{"id":3042,"date":"2020-12-10T15:10:49","date_gmt":"2020-12-10T13:10:49","guid":{"rendered":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/?page_id=3042"},"modified":"2020-12-10T15:10:49","modified_gmt":"2020-12-10T13:10:49","slug":"postitoiminnan-historiaa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/postitoiminnan-historiaa\/","title":{"rendered":"Suomen postitoiminnan historiaa"},"content":{"rendered":"<h3>Historiaa lyhyesti<\/h3>\n<p>Kuningatar Kristiina vahvisti Suomen ensimm\u00e4iset postitaksat 6.9.1638. T\u00e4st\u00e4 alkoi s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen postinkuljetus It\u00e4meren piiriin laajentuneen Ruotsin suurvallan hallinnon ja diplomatian tarpeiden vuoksi. Suomeen mallia otettiin Ruotsista, jossa postinkuljetus oli j\u00e4rjestetty paria vuotta aiemmin 1636.<\/p>\n<p>Postin kuljetuksesta vastasivat postitalonpojat ja heid\u00e4n renkins\u00e4. Posti kulki keliss\u00e4 kuin keliss\u00e4 postitalosta toiseen viisi kilometri\u00e4 tunnissa. Postimaksu m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyi matkan ja kirjeen painon mukaan. Virkakirjeet kulkivat maksutta ja aluksi posti k\u00e4sittikin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n virkapostia.<\/p>\n<p>Turusta Tukholmaan Ahvenanmeren ylitt\u00e4v\u00e4 postireitti oli Euroopan vaarallisimpia. Ahvenanmeren ylitys oli saariston talonpoikien vastuulla. Koska velvoite k\u00e4vi yhdelle talolle liian raskaaksi, j\u00e4rjestettiin niin sanotut postiruodut, joihin kuului kahdesta kuuteen taloa.<\/p>\n<p>Kirje kulki 1600 ja 1700-luvulla Tukholmasta Turkuun alle viikossa. Syysmyrskyjen aikaan meren ylitys saattoi kest\u00e4\u00e4 useita p\u00e4ivi\u00e4. Talvella ja kelirikkoaikana ajo- ja ahtoj\u00e4\u00e4t olivat vaikeimpia. Koska vaarat tunnettiin, arvoposti suljettiin tynnyreihin. Vaikka veneelle ja miehist\u00f6lle olisi k\u00e4ynyt huonosti, posti j\u00e4i kellumaan tynnyriss\u00e4 pinnalla.<\/p>\n<p><strong>Posti kansainv\u00e4listyi, postimanifesti kielsi suomalaiset postimerkit ulkomaisiin l\u00e4hetyksiin<\/strong><\/p>\n<p>Vuonna 1809 Suomi liitettiin Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n autonomisena suuriruhtinaskuntana. Postihallinto uudistui, mutta moni asia pysyi samanlaisena kuin aiemmin Ruotsin vallan aikana. Suomessa autonomian aika oli taloudellisen kasvun ja yhteiskunnan muutoksen aikaa. Muuttoliike maan sis\u00e4ll\u00e4 ja ulkomaille vilkastutti kirjeenvaihtoa. Maailman Postiliitto, UPU perustettiin 1874, ja kansainv\u00e4liselle postitoiminnalle laadittiin s\u00e4\u00e4nn\u00f6t.<\/p>\n<p>Vuoden 1890 postimanifestilla Suomen postilaitos yhdistettiin Ven\u00e4j\u00e4n postilaitokseen. Suomalaiset postimerkit poistuivat k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ulkomaille meneviss\u00e4 kirjeiss\u00e4. Kansallinen mieliala nousi Suomessa. N\u00e4kyvin mielenilmaisu oli Akseli Gall\u00e9n-Kallelan suunnittelema surumerkki. Sen k\u00e4ytt\u00f6 kiellettiin nopeasti, mutta sit\u00e4 liimattiin edelleen erityisesti ulkomaan l\u00e4hetyksiin. My\u00f6s kansallismieliset kuvapostikortit olivat suosittuja.<\/p>\n<p>1800-luvun loppu oli kansalaistoiminnan vilkastumisen aikaa: raittiusliike, nuorisoseurat ja ty\u00f6v\u00e4enliike syntyiv\u00e4t ja tiedon tarve lis\u00e4\u00e4ntyi. Sanomalehdist\u00e4 tuli t\u00e4rkein joukkotiedotusv\u00e4line. Posti saavutti maalaiskirjeenkantajien avulla nopeammin my\u00f6s syrj\u00e4seudut.<\/p>\n<p><strong>Sotavuosina kirjeenvaihto oli vilkasta<\/strong><\/p>\n<p>Sotavuosina (1939\u20131945) koko Suomen kansa alkoi kirjoittaa kirjeit\u00e4. Siviilipostin rinnalla toimi kentt\u00e4postij\u00e4rjestelm\u00e4, joka kuljetti kirjeit\u00e4 ja paketteja kotirintaman ja sotarintaman v\u00e4lill\u00e4. Sujuvalla postinkululla oli suuri merkitys kansakunnan mielialoille ja yhten\u00e4isyydelle. Sensuuri valvoi postia, mutta rajoittamaan se ei sit\u00e4 pyrkinyt, p\u00e4invastoin. Sanomalehdiss\u00e4 kehotettiin siviiliv\u00e4est\u00f6\u00e4 muistamaan miehi\u00e4 iloisilla ja reippailla kirjeill\u00e4.