Cookie-asetukset
Mukauta suostumuksen asetuksia

Käytämme eväseitä auttamaan sinua navigoimaan tehokkaasti ja suorittaaksemme tiettyjä toimintoja. Löydät tarkempaa tietoa kaikista evästeistä alla olevien kategorioiden alta. ”Välttämättömiksi” kategorioituja evästeitä säilytetään selaimessasi, sillä ne ovat välttämättömiä sivuston perustoimintojen käyttämiseksi.... 

Aina aktiivinen

Tarvittavat evästeet ovat ratkaisevan tärkeitä verkkosivuston perustoiminnoille, eikä verkkosivusto toimi tarkoitetulla tavalla ilman niitä. Nämä evästeet eivät tallenna henkilökohtaisia tietoja.

Ei näytettäviä evästeitä.

Toiminnalliset evästeet auttavat suorittamaan tiettyjä toimintoja, kuten verkkosivuston sisällön jakamista sosiaalisen median alustoilla, palautteiden keräämistä ja muita kolmannen osapuolen ominaisuuksia.

Ei näytettäviä evästeitä.

Analyyttisiä evästeitä käytetään ymmärtämään, miten kävijät ovat vuorovaikutuksessa verkkosivuston kanssa. Nämä evästeet auttavat tarjoamaan tietoa kävijöiden lukumäärästä, poistumisprosentista, liikenteen lähteestä jne.

Ei näytettäviä evästeitä.

Suorituskykyevästeitä käytetään verkkosivuston tärkeimpien suorituskykyindeksien ymmärtämiseen ja analysointiin, mikä auttaa tarjoamaan vierailijoille paremman käyttökokemuksen.

Ei näytettäviä evästeitä.

Mainosevästeitä käytetään tarjoamaan kävijöille räätälöityjä mainoksia sivujen perusteella, joilla he ovat käyneet aiemmin, ja analysoimaan mainoskampanjan tehokkuutta.

Ei näytettäviä evästeitä.

Muut evästeet ovat sellaisia, joita tunnistetaan ja joita ei ole vielä luokiteltu mihinkään luokkaan.

Ei näytettäviä evästeitä.

Siirry suoraan sisältöön Siirry etusivulle

Tietopaketti – Posti ja vapaa-aika

Postin palveluksessa oleminen on muutakin kuin työntekoa. Posti on eri aikoina pitänyt huolta työntekijöidensä hyvinvoinnista mm. edistämällä henkilöstönsä harrastusmahdollisuuksia ja tarjoamalla näille vapaa-ajanviettopaikkoja. Myös muistamiset, tapahtumat ja juhlatilaisuudet ovat tuoneet vaihtelua Postin eri työtehtävissä uurastamiseen.  

Postilaisten vapaa-aika

Helsinkiläinen postiljooni Karl Wilhelm Ingvall poseeraa venäläistyyppisessä virkapuvussaan 1900-luvun alussa.
Teollistuminen muuttaa työtä ja ymmärrystä ajasta

Suomalaisten tja vapaa-aika alkoivat eriytyä omiksi elämänalueikseen 1800-luvulla. Kun elämänrytmiä säänteli luonnonkierron sijasta kello, käsitys työn ja muun ajan erilaisuudesta voimistui. Vielä 1900-luvun alussa vapaa-aikaa oli kuitenkin määrällisesti vähän: työpäivät olivat pitkiä, vain ani harvalla oli mahdollisuus lomailla ja sunnuntai oli viikon ainoa lepopäivä.

Vuonna 1917 suomalaisten työpäivän pituus säädettiin lailla kahdeksantuntiseksi. Kuusipäiväisestä työviikosta huolimatta ainakin kaupungissa asuvan suomalaisen vapaa-aika lisääntyi. Tämä herätti huolen työväestön kyvystä viettää vapaa-aikansa säädyllisesti ja pahennusta herättämättä. Postilaisten piirissä vastaavat huolet kohdistuivat lähinnä postinjakelijoihin. Virkamiesten odotettiin muutenkin käyttäytyvän asemansa edellyttämällä tavalla.

Helsingin Postiljoonien torvisoittokunta. Istumassa toinen vasemmalta orkesterin "sielu" J. Johnsson. Tämän takana seisoo sittemmin musiikkiuran luonut Georg Malmstén. Kuva vuodelta 1919.
Postilaisilta odotettiin nuhteettomuutta myös vapaa-ajalla

Joutenoloa kavahtaneet työnantajat ja ammattiliitot ohjasivat työväestöä suuntaamaan tarmonsa harrastusten pariin. Myös postilaisia kannustettiin osallistumaan tervehenkisiin vapaa-ajan rientoihin. 1900-luvun alussa postilaisten keskuudessa virisi halua oman musiikki- ja orkesteritoiminnan käynnistämiseen. Syntyi Helsingin Postiljooni Yhdistyksen Torvisoittokunta, joka toimi esimerkkinä lukuisille muille harrastajaorkestereille.

