{"id":7302,"date":"2021-11-12T14:15:29","date_gmt":"2021-11-12T12:15:29","guid":{"rendered":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/?page_id=7302"},"modified":"2021-11-12T15:42:19","modified_gmt":"2021-11-12T13:42:19","slug":"helsingin-paapostitalo","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/helsingin-paapostitalo\/","title":{"rendered":"Helsingin P\u00e4\u00e4postitalo"},"content":{"rendered":"<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-7303 \" src=\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/Helsingin-paapostitalo-1024x757.jpg\" alt=\"\" width=\"791\" height=\"584\" srcset=\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/Helsingin-paapostitalo-1024x757.jpg 1024w, https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/Helsingin-paapostitalo-300x222.jpg 300w, https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/Helsingin-paapostitalo-768x568.jpg 768w, https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/Helsingin-paapostitalo.jpg 1200w\" sizes=\"auto, (max-width: 791px) 100vw, 791px\" \/><\/p>\n<p><strong>Postin ja lenn\u00e4ttimen toiminnot kokoava p\u00e4\u00e4postitalo oli itsen\u00e4isen Suomen p\u00e4\u00e4kaupungin n\u00e4kyvimpi\u00e4 ja t\u00e4rkeimpi\u00e4 julkisia rakennushankkeita vuonna 1933 valmistuneen Eduskuntatalon ja vuoden 1940 olympiakisoja varten rakennetun Stadionin ohella (1938).<\/strong><\/p>\n<p>Uudesta postitalosta alettiin haaveilla jo 1900-luvun alkuvuosina. Sit\u00e4 oli suunniteltu jo vuonna 1919 valmistuneen rautatieaseman yhteyteen. Rakennuksesta ei kuitenkaan l\u00f6ytynyt tiloja p\u00e4\u00e4postille. Uusi p\u00e4\u00e4postirakennus tarvittiin Helsinkiin, koska postitoiminnot olivat hajallaan eri puolilla kaupunkia. Uusia vaatimuksia toimitiloille asetti postilaitoksen ja lenn\u00e4tinlaitoksen yhdistyminen vuonna 1927.<\/p>\n<p>Vuonna 1928 valtioneuvosto nimitti P\u00e4\u00e4postitalolle rakennustoimikunnan. Se toimi aluksi Ky\u00f6sti Kallion ja my\u00f6hemmin V\u00e4in\u00f6 Tannerin johdolla. P\u00e4\u00e4postitalon paikaksi kaavailtiin aluksi nykyist\u00e4 Lasipalatsin tonttia. Eduskunta hyv\u00e4ksyi kuitenkin paikaksi vuonna 1934 sen nykyisen tontin, joka oli entisen kaasutehtaan tontti. Rautatieaseman l\u00e4heisyys vaikutti rakennuksen paikan valintaan. 1930-luvulla postinkuljetuksessa rautateill\u00e4 oli suuri merkitys, joten valittu tontti mahdollisti sujuvan liikenn\u00f6innin p\u00e4\u00e4postitalon ja rautatieaseman v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<h4>Arkkitehtuurikilpailu<\/h4>\n<p>Tontin varmistumisen j\u00e4lkeen rakennustoimikunta julisti rakennuksen suunnittelukilpailun vuonna 1934. Kilpailulautakuntaan kuuluivat puheenjohtaja V\u00e4in\u00f6 Tanner, Posti- ja lenn\u00e4tinlaitoksen p\u00e4\u00e4johtaja G.E.F. Albrecht, arkkitehdit Oiva Kallio ja V\u00e4in\u00f6 V\u00e4h\u00e4kallio sek\u00e4 professorit Jussi Paatela ja J.S. Sir\u00e9n. Kilpailun s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan talo tuli suunnitella rautabetonirungolle, talossa piti olla 208 huonetta ja ajanmukaiset postin k\u00e4sittelytilat koneineen.<\/p>\n<p>Kilpailuun tuli 15 ehdotusta. Koska suunnitteluteht\u00e4v\u00e4 oli haastava laajuutensa ja koneellisten laitteittensa takia, kilpailulautakunta ei l\u00f6yt\u00e4nyt t\u00e4ysin tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4 ehdotusta. Sen vuoksi ensimm\u00e4ist\u00e4 palkintoa ei jaettu lainkaan. Lautakunta p\u00e4\u00e4tyi jakamaan yhden toisen palkinnon ja kaksi kolmatta palkintoa. Toisen palkinnon saivat vastavalmistuneet arkkitehdit Jorma J\u00e4rvi ja Erik Lindroos.