<\/p>\n<p>Suomi muuttui 1970-luvulta l\u00e4htien maatalousmaasta palvelu- ja tietoyhteiskunnaksi. Pakettien ja kirjeiden v\u00e4litys tehostui.<\/p>\n<p>Postin toimipaikkaverkko oli laajimmillaan 1970-luvun alussa. Posti oli Suomen suurin ty\u00f6nantaja ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi 1980-luvulle asti. Postin kulkunopeus oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Kasvavien postim\u00e4\u00e4rien k\u00e4sittelyn helpottamiseksi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tulivat postinumerot ja lajittelukeskukset.<\/p>\n<p><strong>Kirjeposti v\u00e4henee, paketit lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t<\/strong><\/p>\n<p>Berliinin muuri murtui vuonna 1989 ja Neuvostoliitto hajosi 1991. Poliittinen ilmapiiri vapautui ja talousel\u00e4m\u00e4 vaati uutta tehokkuutta. Valtion virastoja ryhdyttiin muuttamaan liikelaitoksiksi 1980-luvun lopulla. Postin virastoaika p\u00e4\u00e4ttyi liikelaitosuudistuksen toteutuessa 1990. Postin avulla 1970\u201380-luvuilla hoitui moni asia, joka nykyisin tehd\u00e4\u00e4n internetiss\u00e4.<\/p>\n<p>Tietotekniikan kehitys ja digitalisoituminen on muuttanut median ja kaupan toimintaa. Euroopassa kirjepostin m\u00e4\u00e4r\u00e4 on puolittunut 2000-luvun alusta. Suomessa muutos on ollut hitaampaa. Kirjepostista on perinteisi\u00e4 kirjeit\u00e4 nyt alle 10 prosenttia, laskuja 40 prosenttia ja loput ovat suoramarkkinointikirjeit\u00e4. S\u00e4hk\u00f6isen laskutuksen yleistyminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kirjeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n l\u00e4hivuosina.<\/p>\n<p>Kirjem\u00e4\u00e4r\u00e4t laskevat, mutta pakettien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa. Postille ovat jatkossa t\u00e4rkeit\u00e4 niin paketti- ja verkkokauppatoiminta, varastointipalvelut kuin s\u00e4hk\u00f6iset ratkaisut kirjeiden kuljetuksen ja jakelun sijaan. Markkinat ovat vapautuneet ja kuljetuksista kilpailee jo useita kansainv\u00e4lisi\u00e4 logistiikkayrityksi\u00e4.<\/p>\n<p>Suomi on pitkien kulkuyhteyksien maa. Yrityksilt\u00e4 vaaditaan nyky\u00e4\u00e4n taloudellisesti, eettisesti ja ekologisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintatapaa. Posti on sitoutunut tiukkaan ymp\u00e4rist\u00f6ohjelmaan. Postitoiminta muuttuu ja kehittyy yhteiskunnan mukana.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Historiaa lyhyesti Kuningatar Kristiina vahvisti Suomen ensimm\u00e4iset postitaksat 6.9.1638. T\u00e4st\u00e4 alkoi s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen postinkuljetus It\u00e4meren piiriin laajentuneen Ruotsin suurvallan hallinnon ja diplomatian tarpeiden vuoksi. Suomeen mallia otettiin Ruotsista, jossa postinkuljetus oli j\u00e4rjestetty paria vuotta aiemmin 1636. Postin kuljetuksesta vastasivat postitalonpojat ja heid\u00e4n renkins\u00e4. Posti kulki keliss\u00e4 kuin keliss\u00e4 postitalosta toiseen viisi kilometri\u00e4 tunnissa. Postimaksu m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyi matkan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":9,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-3042","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v23.9 - https:\/\/yoast.com\/wordpress\/plugins\/seo\/ -->\n<title>Suomen postitoiminnan historiaa - Postimuseo<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/postitoiminnan-historiaa\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Suomen postitoiminnan historiaa - Postimuseo\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Historiaa lyhyesti Kuningatar Kristiina vahvisti Suomen ensimm\u00e4iset postitaksat 6.9.1638. T\u00e4st\u00e4 alkoi s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen postinkuljetus It\u00e4meren piiriin laajentuneen Ruotsin suurvallan hallinnon ja diplomatian tarpeiden vuoksi. Suomeen mallia otettiin Ruotsista, jossa postinkuljetus oli j\u00e4rjestetty paria vuotta aiemmin 1636. Postin kuljetuksesta vastasivat postitalonpojat ja heid\u00e4n