kirjeenvaihdosta jääkärien ja läheisten välillä. Esillä on harvinaista esineistöä yksityiskokoelmista, lisättyä todellisuutta, rfid-soittimia, animaatiota ja filmiä. Näyttelyn käsikirjoitus pohjautuu tutkija, FT Tuomas Hopun kirjoittamaan kirjaan ”Jääkärit Saksan tiellä”.

Jääkärien kirjeet kulkivat salaisia reittejä pitkin, yleensä Tukholman kautta. Kirjeiden sisältö tarkastettiin Tukholmassa, jotta ne eivät sisältäneet jääkäriliikkeelle vahingollista tietoa. Jääkäreiden kirjeet ja päiväkirjat valottavat hyvin vapaaehtoisjoukon mielialoja. Olot Saksassa olivat rankat, koulutus ja kuri olivat kovia. Kotiväelle oli tärkeintä saada tieto, että lähettäjä oli vielä elossa. Jääreille puolestaan yhteydenpito läheisten kanssa oli jaksamisen kannalta elintärkeätä.

Jääkäriliike sai alkunsa itsenäisyysmielisten ylioppilasaktivistien aloitteesta marraskuussa 1914. Tavoitteena oli irrottaa Suomi Venäjästä. Helmikuussa 1915 alkoi sotilaskoulutus Saksassa Pfadfinder-kurssilla Lockstedtin leirillä. Aluksi jääkärit puettiin partiopoikaunivormuihin ja heitä kutsuttiin Saksan partiolaisten mukaan Pfadfindereiksi. Laajan värväystoiminnan seurauksena koulutuksessa oli kaikkiaan lähes 1900 miestä vuosina 1915–1918.

Vuosina 1916 ja 1917 jääkärit saivat kokemusta rintamalta nykyisen Latvian alueella Misse-joella (Misa-joella) Riianlahden rintamalla sekä Aa-joella (Lielupe-joella). Ruoan ja jokapäiväisten tarvikkeiden puute oli ongelmana. Nälkä kurni vatsassa ja koti-ikävä vaivasi. Myös sääskien runsaus koetteli miesten hermoja. Olof Lagus kirjasi päiväkirjaansa, että hyttyset eivät olleet tavallisia suomalaisia kesähyttysiä, vaan suuria, pitkäjalkaisia verenimijöitä. ”Välillä meinaa tulla hulluiksi niiden takia”.

Ilmari Pahkajärvi puolestaan kirjasi päiväkirjaansa heinäkuussa 1916, että oli nukahtanut ruuan ajaksi, eikä kukaan ollut herättänyt. Niinpä hän oli joutunut odottelemaan seuraavaa ateriaa seuraavat 24 tuntia. ”En häpee sanoa, että sain kaikin voimin taistella itkua vastaan, sillä niin kurja oli tilanteeni”.

Helmikuun 13. päivänä 1918 Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 hajotettiin ja jääkäreiden pääjoukko aloitti kotimatkan.

Salaista jääkäripostia -näyttely Postimuseossa, Vapriikissa Tampereella, (Alaverstaanraitti 5) 18.3. 2016–19.3.2017. Jääkärit Saksan tiellä -kirjaa on saatavana Trafiikin verkkokaupasta ja Vapriikin museokaupasta.