Cookie-asetukset
Mukauta suostumuksen asetuksia

Käytämme eväseitä auttamaan sinua navigoimaan tehokkaasti ja suorittaaksemme tiettyjä toimintoja. Löydät tarkempaa tietoa kaikista evästeistä alla olevien kategorioiden alta. ”Välttämättömiksi” kategorioituja evästeitä säilytetään selaimessasi, sillä ne ovat välttämättömiä sivuston perustoimintojen käyttämiseksi.... 

Aina aktiivinen

Tarvittavat evästeet ovat ratkaisevan tärkeitä verkkosivuston perustoiminnoille, eikä verkkosivusto toimi tarkoitetulla tavalla ilman niitä. Nämä evästeet eivät tallenna henkilökohtaisia tietoja.

Ei näytettäviä evästeitä.

Toiminnalliset evästeet auttavat suorittamaan tiettyjä toimintoja, kuten verkkosivuston sisällön jakamista sosiaalisen median alustoilla, palautteiden keräämistä ja muita kolmannen osapuolen ominaisuuksia.

Ei näytettäviä evästeitä.

Analyyttisiä evästeitä käytetään ymmärtämään, miten kävijät ovat vuorovaikutuksessa verkkosivuston kanssa. Nämä evästeet auttavat tarjoamaan tietoa kävijöiden lukumäärästä, poistumisprosentista, liikenteen lähteestä jne.

Ei näytettäviä evästeitä.

Suorituskykyevästeitä käytetään verkkosivuston tärkeimpien suorituskykyindeksien ymmärtämiseen ja analysointiin, mikä auttaa tarjoamaan vierailijoille paremman käyttökokemuksen.

Ei näytettäviä evästeitä.

Mainosevästeitä käytetään tarjoamaan kävijöille räätälöityjä mainoksia sivujen perusteella, joilla he ovat käyneet aiemmin, ja analysoimaan mainoskampanjan tehokkuutta.

Ei näytettäviä evästeitä.

Muut evästeet ovat sellaisia, joita tunnistetaan ja joita ei ole vielä luokiteltu mihinkään luokkaan.

Ei näytettäviä evästeitä.

Siirry suoraan sisältöön Siirry etusivulle

Tietopaketti – Postiryöstöt

Joskus postilähetykset kiinnostavat vastaanottajan lisäksi myös pitkäkyntisiä. Vaikka postiryöstöt Suomessa ovat olleet harvinaisia, niitä on kuitenkin tapahtunut.

Mallinuken päällä on vaalea pellavainen pusero ja housut, olalla keihäs ja toisessa eläimen sarvesta tehty torvi. Rintapielessä on postin virkamerkki. Ensimmäiset postinkuljettajat olivat talonpoikia, jotka kulkivat reiteillään postitalosta toiseen jalan. He kantoivat mukanaan keihästä, joka oli tarkoitettu turvaamaan yhtä lailla petoeläimiltä kuin ryöstäjiltäkin.
Postiryöstöjen varhainen historia

Rahan ja muiden arvoesineiden lähettäminen postissa kiellettiin jo 1600-luvun lopulla. Siitä huolimatta toive äkkirikastumisesta postikuljetuksia tai -toimipaikkoja ryöstämällä on houkuttanut pitkäkyntisiä kautta vuosisatojen.

Postilaitos aseisti postinkantajia, jotta postinkuljetuksia saataisiin turvattua. Turun ja Tukholman välisen postireitin postiljoonit varustettiin kahdella pistoolilla vuonna 1777. Postitalonpojille hankittiin aseeksi sapeleita. Kuvan käyrä sapeli kuului vuoden 1827 virkapuvun varusteisiin. Kaksiteräinen lyöntimiekka on vuodelta 1854.
Ankara rangaistus postiryöstöistä

Ruotsin vallan aikana rangaistukset postiryöstöistä olivat ankaria. Rikoksesta määrättiin kuolemantuomio, mutta edes se ei täysin estänyt varkauksia. Postiryöstöjen määrä kasvoi setelirahan ja lisääntyneen arvopostin myötä 1700-luvulla. 1700-luvulta tunnetaan myös useita tapauksia, jossa postin palveluksessa olleet postimestarit olivat lainanneet rahaa kassasta, mutta eivät kyenneet maksamaan takaisin. Rangaistuksena oli rikoksen vakavuudesta riippuen erottaminen virasta joko kokonaan tai väliaikaisesti.

Joskus raha houkutti myös postinkuljettajia. Lappajärveläinen kihlakunnanpostinkuljettaja, renki Jaakko Jaakonpoika Vähä-Tarvonen tuomittiin kihlakunnanoikeudessa ja Vaasan hovioikeudessa 1806 hirtettäväksi kirjeiden avauksesta.