renkins\u00e4. Posti kulki keliss\u00e4 kuin keliss\u00e4 postitalosta toiseen viisi kilometri\u00e4 tunnissa. Postimaksu m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyi matkan [&hellip;]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/postitoiminnan-historiaa\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Postimuseo\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"3 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/postitoiminnan-historiaa\/\",\"url\":\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/postitoiminnan-historiaa\/\",\"name\":\"Suomen postitoiminnan historiaa - Postimuseo\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/#website\"},\"datePublished\":\"2020-12-10T13:10:49+00:00\",\"dateModified\":\"2020-12-10T13:10:49+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/postitoiminnan-historiaa\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/postitoiminnan-historiaa\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/postitoiminnan-historiaa\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Suomen postitoiminnan historiaa\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/#website\",\"url\":\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/\",\"name\":\"Postimuseo\",\"description\":\"Postimuseo tutkii, tallentaa ja esitt\u00e4\u00e4 postitoiminnan, viestinv\u00e4lityksen ja niiden pohjalta syntyneiden tieto- ja tavaraliikenteen ilmi\u00f6it\u00e4.\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Suomen postitoiminnan historiaa - Postimuseo","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/postitoiminnan-historiaa\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Suomen postitoiminnan historiaa - Postimuseo","og_description":"Historiaa lyhyesti Kuningatar Kristiina vahvisti Suomen ensimm\u00e4iset postitaksat 6.9.1638. T\u00e4st\u00e4 alkoi s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen postinkuljetus It\u00e4meren piiriin laajentuneen Ruotsin suurvallan hallinnon ja diplomatian tarpeiden vuoksi. Suomeen mallia otettiin Ruotsista, jossa postinkuljetus oli j\u00e4rjestetty paria vuotta aiemmin 1636. Postin kuljetuksesta vastasivat postitalonpojat ja heid\u00e4n renkins\u00e4. Posti kulki keliss\u00e4 kuin keliss\u00e4 postitalosta toiseen viisi kilometri\u00e4 tunnissa. Postimaksu m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyi matkan [&hellip;]","og_url":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/postitoiminnan-historiaa\/","og_site_name":"Postimuseo","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"3 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/postitoiminnan-historiaa\/","url":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/postitoiminnan-historiaa\/","name":"Suomen postitoiminnan historiaa - Postimuseo","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/#website"},"datePublished":"2020-12-10T13:10:49+00:00","dateModified":"2020-12-10T13:10:49+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/postitoiminnan-historiaa\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.postimuseo.fi\/postitoiminnan-historiaa\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/postitoiminnan-historiaa\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Suomen postitoiminnan historiaa"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/#website","url":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/","name":"Postimuseo","description":"Postimuseo tutkii, tallentaa ja esitt\u00e4\u00e4 postitoiminnan, viestinv\u00e4lityksen ja niiden pohjalta syntyneiden tieto- ja tavaraliikenteen ilmi\u00f6it\u00e4.","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3042","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3042"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3042\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3043,"href":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3042\/revisions\/3043"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3042"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}