Signe Hammarsten Jansson

Luonnoksia ja ehdotteita Postimuseon kokoelmista

Signe Hammarsten Jansson syntyi 1.6.1882 Smoolannin Hannäsissa Etelä-Ruotsissa. Hän opiskeli Tukholman Högre Konstindustriella Skolanissa, josta valmistui piirustuksenopettajaksi. Vuosina 1905 – 1912 hän toimi opettajana Tukholmassa. Tuona aikana hän teki myös useita opintomatkoja Euroopassa ja opiskeli mm. kuvanveistoa Pariisissa useampana vuonna. Jo varhain hänen töissään alkoi esiintyä signeerauksena Ham.

Pariisissa Signe Hammarsten tutustui suomalaiseen kuvanveistäjään Viktor Janssoniin, jonka kanssa avioitui 1913. Nuoripari muutti samana vuonna Suomeen. Ham teki kuvitustöitä ja kirjankansia usealle kustantajalle sekä pilapiirroksia ja karikatyyrejä suomen- ja ruotsinkielisiin lehtiin. Perheeseen syntyi kolme lasta: Tove 1914, Per Olov 1920 ja Lars 1926.

Vuonna 1924 Ham aloitti Suomen Pankin Setelipainossa osa-aikaisena piirtäjänä. Aluksi hän suunnitteli osakekirjoja, obligaatioita ja adresseja. Vuonna 1926 postihallitus julisti avoimen yleismerkkien suunnittelukilpailun, johon Hamkin osallistui mutta ei ollut palkittujen joukossa. Postimerkkien suunnittelussa käytettiin vielä 1930-luvulla useita eri suunnittelijoita, mutta vuosikymmenen jälkipuolella ja 1940-luvulla voi sanoa Hamin pääasiassa vastanneen suomalaisten postimerkkien muotoilusta.

Virallisesti Signe Hammarsten Jansson jäi eläkkeelle Setelipainosta 1952 mutta hän jatkoi postimerkkien suunnittelua sen jälkeenkin vielä kymmenen vuotta. 1950-luvulla Ham keskittyi tuberkuloosimerkkien ja Punaisen Ristin merkkien suunnitteluun.

Esittelemme poimintoja kokoelmista Signe Hammarsten Janssonin runsaasta tuotannosta postimerkkien suunnittelun parissa. Ham suunnitteli lähes kaksisataa erilaista postimerkkiä ja niiden lisäksi lukuisia vaihtoehtoisia ehdotuksia annettuihin aiheisiin.

Vuoden 1926 suunnittelukilpailu

Vuonna 1926 julistetulla suunnittelukilpailulla haettiin uutta ulkoasua sekä pienempien arvojen vaakunamerkeille että isompien arvojen suurempikokoisille kuvamerkeille. Niiden lisäksi pyydettiin ehdotuksia lentopostimerkeiksi, joita ei kuitenkaan koskaan toteutettu. Ham osallistui kilpailuun useammalla nimimerkillä, mm. Lohi, Touriste ja P. B. 1638. Osa ehdotuksista sijoittui kärkijoukkoon mutta ei kuitenkaan sijoittunut palkintosijoille. Näissä töissä on jo nähtävissä aiheita myöhemmin toteutuneista suunnitelmista.

Ura postimerkkitaiteilijana alkaa

Signe Hammarsten Jansson osallistui suunnittelukilpailun jälkeen uusien yleismerkkien ulkoasun muokkaamiseen. Hän piirsi useita versioita leijonamerkiksi. Lopullisen mallin hän viimeisteli kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Jalmari Castrénin ohjeen mukaan. Merkin ulkoasuun vaikutti painotekniikka, sillä menetelmäksi valikoitunut kohopaino ei sallinut hienovaraista viivankäyttöä. Isompikokoiset ja -arvoiset kuvamerkit toteutettiin kaiverruspainolla ja niiden toteuttajiksi valittiin Aarne Karjalainen ja Akseli Gallen-Kallela. Merkit julkaistiin vuoden 1930 alussa.

Vedoksia vaihtoehtoisista malleista leijonamerkiksi.

