Viestinviejät

Merkillepantavia ilonaiheita  – näyttely omakuvapostimerkistä

Postimuseo järjesti keväällä 2021 keräyksen, jossa yleisöltä pyydettiin näyttelyä varten kuvia ja taustatarinoita teetetyistä omakuvapostimerkeistä. Keräykseen tuli yli 250 omakuvapostimerkkiä hienoine tarinoineen. Näyttelyn teemoissa tulevat esille omakuvapostimerkkien synty ja suosituimmat kuva-aiheet.

Tutustu myös verkkonäyttelyyn omakuvapostimerkeistä.

Kuningatar Kristiina vahvisti Suomen ensimmäiset postitaksat 6.9.1638. Tästä alkoi säännöllinen postinkuljetus Itämeren piiriin laajentuneen Ruotsin suurvallan hallinnon ja diplomatian tarpeiden vuoksi. Suomeen mallia otettiin Ruotsista, jossa postinkuljetus oli järjestettyparia vuotta aiemmin 1636.

Postin kuljetuksesta vastasivat postitalonpojat ja heidän renkinsä. Posti kulki kelissä kuin kelissä postitalostatoiseen viisi kilometriätunnissa. Postimaksu määräytyi matkan ja kirjeen painon mukaan. Virkakirjeet kulkivat maksutta ja aluksi posti käsittikin pelkästään virkapostia. Turusta Tukholmaan Ahvenanmeren ylittävä postireitti oli Euroopan vaarallisimpia. Ahvenanmeren ylitys oli saariston talonpoikien vastuulla. Koska velvoite kävi yhdelle talolle liian raskaaksi, järjestettiin niin sanotut postiruodut, joihin kuului kahdesta kuuteen taloa.

Kirje kulki 1600 ja 1700-luvulla Tukholmasta Turkuun alle viikossa. Syysmyrskyjen aikaan meren ylitys saattoi kestää useita päiviä. Talvella ja kelirikkoaikana ajo- ja ahtojäät olivat vaikeimpia. Koska vaarat tunnettiin, arvoposti suljettiin tynnyreihin. Vaikka veneelle ja miehistölle olisi käynyt huonosti, posti jäi kellumaan tynnyrissä pinnalla.

Vuonna 1809 Suomi liitettiin Venäjään autonomisena suuriruhtinaskuntana. Postihallinto uudistui, mutta moni asia pysyi samanlaisena kuin aiemmin Ruotsin vallan aikana. Suomessa autonomian aika oli taloudellisen kasvun ja yhteiskunnan muutoksen aikaa. Muuttoliike maan sisällä ja ulkomaille vilkastutti kirjeenvaihtoa. Maailman Postiliitto, UPU perustettiin 1874, ja kansainväliselle postitoiminnalle laadittiin säännöt.

Vuoden 1890 postimanifestilla Suomen postilaitos yhdistettiin Venäjän postilaitokseen. Suomalaiset postimerkit poistuivat käytöstä ulkomaille menevissä kirjeissä. Kansallinen mieliala nousi Suomessa. Näkyvin mielenilmaisu oli Akseli Gallén-Kallelan suunnittelema surumerkki. Sen käyttö kiellettiin nopeasti, mutta sitä liimattiin edelleen erityisesti ulkomaan lähetyksiin. Myös kansallismieliset kuvapostikortit olivat suosittuja.

1800-luvunloppu oli kansalaistoiminnan vilkastumisen aikaa: raittiusliike, nuorisoseurat ja työväenliike syntyivät ja tiedon tarve lisääntyi. Sanomalehdistä tuli tärkein joukkotiedotusväline. Posti saavutti maalaiskirjeenkantajien avulla nopeammin myös syrjäseudut.

Sotavuosina (1939–1945) koko Suomen kansa alkoi kirjoittaa kirjeitä. Siviilipostin rinnalla toimi kenttäpostijärjestelmä, joka kuljetti kirjeitä ja paketteja kotirintaman ja sotarintaman välillä. Sujuvalla postinkululla oli suuri merkitys kansakunnan mielialoille ja yhtenäisyydelle. Sensuuri valvoi postia, mutta rajoittamaan se ei sitä pyrkinyt, päinvastoin. Sanomalehdissä kehotettiin siviiliväestöä muistamaan miehiä iloisilla ja reippailla kirjeillä.

Suomi muuttui 1970-luvulta lähtien maatalousmaasta palvelu- ja tietoyhteiskunnaksi. Pakettien ja kirjeiden välitys tehostui. Postin toimipaikkaverkko oli laajimmillaan 1970-luvun alussa. Posti oli Suomen suurin työnantaja ja työntekijöiden määrä kasvoi 1980-luvulle asti. Postin kulkunopeus oli tärkeää. Kasvavien postimäärien käsittelyn helpottamiseksi käyttöön tulivat postinumerot ja lajittelukeskukset.

Berliinin muuri murtui vuonna 1989 ja Neuvostoliitto hajosi 1991. Poliittinen ilmapiiri vapautui ja talouselämä vaati uutta tehokkuutta. Valtion virastoja ryhdyttiin muuttamaan liikelaitoksiksi 1980-luvun lopulla. Postin virastoaika päättyi liikelaitosuudistuksen toteutuessa 1990.

Postin avulla 1970–80-luvuilla hoitui moni asia, joka nykyisin tehdään Internetissä. Tietotekniikan kehitys ja digitalisoituminen on muuttanut median ja kaupan toimintaa. Euroopassa kirjepostin määrä on puolittunut 2000-luvun alusta. Suomessa muutos on ollut hitaampaa. Kirjepostista on perinteisiä kirjeitä nyt alle 10 prosenttia, laskuja 40 prosenttiaja loput ovat suoramarkkinointikirjeitä. Sähköisen laskutuksen yleistyminen on vähentänyt kirjeiden määrää entisestään.

Kirjemäärät laskevat, mutta pakettien määrä kasvaa. Postille ovat jatkossa tärkeitä niin paketti- ja verkkokauppatoiminta, varastointipalvelut kuin sähköiset ratkaisut kirjeiden kuljetuksen ja jakelun sijaan. Markkinat ovat vapautuneet ja kuljetuksista kilpailee jo useita kansainvälisiä logistiikkayrityksiä. Suomi on pitkien kulkuyhteyksien maa. Yrityksiltä vaaditaan nykyään taloudellisesti, eettisesti ja ekologisesti kestävää toimintatapaa. Posti on sitoutunut tiukkaan ympäristöohjelmaan. Postitoiminta muuttuu ja kehittyy yhteiskunnan mukana.