<\/p>\n<p>Kolmannen palkinnon jakoivat Eero Saarisen ehdotus sek\u00e4 Hugo Borgstr\u00f6min, Arne Helanderin ja Georg J\u00e4gerroosin ehdotus. Kaikkiaan viisi ehdotusta palkittiin ja lunastettiin. Edellisten lis\u00e4ksi lunastettujen joukossa olivat arkkitehtien Dag ja Kaj Englundin ehdotus sek\u00e4 arkkitehtitoimiston Frosterus & Gripenberg ehdotus.<\/p>\n<p>Rakennustoimikunnan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n jatkokilpailuun osallistuivat J\u00e4rvi ja Lindroos sek\u00e4 Borgstr\u00f6m, Helander ja J\u00e4gerroos. Jorma J\u00e4rven ja Erik Lindroosin suunnitelma p\u00e4\u00e4tettiin asettaa rakennusty\u00f6n pohjaksi. Rakennustoimikunnan toivomuksesta arkkitehti Kaarlo Borg osallistui hankkeeseen. Rakennustoimikunta perusteli Borgin mukaantuloa sill\u00e4, ett\u00e4 molemmat arkkitehdit olivat \u201dverrattain nuoria miehi\u00e4 sek\u00e4 vailla perusteellisempaa kokemusta rakennusty\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisess\u00e4 toteuttamisessa ja johtamisessa\u201d.<\/p>\n<h4>P\u00e4\u00e4postitalon rakennusty\u00f6<\/h4>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright wp-image-7320 \" src=\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/Uusiksi0003-1024x765.jpg\" alt=\"\" width=\"598\" height=\"446\" srcset=\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/Uusiksi0003-1024x765.jpg 1024w, https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/Uusiksi0003-300x224.jpg 300w, https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/Uusiksi0003-768x574.jpg 768w, https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/Uusiksi0003-1536x1147.jpg 1536w, https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/Uusiksi0003-2048x1529.jpg 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 598px) 100vw, 598px\" \/><\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4postitalon rakennusty\u00f6t aloitettiin talvella 1935\u20131936. Maapohjaa piti vahvistaa paaluttamalla. Kiinte\u00e4 maapohja tavoitettiin 16 metrin syvyydess\u00e4. Rakentamiseen k\u00e4ytettiin sata kilometri\u00e4 puupaaluja.<\/p>\n<p>Rakennuksen p\u00e4\u00e4urakoitsijaksi valittiin Rakennusliike Oskari Vilamo. Vilkkaimpana aikana nelisensataa miest\u00e4 rakensi taloa ja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli kahdeksisenkymment\u00e4 kuorma-autoa.<\/p>\n<p>Rautabetonirunkoty\u00f6t aloitettiin kes\u00e4ll\u00e4 1936. Rakennusty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytettiin kaksi ja puoli miljoonaa tiiliskive\u00e4, 20 000 kuutiometri\u00e4 betonia ja kaksi miljoonaa kiloa rautaa. Rakennusty\u00f6ss\u00e4 kokeiltiin my\u00f6s uusia rakennusmateriaaleja. Esimerkiksi julkisivuklinkkerit ja lattiaklinkkerit olivat materiaalia, jonka k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ei juuri ollut aikaisempaa kokemusta Suomessa.<\/p>\n<p>Talo nousi vesikattoon vuoden 1936 lopulla ja valmistui kes\u00e4kuussa 1938. Sisustust\u00f6it\u00e4 tehtiin viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ja talo vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n marraskuussa 1938.<br \/>\nP\u00e4\u00e4postitalon kuutiotilavuus oli 144 500 kuutiota ja vastasi tilavuudeltaan noin puolitoistakertaisesti Eduskuntataloa.<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4postitaloa on saneerattu useaan otteeseen sen valmistumisen j\u00e4lkeen. 1950-luvulla rakennusta laajennettiin rakentamalla lis\u00e4kerros v\u00e4lisiipeen ja katolle tehtiin Helsingin ensimm\u00e4inen helikopterikentt\u00e4, jota k\u00e4ytettiin vuonna 1952 Helsingin olympialaisten yhteydess\u00e4. Sotavuosina P\u00e4\u00e4postitalon katolla oli ilmapuolustusta. Betoninen tasakatto vaihtui kuparikattoon vuonna 1959.<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4postitalon laaja saneeraus aloitettiin vuonna 1978. Siit\u00e4 l\u00e4htien erilaisia muutos- ja korjaust\u00f6it\u00e4 on tehty jatkuvasti.