Ennen uusia yleismerkkejä julkaistiin kuitenkin Turun kaupungin 700-vuotisjuhlan kunniaksi kolme postimerkkiä vuonna 1929. Ne olivat Suomen ensimmäiset postimerkit, joissa oli muu kuva-aihe kuin vaakunaleijona, ja ne suunnitteli Signe Hammarsten Jansson. Pelkistetyissä kohopainomerkeissä aiheen juhlavuus ja kaupungin historiallinen merkitys tuodaan esiin kohteiden monumentaalisella esitystavalla.

Turku 700 vuotta 1.6.1929, ehdotukset

Turku 700 vuotta 1.6.1929, kaiverruspiirros

1930-luku

Varsinkin 1930-luvun alussa postimerkkien aiheet painottuivat historiaan ja merkkihenkilöihin ja toteutus oli juhlavaa ja koristeellista. Vuosikymmenen lopulla Hamin oma, pelkistetympi tyyli alkoi näkyä suunnitelmissa.

Vuosittain julkaistiin Punaisen Ristin merkkisarjat, joiden suunnittelusta vastasi aluksi Eric O. W. Ehrström. Vuodesta 1934 alkaen Signe Hammarsten Jansson jatkoi hänen työtään.

Sotapäälliköitä – Sotamarsalkka Evert Horn 20.1.1934, kaiverruspiirros

Vuosikymmenen lopulla Hamin oma, pelkistetympi tyyli alkoi näkyä suunnitelmissa. Sotamarsalkka C.G.E. Mannerheim 70 vuotta 4.6.1937, idealuonnos.

Postin perustamisen 300-vuotisjuhlavuoden merkkeihin Ham teki useita idealuonnoksia

Suomen posti 300 vuotta 6.9.1938, luonnoksia

Suomen posti 300 vuotta 6.9.1938, luonnoksia

Suomen posti 300 vuotta 6.9.1938, luonnoksia

Suomen posti 300 vuotta 6.9.1938, alkuperäispiirros

Vuoden 1940 Helsingin olympialaisten järjestelytoimikunta julisti kisojen kunniaksi julkaistavista postimerkeistä suunnittelukilpailun. Ham osallistui kisaan sarjalla luonnoksia, jolla pääsi lunastettujen kilpailutöiden joukkoon.

Sodan vuodet

Postimerkkien aiheet kuvastelivat kansakunnan tilaa – yhteiset ponnistelut isänmaan hyväksi ja toivo paremmasta näkyvät sekä aiheissa että toteutuksessa. Lisämaksuilla kerättiin varoja tuhoista selviämiseen ja heikoimpien auttamiseen, mikä luonnollisesti näkyy myös merkkien kuvituksessa.

Jälleenrakennustyö 2.1.1941, alkuperäispiirros

Kansanapu 1.2.1943, alkuperäispiirros

Kansanapu 1.2.1943, hyväksytty luonnos

Kansanapu 1.2.1943, alkuperäispiirros

Elokuun lopussa 1941 julkaistiin postimerkkisarja Karjalan takaisinvalloituksen muistoksi. Samaa kuva-aihetta käytettiin eri maksuarvoissa. Merkissä on käytetty yhtä aihetta Hamin suunnittelemasta sarjasta, joka kuvaa talvisodassa menetettyjä alueita. Luonnoksia ei ole päivätty, mutta suunnittelu on täytynyt aloittaa viimeistään pian jatkosodan alettua, sillä julkaisu oli valmiina myyntiin jo Viipurin valtausta seuraavana päivänä.

Viipurin jälleenvaltaus 30.8.1941, alkuperäispiirros

Sotavuosiin ajoittuvat myös suunnitelmat postimerkkeihin, joiden aiheet ainakin osittain liittyvät Karjalaan ja joita ei toteutettu. Merkkien arvot viittaavat vuosiin 1941 – 1942. Toisessa sarjassa julkaisemattomia merkkejä niihin on merkitty julkaisuvuodeksi 1944 ja kirjattu aiheeksi Karjalan jälleenrakennus. Molemmat sarjat ovat avustuspostimerkkejä.

Saaristomaisemia

Janssonin perhe viihtyi meren äärellä. Saaristomaiseman merkitys taiteilijalle näkyy toistuvissa aiheeseen perustuvissa luonnoksissa.

