Käytämme eväseitä auttamaan sinua navigoimaan tehokkaasti ja suorittaaksemme tiettyjä toimintoja. Löydät tarkempaa tietoa kaikista evästeistä alla olevien kategorioiden alta. ”Välttämättömiksi” kategorioituja evästeitä säilytetään selaimessasi, sillä ne ovat välttämättömiä sivuston perustoimintojen käyttämiseksi....
Tarvittavat evästeet ovat ratkaisevan tärkeitä verkkosivuston perustoiminnoille, eikä verkkosivusto toimi tarkoitetulla tavalla ilman niitä. Nämä evästeet eivät tallenna henkilökohtaisia tietoja.
Toiminnalliset evästeet auttavat suorittamaan tiettyjä toimintoja, kuten verkkosivuston sisällön jakamista sosiaalisen median alustoilla, palautteiden keräämistä ja muita kolmannen osapuolen ominaisuuksia.
Analyyttisiä evästeitä käytetään ymmärtämään, miten kävijät ovat vuorovaikutuksessa verkkosivuston kanssa. Nämä evästeet auttavat tarjoamaan tietoa kävijöiden lukumäärästä, poistumisprosentista, liikenteen lähteestä jne.
Suorituskykyevästeitä käytetään verkkosivuston tärkeimpien suorituskykyindeksien ymmärtämiseen ja analysointiin, mikä auttaa tarjoamaan vierailijoille paremman käyttökokemuksen.
Mainosevästeitä käytetään tarjoamaan kävijöille räätälöityjä mainoksia sivujen perusteella, joilla he ovat käyneet aiemmin, ja analysoimaan mainoskampanjan tehokkuutta.
Muut evästeet ovat sellaisia, joita tunnistetaan ja joita ei ole vielä luokiteltu mihinkään luokkaan.
Ensimmäiset postireitit Suomen alueella avattiin 1638, jolloin kirjeitä kuljettivat tehtävään erityisesti valitut postitalonpojat. Ammattikuntana postinkuljettajia ei vielä ollut. Varhaisten viestinviejien työ olivat vaativaa ja kuluttavaa: saapunut posti oli toimitettava eteenpäin välittömästi, vuorokauden- tai vuodenajasta riippumatta. Virheistä tai viivästyksistä saattoi saada raskaan, jopa fyysisen rangaistuksen. Kaupungeissa sijaitsevia postikonttoreita hallinnoivat postimestarit, joiden asema oli postitalonpoikia turvatumpi. Postimestarit olivat yleensä taustoiltaan porvareita tai aatelisia.
Suomalaisen postilaitoksen henkilökunta jakautui pitkään suorittavaa työtä tekeviin työntekijöihin ja hallinnollisia tehtäviä suorittaviin virkamiehiin. Ammattiryhmien väliset työtehtävät ja työn kuormittavuus erosivat toisistaan suuresti. Postilaisen asemaa määritteli ennen kaikkea koulutus, jota virkoihin vaadittiin. Virkamiestehtäviin ei myöskään ollut pääsyä ilman kielitaitoa. Suorittavaa työtä tekevän henkilöstön työoloja kurjistivat vaatimaton palkka ja heikko työturvallisuus.
Postilaisten työolosuhteet alkoivat kehittyä 1800-luvun lopulla ja ensimmäiset ammattiliitot perustettiin ennen vuosisadan vaihdetta. Ensimmäisenä järjestäytyivät virkamiehet, jotka perustivat Suomen Postiyhdistyksen, vuonna 1894. Yhdistys muuttui Postivirkamiesliitoksi 1949 ja Postin toimihenkilöliitoksi 1998. Työntekijät seurasivat perässä ja perustivat Postiljooniyhdistyksen 1906. Yhdistys muuttui Suomen Postimiesliitoksi 1930 ja Postiliitoksi 1963.
Ammattiliittojen tehtävänä on ajaa jäsentensä oikeuksia sekä kohentaa työskentelyolosuhteita ja tarjota koulutusta työssä kehittymiseen. Liitoilla oli merkittävä rooli mm. työehdoista sopimisessa sekä postilaisten ammatti-identiteetin lujittamisessa.
Postilaisten työolosuhteisiin tuli monia parannuksia erityisesti toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Työolosuhteet kohenivat ja työehtosopimuksiin, työturvallisuuteen ja postilaisten hyvinvointiin alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Järjestäytyminen ja mahdollisuus käydä työtaisteluita, olivat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttivat työolojen kohentumiseen.
Muutokset organisaatiotasolla tasa-arvoistivat työsuhteiden muotoja. Vuonna 1990 posti- ja telelaitoksesta tuli valtion omistama liikelaitos. Posti-Tele yhtiöitettiin ja virkamiehistä tuli työsuhteisia toimihenkilöitä ja palkansaajia vuonna 1994.
2000-luvun alussa solmittiin ensimmäinen kaikkia postilaisia koskeva, yleissitova työehtosopimus. Tämä enteili muutosta, jonka seurauksena silloinen Postiliitto ja Postin toimihenkilöliitto yhdistyivät Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:ksi vuonna 2005.
Postissa työskentelevät henkilöt kuuluvat nykyisin useiden eri työehtosopimusten piiriin. Näitä ovat mm. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus, Kaupan työehtosopimus, Medialiiton ja Teollisuusliiton välinen jakelua koskeva työehtosopimus sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton Kuorma-autoalan työehtosopimus.
Postissa työskentelee nykyisin myös lukuisia vuokratyöyritysten kautta palkattuja työntekijöitä. Vuokratyössä työnantaja tekee sopimuksen vuokrayrityksen kanssa työntekijöiden vuokraamisesta. Vuokratyötä koskee sama työlainsäädäntö kuin muitakin työsuhteita.