Oppilaan kirje musiikinopettajalle 1985
Olin 40 vuotta musiikinopettajana. Sain tämän kirjeen seitsemännen luokan oppilaaltani keväällä 1985. Se sai minulle kyyneleet silmiin silloin, ja niin se tekee vieläkin.
Sunnuntai 26.5.-85 Länsimäki
Rakas musiikin opettajani Leena Sinisalo
Kirjoitan monesta syystä.
1.syy: Olen miettinyt, uskaltaisinko kirjoittaa sinulle tästä asiasta. Ajatellessani sitä ajan määrää, jonka olen kuluttanut pesäpalloa harjoitellessani, minusta tuntui, että minun on kirjoitettava. Olen nimittäin harjoitellut rankasti tiistaina pidettävää Sotungin ja Hakunilan yläasteen välistä pesäpallo-ottelua varten. Kun sitten perjantaina tyrmäsit koko pesäpallo-otteluun menoni, olin lievästi sanottuna tyrmistynyt. Kaikki aika, jonka olen tuhlannut ottelua varten tuntui menneen hukkaan. Voin kertoa sinulle, että olen armoton pesäpallohullu ja jos en nyt pääsisi tähän otteluun olisin paljon enemmän kuin pettynyt. Jos olisin kuullut tiistaisista harjoituksista aikaisemmin, en olisi ilmeisesti alkanut edes harjoitella koko ottelua varten, mutta nyt tuntuu tosi pahalta. Olen kuullut, että kuoroharjoitukset tiistaina kestävät neljä tuntia. Jos se on totta, niin hyvä. Luulen, että pesäpallo-ottelu kestää tunnin (ainakin kahdeksansilla luokilla kesti). niin laskutaitojeni mukaan 4-1=3. Kysymykseni kuuluu: Saisinko minä perjantaisesta jyrkästä kiellostasi huolimatta osallistua otteluun? Olen kotona harjoitellut kevätjuhlissa esitettäviä kappaleita, sen minkä kipeä multakurkkuni on kestänyt.
2.syy: Haluan kertoa, että olet suurenmoinen musiikinopettaja. Huomaan kehittyneeni tänä vuonna paljon.
3.syy: Haluan myös kiittää kuluneesta vuodesta. Se oli musiikinopiskelun kannalta erittäin antoisa vuosi.
4.syy: Toivotan sinulle oikein virkistävää kesälomaa.
Sinun ystäväsi, oppilaasi, Katja Korhonen
p.s. Peukut Jyväskylän Kirille tämän kauden voittamiseksi.