Hallin Jannen kotitalo Kuorevedellä. Hallin Janne ryösti ja murhasi postinkantajan Kuoreveden Hallissa vuonna 1867, ja sai saaliikseen 10 000 markkaa. Hänen maineensa levisi laajalle ja Jannen tarinaa kerrottiin arkkiveisuissa, kirjallisuudessa ja myöhemmin elokuvissa.
Poikkeusaikoina postirikokset lisääntyivät

Yhteiskunnalliset olot ovat aina vaikuttaneet postiryöstöjen määrään. Poikkeusaikoina, sotaoloissa ja lamakausina epärehelliset keinot ovat vieneet joitain kansalaisia mukanaan. 1800-luvun alussa Suomen sodan levottomuudet näkyivät kadonneina arvopostilähetyksinä. Postiljoonien sotilasmalliseen virkapukuun kuului tuolloin myös sapeli.

 

Pakettiröykkiöitä lajitellaan ensimmäisen maailmansodan aikana Torniossa vuonna 1916.
Sota ruokkii rikollisuutta

Ensimmäisen maailmansodan aikana levottomat olot näkyivät postiryöstöinä ja varastettuna postina. Vaikka Suomi ei ollutkaan varsinaista sotatannerta, näkyi sota-ajan levottomuus ja ulkomaan pakettipostin lisääntyminen erilaisina varkauksina.

Talvi- ja jatkosodan aikana elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden saanti heikkeni ja niiden jakelua jouduttiin säännöstelemään vielä sodan jälkeenkin. Elintarvikepulan takia postipaketteja avattiin ja ryöstettiin huomattavia määriä seurauksista piittaamatta. Paketteja katosi toimitusketjun eri vaiheissa. Erityistä kiinnostusta herättivät ns. Amerikan paketit, mutta myös kotimaanpostista varastettiin tavaraa sekä omaan käyttöön että myyntiin.

Maalaiskirjeenkantajien turvaksi! Postilaitos varusti pistooleilla vaarallisiksi tiedettyjen reittien postiljooneja. Postinkantajan työvälineisiin kuului myös pilli, jolla ilmoitettiin postin saapumisesta.
Käsiaseet postinkantajien turvana

Vielä 1900-luvun alussa postinkantajilla saattoi olla vaarallisiksi tiedetyillä syrjäseutujen reiteillä mukanaan käsiase. Postilaitos hankki aseet. Pistoolin tarkoitus oli toimia lähinnä pelotteena, eikä tietoja aseiden todellisesta käyttämisestä juuri ole. Postimuseon kokoelmiin on tallennettu myös haulikko, joka on kulkenut postinkantajan mukana Kuopion seudulla 1920-luvulla.

 

Postin ja postipankin toimitilat Helsingin Hermannin teollisuusalueella vuonna 1989.
Posti- ja rahalaitosryöstöt

Postitoimistojen ryöstöt yleistyivät 1940-luvun lopulta lähtien. Kun toimipaikkojen hälytyslaitteet alkoivat yleistyä 1970-luvulta lähtien, ne vähensivät ryöstöjen määrää.

Suurin piikki postiryöstöissä nähtiin kuitenkin 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Kun 1980-luvulla rahalaitosryöstöjä tehtiin 237 kappaletta, 1990-luvulla niitä tehtiin lähes kuusisataa. Erityisesti 1990-luvun alun lamavuosien aikana kaikki rahalaitosryöstöt lisääntyivät. Ryöstöt vähenivät 1990-luvun puolivälissä, kun sekä posteissa että pankeissa yleistyivät sähkölukot, väripanokset, turvakamerat ja henkilökunnan koulutuskin vaaratilanteiden varalta.

1980- ja 1990-luvuilla postikonttoreissa käsiteltiin paljon käteistä rahaa. Kuvassa Lahden postialuekonttorin avajaiset vuonna 1986.
Rikoksia postin kustannuksella

Ryöstöjen ja murtojen lisäksi postin kustannuksella on yritetty tehdä erilaisia huijauksia. Postitse on yritetty lähettää aineita ja elintarvikkeita, joiden myynti ja käyttö on ollut rajoitettua tai kokonaan kiellettyä.

Postimyynnin yleistyminen ja kasvu erityisesti 1980-luvulla houkutteli asiakkaita tilaamaan tuotteita, joita ei ollut varaa tai aikomustakaan maksaa. Maksuvälineiden ja –tapojen kehittyminen on myöhemmin tehnyt tämän huijaustavan mahdottomaksi.

Kuuntele lisää postiennakkoryöstöistä Youtube-kanavallamme

Postimuseo sijaitsi 1960-luvulta 1990-luvulle Helsingin Tehtaankadulla, josta kyltti varastettiin.
Rikoksia Postimuseossa?

Postimuseokaan ei ole täysin välttynyt rikoksilta lähes satavuotisen historiansa aikana. Postimuseo toimi aiemmin Helsingissä Tehtaankadulla, josta varastettiin museon ulkopuolella roikkunut metallinen opastekyltti. Kyltti löytyi vuosikymmeniä myöhemmin romuliikkeen varastosta, mutta tarkemmat tiedot kyltin vaiheista jäivät mysteeriksi. Myös kylttiin kuuluneet postitorvet jäivät kateisiin.

Takaisin ylös