Mallin 1930 yleismerkki 13.2.1950, hyväksytty luonnos

Idealuonnos vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksen merkiksi

Maailmanpostiliitto 75 vuotta 8.10.1949, hyväksytty luonnos

Suomen Matkailijayhdistys 60 vuotta 1.11.1947, hyväksytty luonnos

Koli. Kaiverruspiirros vuoden 1952 olympialaisten postikorttiin

Henkilökuvia

1930-luvun juhlallinen ja koristeellinen tyyli muuttui vuosikymmenen lopulle tultaessa Hamin työpöydällä pelkistetymmäksi ja enemmän henkilöä luonnehtivaksi. Henkilögalleria oli edelleen hyvin rajattu – muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta postimerkkeihin pääsivät etupäässä presidentit ja historian lehdiltä tutut kansalliset suurmiehet. Ham tarjosi idealuonnoksissaan myös naisia kuva-aiheiksi, mutta nämä tulivat torjutuiksi mm. vähäisen tunnettuuden tai sukupuolensa vuoksi.

Säätyvaltiopäivien puhemiehet 1863 – Talonpoika Aukusti Mäkipeska 1.5.1938, alkuperäispiirros

Sotamarsalkka C. G. E. Mannerheim 31.12.1941, idealuonnos

Presidentti K. J. Ståhlberg 80 vuotta 16.5.1945, kaiverruspiirros

Tuberkuloosihuolto 15.9.1947, hyväksytty luonnos

Fredrika Runeberg. Luonnos toteutumattomaan SPR 1947 -sarjaan

Merkkivuosia

Postimerkkien aiheet noudattivat tiukkaa julkaisupolitiikkaa vielä 1950-luvulla. Kaupungit saivat yleensä postimerkin, kun perustamisesta oli tullut täyteen pyöreitä satavuosia. Merkeissä suosittiin yleiskuvia tai merkittävien rakennusten esittämistä, vaikka muunlaisiakin luonnoksia oli ehdolla.

Porvoo 600 vuotta 3.12.1946, hyväksytty luonnos

Kristiinankaupunki 300 vuotta 30.7.1949, hyväksytty luonnos

Hamina 300 vuotta 20.6.1953, hyväksytty luonnos

Hamina 300 vuotta 20.6.1953, vaihtoehtoinen luonnos

Postimerkkinäyttely 30.3.1955, hyväksytty luonnos

Yhteiskunnan kannalta riittävän merkittäviksi katsottujen organisaatioiden oli myös mahdollista saada ns. juhlamerkki täyttäessään sopivan pyöreitä vuosia. Merkin kuva-aiheeksi taiteilija saattoi työstää useita erilaisia ehdotuksia.

Maanviljelysseurat 150 vuotta 1.11.1947, idealuonnos

Maanviljelysseurat 150 vuotta 1.11.1947, idealuonnos

Maanviljelysseurat 150 vuotta 1.11.1947, idealuonnos

Maanviljelysseurat 150 vuotta 1.11.1947 Kalervo Kallion veistoksen mukaan piirretty hyväksytty luonnos

Merkin eri elementtien vaihtoehtoiset muotoilut ja sijoittelut vaativat aina uutta piirtämistä

Teknillinen korkeakoulu 100 vuotta 13.9.1949, idealuonnos

Teknillinen korkeakoulu 100 vuotta 13.9.1949, idealuonnos

Teknillinen korkeakoulu 100 vuotta 13.9.1949, idealuonnos

Teknillinen korkeakoulu 100 vuotta 13.9.1949, idealuonnos

Pariisin rauhansopimuksen kunniaksi julkaistiin postimerkki, jonka lopullisen version aiheena oli Akseli Gallen-Kallelan fresko. Teoksen alkuperä oli Pariisin maailmannäyttelyssä vajaat puoli vuosisataa aiemmin ja se kytkeytyi sortokauden vastarintaan. Runsaiden vaihtoehtojen joukosta aiheen valinta mahdollisine viittauksineen vuosisadan alkuun vaikuttaa poikkeuksellisen rohkealta.