Tietopaketti – Postin talot ja toimitilat
Tutustu postin tilojen ja rakennusten historiaan! Tietopaketti perustuu Postin talot ja tilat -verkkonäyttelyyn, joka on nähtävissä täällä.
Tutustu postin tilojen ja rakennusten historiaan! Tietopaketti perustuu Postin talot ja tilat -verkkonäyttelyyn, joka on nähtävissä täällä.
Postirakennukset ja toimitilat ovat olleet kautta aikojen merkittäviä julkisia rakennuksia. Postin talot ja tilat kuvastavat myös postinkäsittelyn ja teknologian kehittymistä.
Postia on kuljetettu Suomen alueella 1600-luvun alusta alkaen. Ensimmäinen postireitti kulki Tukholmasta Ahvenanmaan kautta Suomen etelärannikkoa pitkin ja päätyi Suomenlahden eteläpuolelle Narvaan.
Ensimmäiset postikonttorit perustettiin kaupunkeihin reitin varrelle: Turkuun, Helsinkiin, Porvooseen, Viipuriin ja Käkisalmeen. Postikonttorit sijaitsivat tuolloin postimestareiden omissa asunnoissa.
1700-luvun jälkipuoliskolla ryhdyttiin myöntämään kruunun varoja postikonttorien rakentamiseen. Varsinkin maaseudun uudet – vaikkakin harvalukuiset – postikonttorit rahoitettiin kruunun varoista.
Suomi liitettiin Venäjään 1809, mutta postinkuljetus säilyi suurin piirtein samanlaisena kuin Ruotsin aikana. Venäjän portiksi länteen rakennettiin Ahvenanmaalle C. L. Engelin suunnittelema Eckerön posti- ja tullitalo vuonna 1828. Sen lisäksi valtion omistamia postirakennuksia oli 1800-luvun puolivälissä vain Viipurissa ja Helsingissä
1860-luvulta alkaen postitoimistoja perustettiin myös maaseudulle sekä tärkeimmille rautatieasemille.
Suomen itsenäistyttyä postilähetysten määrä kolminkertaistui muutamassa vuosikymmenessä. Postitoimipaikkojen määrä kasvoi tasaisesti ja palvelujen saatavuus koko maassa parani.
Verkosto laajeni 1960-luvun lopulle asti, kunnes toimipaikkojen määrä kääntyi laskuun. Muutos liittyi 1960- ja 1970-lukujen murrokseen, jonka aikana iso osa ihmisistä muutti maaseudulta suuriin asutuskeskuksiin.
1950-luvun lopulta aina 1980-luvulle rakennettiin valtion virastotaloja, joihin pyrittiin sijoittamaan mahdollisimman moni valtion virasto saman katon alle.
Eräs asiakkaille näkyvimmistä postitoimipaikkojen uudistuksista toisen maailmansodan jälkeen oli palveluiden avautuminen. Konttoreissa palvelutiskit yleistyivät ja korvasivat vanhanmallisia palveluluukkuja.
Kuorma-autot ja rekat tulivat postinkuljetuksen välineiksi 1950-luvun lopulla. Maantiekuljetusten merkitystä lisäsi lajittelukeskusjärjestelmän käyttöönotto 1970-luvun alkupuolelta lähtien.
Keskitettyjen lajittelukeskusten rakentaminen johti postitoimipaikkojen vähenemiseen. Pasilan lajittelukeskus vihittiin käyttöön vuoden 1979 syksyllä. Se sisälsi aikansa uusinta tekniikkaa.
Pankkipalvelujen päättyminen Postien yhteydessä 1990-luvun mittaan johti toimipaikkojen määrän supistamiseen entisestään. Samalla yhä useampi toimipaikka muuttui yksityisten yrittäjien hoitamiksi. Omia toimitiloja suljettiin ja Posti sijoittui yhä useammin erityisesti kauppojen yhteyteen.