Valokuvat kotiin postitse
Muistatko, miten valokuvasit kesälomareissut, perhejuhlat ja kesäfestarit ennen kädessäsi nykyisin pyörivää älypuhelinta? Roikkuiko kaulassasi kenties kompaktikamera vai oletko saanut ensikosketuksen valokuvaamiseen digikameralla? Digitalisaatio on muuttanut valokuvaamista huimasti viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Valokuvien kehitys oli aikanaan myös iso postimyyntibusiness.
Suomalaisten valokuvaaminen arkipäiväistyi kompaktikameroiden yleistymisen myötä 1960-luvulla. Kompaktikamerassa objektiivi ja kameran runko on yhdistetty toisiinsa. Kotialbumien mustavalkokuvat alkoivat vaihtua värikuviksi ja neliönmalliset kuvat 9×12-kokoisiksi saman vuosikymmenen lopulta alkaen.
Valokuvien postimyynti alkaa
Ennen digikuvaamista valokuvat kehitettiin paperikuviksi ja koottiin usein albumiin katseltaviksi. Filmirulla vietiin tavallisesti valokuvaamoon kehitettäväksi, joskus filmit kehitettiin itse. Postimyynnin kasvun myötä Suomessa alkoi toimia kuvakehitykseen erikoistuneita postimyyntiyrityksiä. Ensimmäinen toimija alalla oli vuonna 1971 toimintansa aloittanut Ilmaisfilmi Oy. Ilmaisfilmin kilpailija 1970-luvulla oli Suuri Fotokerho, joka julkaisi myös jäsenlehteä. Myös useat muut postimyyntiyritykset, esimerkiksi Anttila, tarjosivat valokuvien kehitystä postimyynnin oheispalveluna.
Filmirullat postin mukana kehitettäväksi
Ilmaisfilmi Oy:n (nykyisin Ifolor Oy) historia alkoi 1920-luvulla Hangossa, jossa Eino ja Aini Partanen perustivat Valokuvatarpeisto Helios Fotografiska Magasin -valokuvaamon. Valokuvaamo lainasi kameroita sillä ehdolla, että asiakkaat toivat filminsä liikkeeseen kehitettäviksi. Eino Partanen perusti kuvanvalmistusyhtiö Kuva-Sammon vuonna 1955, ja Ilmaisfilmi Oy perustettiin Kuva-Sammon postimyyntiosastoksi vuonna 1971. Samana vuonna käyttöön tulivat kinofilmeille tarkoitetut postituspussit. Kuvapusseja jaettiin aikakauslehtien välissä, ja niitä oli saatavilla myöhemmin myös posteissa. Täysi filmirulla sujautettiin postituspussiin ja pussi kirjelaatikkoon. Posti toi valmiit kuvat kotiin noin viikossa.
Kymppikuvat sai myös postikortteina
Ilmaisfilmi Oy sulautui vuonna 1973 osaksi Kuva-Sampoa. Kuva-Sammossa kehitettiin vuonna 1976 ns. kymppikuva eli 10×15 kokoinen valokuva. Ennen kymppikuvaa valokuvat rajautuivat toisin kuin kameran etsimessä näkyi, ja kuviin jäi usein valkoiset reunat. Kymppikuvia sai suoraan myös postikorttiviivastopainatuksin, joten loma- ja juhlatunnelmat oli helppo lähettää postikortteina.
Digi muutti valokuvaamisen
Ensimmäisiä digikameroita alkoi tulla markkinoille 1990-luvun puolivälissä, ja ne yleistyivät nopeasti 2000-luvun alussa tekniikan kehittyessä. Enää ei tarvinnut odottaa valokuvien kehittämistä nähdäkseen niitä, vaan kuvia saattoi ottaa samasta kohteesta niin paljon kuin halusi ja varmistua saman tien, että asettelu oli haluttu eikä esimerkiksi kuvattavan henkilön silmät olleet kiinni. Kameralliset matkapuhelimet yleistyivät 2010-luvulla.
Digikuvausbuumista huolimatta Pohjoismaiden suurin valokuvien postimyyntiyritys, vuodesta 2007 lähtien Ifolor-nimisenä, toimii edelleen. Nykyään yritys on monelle tuttu paitsi valokuvista, niin esimerkiksi kuvakirjoista. Ifi Oy (nykyisin Ifolor Oy) oli myös mukana kehittämässä Postin nykyisenkaltaista vuonna 2003 lanseerattua omakuvapostimerkkien tilaus- ja tuotantokonseptia. Suomi oli ensimmäinen maa maailmassa, jossa asiakas sai tilata postimerkin omalla kuvallaan ja omilla laitteillaan.
Tutustu lisää
- Postimyynnin ja verkkokaupan kehitykseen 1800-luvun lopulta nykypäivään voit tutustua laajemmin Postimuseon Paketoidut unelmat -näyttelyssä museokeskus Vapriikissa 17.12.2023 asti.
- Kiinnostuitko omakuvapostimerkeistä? Tutustu Merkillepantavia ilonaiheita -verkkonäyttelyymme.
Artikkelikuva: Kinofilmirullia 1980-luvulta. Kuva: Hinnerjoen kotiseutumuseot.
Kyllä muistan. Muistan myös kuinka posti hukkasi viimeiset lähettämäni filmit. Siinä meni viimeiset kuvat joissa koko perhe oli yhdessä.
Voi surkeus, kuinka ikävä kuulla! Harmittaa puolestasi! Jälkikäteen näitä on mahdoton selvittää, mutta ongelmista kannattaa aina olla yhteydessä Postiin. Usein esim. vastaanottajatiedot ovat irronneet (jos tarra) lähetyksestä käsittelyn tai kuljetuksen aikana eikä sitten enää olekaan selvitettävissä vastaanottajaa. Puutteellisilla tai virheellisillä osoitetiedoilla lähetetty kirje toimitetaan Traficomiin, jossa kirjeen oikea vastaanottaja tai lähettäjä pyritään selvittämään.