Postilaiset harrastivat urheilua monipuolisesti ja perustivat omia urheilujoukkueitaan. Turun postikonttorin jalkapallojoukkue vieraili Helsingissä 1937.
Liikunta on kansanterveyden perusta

Liikunnalla oli keskeinen rooli postilaisten ja ylipäätään suomalaisten vapaa-ajalla. Urheilun katsottiin edistävän hyvinvointia ja terveyttä sekä ylläpitävän postityössä vaadittavaa kuntoa. Mikä tärkeintä, liikunnan katsottiin pitävän postilaiset erossa paheellisista vapaa-ajan houkutuksista.

Vieraita nauttimassa vastaremontoidun lomakodin rauhasta 1957.
Eckerön lomakoti oli aikansa hienoimpia

Toisen maailmansodan jälkeen käsitys vapaa-ajasta monipuolistui entisestään. Varsinkin vapaa-ajan merkitys ihmisten jaksamiselle alettiin tunnistaa entistä herkemmin. Tavoitteellisen vapaa-ajan vieton ohessa alettiin korostaa levon ja rentoutumisen merkitystä. Posti tuki tätä osaltaan kunnostamalla Eckerön vanhan Posti- ja tullitalon lomakodiksi työntekijöilleen. Upean rakennuksen avajaisia uudessa käytössä vietettiin kesällä 1957. 

Lomakodin ohjaajat asuivat Storbyssa koko kesän. He pitivät huolta lomakodin arjen sujumisesta ja järjestivät asukkaille vapaa-ajan ohjelmaa. Turkulaiset lomaohjaajat Henna Arola ja Pekka Rahkonen Storbyssa 1986.
Lomakoti oli postilaisten suosiossa pitkään

Storbyn lomakoti Eckerössä oli postin työntekijöille maksuton vuoteen 1988 saakka, jolloin se remontoitiin ja modernisoitiin uuden ajan tarpeita vastaavaksi. Varaus- ja käyttömaksu oli edelleen pieni, joten kohde säilyi suosittuna, eikä tilaa aina riittänyt kaikille halukkaille. Storbyssä lomaileville järjestettiin koko kesän ajan monipuolista ja erilaiset tarpeet huomioivaa ohjelmaa. 

Tampereen postiljoonien virkistyshuoneen tunnelmia 1950-luvulta. Noin 24 neliön tila oli varattu noin 85 miestä varten. Sama huone toimi myös talon ainoana kokoushuoneena. 
Tauot rytmittävät työtä ja lujittavat yhteishenkeä

Postilaisten työ– ja vapaa-aikaa säänneltiin myös taukojen kautta. Tauolla ollaan edelleen työn piirissä mutta ilman työn velvoitteita. Lounas- ja kahvitauot muodostavat työhyvinvoinnin kannalta tärkeän sosiaalisen tilanteen, joka lujittaa työyhteisön siteitä ja yhteishenkeä. Tauot erotetaan työstä osoittamalla niille omat tilansa.

Pikkujouluissa postilainenkin saa huokaista helpotuksesta. Pääpostitalon ravintolassa vietetyn Postivirkamiesliiton joulujuhlan tunnelmia 1950-luvulta. 
Postin kiireinen pikkujoulukausi

Juhlapyhillä on ollut tärkeä rooli vuoden jaksottajina. Erityisesti joulu, pääsiäinen ja juhannus katkaisevat arjen normaalin kierron. Postilaisille joulu on ollut erityisen kiireistä aikaa, kun joulukortit ja paketit ovat täyttäneet postitoimistoja ja -konttoreita. 

Shakkimestari Sirkka-Liisa Vuorenpää pelaamassa shakkikerhossa 1964.
Supersuosittu shakki

Shakilla on erityinen paikka monen 1960- ja 1970-luvuilla Postin palveluksessa työskennelleen sydämessä. Postilaiset pelasivat shakkia tauoillaan, harrastivat kirjeshakkia sekä järjestäytyivät omiksi shakkikerhoikseen. Syytä postilaisten shakkivillitykseen ei tarkkaan tiedetä, mutta todennäköisesti shakki lähti leviämään muutaman innostuneen ja omistautuneen pelaajan innoittamana. Ainakin se oli hyvää älyllistä vastapainoa usein monotoniselle ja mekaaniselle postityölle.

Postiliitossa ammattiyhdistystoiminnan ja vapaa-ajan sekoittamista ei aina katsottu hyvällä. Erään näkemyksen mukaan retkeilytoiminta olisi tehnyt ”…nykyisestä piirikokouksesta valtakunnallisen pienen kaljajuhlan, jossa kaikilla on hauskaa ja siinä kaikki.” Lopulta retkeilytoiminta alkoi ja osoittautui suosituksi. Postin kanslian retki Louesaareen elokuussa 1987.
Ammattiyhdistystoimintaa vai kaljajuhlia?

Retkeily nousi tärkeäksi vapaa-ajan vieton tavaksi. Ehdotus valtakunnallisista retkeilypäivistä syntyi postinjakajien etua ajaneessa Postiliitossa 1964. Ajatus valtakunnallisuudesta kuitenkin vesittyi, sillä osa jäsenistä vastusti ehdotusta, ilmeisesti koska sen ei katsottu istuvan ammattiyhdistystoiminnan tavoitteisiin. Lopulta ensimmäiset retkeilypäivät järjestettiin Espoon Dipolissa kesäkuussa 1983. Vuonna 1996 vuosittainen tapahtuma jalostui erillisiksi kesä- ja talvipäiviksi sekä edunvalvontapäiviksi. Tapahtumiin osallistui vuosittain 700-800 postilaista.  

Vuonna 1978 äitiyslomaa oli mahdollista pitää 186 päivää, josta isä sai pitää 12 päivää. Vuodesta 2022 kumpikin vanhempi on saanut 160 vanhempainrahapäivän kiintiön, joka mahdollistaa kotiin jäämisen molemmille vanhemmille tasapuolisesti. Kuva 1980-luvun alusta.
Vanhempainraha toi äidit ja isät kotiin

1960- ja 1970-lukujen taitteessa Suomessa siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon, mikä korosti viikonlopun merkitystä omaehtoisen vapaa-ajan alueena. Uudistuksesta hyötyivät erityisesti miehet, joille työ ja kodin arki olivat perinteisesti olleet toisistaan erillisiä elämänalueita. Vastuu kotitöistä ja lapsista oli edelleen suurelta osin naisten harteilla. Erot tasoittuivat hitaasti, vaikka isien osallistumista perheen arjen pyörittämiseen onkin kannustettu monin eri tavoin.

Postin huipputiimiläinen Heidi Kukkula astui hotelli Vantaan ala-aulan lavalle vuonna 2001.
Postin huipputiimi esitteli huippuharrastajia

1990-luvulle tultaessa suomalainen yhtenäiskulttuuri ja kokemus yhteisöllisyydestä alkoi murentua. Ihmisten kulutus- ja harrastustottumuksista tuli entistä yksilöllisempiä. Vapaa-ajan viettäminen yhdessä tuttujen ja työkavereiden kanssa väheni. Posti teki aktiivisesti työtä yhteisöllisyyden lujittamiseksi, mm. julkaisemalla juttuja postilaisten vapaa-ajanvieton tavoista lehdissään. Postiin perustettiin oma huipputiimi, jonka kautta postilaisten monipuolista vapaa-ajan osaamista tuotiin esille työyhteisön sisällä.

Jaakko Leinonen kokeili taitojaan postinlajittelijan soveltuvuustestissä PAU:n talvipäivillä Tampereella 2018.  
PAU:n talvipäivät

Postiliiton ja Postin Toimihenkilöliiton yhdistyminen Posti- ja logistiikka-alan unioniksi (PAU) vuonna 2005 ei rikkonut harrastuspäivien perinnettä. PAU:n talvipäiviksi uudelleennimetty tapahtuma on järjestetty vuosittain vain muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Digitalisoituneessa maailmassa talvipäivien kaltaiset valtakunnalliset tapahtumat ovat muuttuneet tärkeiksi yhteenkuuluvuuden ja kasvokkain kohtaamisen paikoiksi. 

Työhyvinvointisäätiön toiminta käynnistyi vuonna 2006, kun Suomen Posti Oyj:n oma eläkesäätiö purettiin. Kaikki Posti-konsernin työntekijät ovat automaattisesti säätiön jäseniä.
Postin työhyvinvointisäätiö terveyden tukena

Vuonna 2006 perustettu Posti-konsernin hyvinvointisäätiö tukee nykyisten ja entisten postilaisten sekä näiden perheiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia eri tavoin. Säätiö tukee mm postilaisten liikunta-, loma-, valmennus- , virkistys-, ja kulttuuritoimintaa. Kuka tahansa Posti-konsernin palveluksessa oleva tai sen palveluksesta eläköitynyt voi myös hakea säätiöltä tukea hyvinvointia edistävään toimintaan. Tällaisia voivat olla mm. urheilukilpailuihin osallistuminen ja kulttuurimatkojen järjestäminen. Lisätietoa työhyvinvointisäätiöin toiminnasta löytyy työhyvinvointisäätiön sivuilta.

Postimuseon ystävät matkustivat Visbyssä kesällä 2023. Kuva: Esko Hassinen.
Ystävyyttä myös työn ulkopuolella

Postilaiset myös tapaavat toisiaan vapaa-ajalla. Osa haluaa jatkaa yhteydenpitoa työkavereihinsa myös eläkepäiville siirryttyään. Tähän tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi Postimuseon ystävät ry., joka osallistuu Postimuseon tapahtumatoimintaan ja tarjoaa jäsenilleen kanavan muiden postilaisten tapaamiseen ja näiden kanssa toimimiseen. Lisätietoa Postimuseon ystävät ry:stä löydät Postimuseon sivuilta.

Takaisin ylös