<\/p>\n<h4>P\u00e4\u00e4postitalon tekniset ratkaisut<\/h4>\n<p>P\u00e4\u00e4postitalon suunnitteluvaiheessa arkkitehtien tuli ottaa huomioon erityisesti postink\u00e4sittelyn koneellistuminen. Arkkitehdit J\u00e4rvi ja Lindroos sek\u00e4 insin\u00f6\u00f6ri Kranck k\u00e4viv\u00e4t tutustumassa postitalojen laitteisiin monissa Euroopan kaupungeissa. P\u00e4\u00e4postitaloon hankittiin nykyaikaiset koneelliset postin kuljetus- ja k\u00e4sittelyv\u00e4lineet. Taloon asennettiin my\u00f6s useita henkil\u00f6- ja tavarankuljetushissej\u00e4 ja erilaisia koneellisia kuljetus- ja siirtolaitteita sek\u00e4 luisu- ja telaratoja, jotka kaikki olivat aikansa uusinta uutta tekniikkaa. Monet tilat olivat yhteydess\u00e4 toisiinsa putkipostin avulla.<\/p>\n<p>Helsinki oli Suomen s\u00e4hk\u00f6isen tietoliikenteen keskus 1930-luvulla. Lenn\u00e4ttimen ja puhelimen toiminnot olivat hajallaan ymp\u00e4ri Helsinki\u00e4. Tietoliikenteen tekninen kehitys oli johtanut muun muassa kaukopuhelinliikenteen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n kasvuun. P\u00e4\u00e4postitalon uudenaikaisten lenn\u00e4tin- ja puhelinkeskustilojen valmistumista oli odotettu kiihke\u00e4sti. Lenn\u00e4tinkonttori valmistui toukokuussa 1939. Kaukopuhelinkeskuksen asennusty\u00f6t viiv\u00e4styiv\u00e4t talvisodan syttymisen vuoksi. Ty\u00f6t saatiin valmiiksi 1941.<\/p>\n<h4>P\u00e4\u00e4postitalon arkkitehtuuri ja sisustus<\/h4>\n<p>P\u00e4\u00e4postitalo edustaa 1930-luvulla yleistynytt\u00e4 funktionalismia. Rakennus oli valmistuessaan kansainv\u00e4lisess\u00e4kin vertailussa nykyaikainen. Funktionalismin pyrkimyksen\u00e4 oli tehd\u00e4 asiallista, tarkoituksenmukaista ja uusiin ratkaisuihin ennakkoluulottomasti suhtautuvaa arkkitehtuuria. T\u00e4m\u00e4 pyrkimys vaikutti my\u00f6s P\u00e4\u00e4postitalon muotoon ja huoneiden keskin\u00e4iseen j\u00e4rjestykseen. Funktionalismissa rakennuksen pohjakaava perustui toimintojen tarkoituksenmukaiseen sijoitteluun.<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4postitalon tilojen suunnittelussa pyrittiin mahdollisimman k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisiin ratkaisuihin. Tilat jaettiin selv\u00e4sti eri toimintojen kesken. Postiliikenteen tiloiksi tulivat ensimm\u00e4inen kerros, yl\u00e4kellarikerros, keskisiipi ja suurin osa rautatieasemanpuoleisesta siipirakennuksesta. Puhelin- ja lenn\u00e4tinliikenteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tuli Heikinkadun (nykyisen Mannerheimintien) puoleinen siipirakennus ja posti- ja lenn\u00e4tinhallitus sijoittui Postikadun puoleiseen korkeaan osaan. Talon nelj\u00e4nness\u00e4 kerroksessa sijaitsi henkil\u00f6kunnan ravintola, jossa oli erilliset tilat postin ja lenn\u00e4ttimen ty\u00f6ntekij\u00f6ille. Asuinhuoneistoja oli kymmenkunta, joiden asukkaita varten oli kattoterassi kukkaistutuksineen.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/istutussuunnitelma-vari-scaled.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-7324\" src=\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/istutussuunnitelma-vari-1012x1024.jpg\" alt=\"\" width=\"640\" height=\"648\" srcset=\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/istutussuunnitelma-vari-1012x1024.jpg 1012w, https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/istutussuunnitelma-vari-297x300.jpg 297w, https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/istutussuunnitelma-vari-768x777.jpg 768w, https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/istutussuunnitelma-vari-1518x1536.jpg 1518w, https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/istutussuunnitelma-vari-50x50.jpg 50w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Kahteen maanalaiseen kerrokseen oli sijoitettu l\u00e4mm\u00f6njakelu- ja s\u00e4hk\u00f6keskukset, ilmanvaihtokeskus, talon varavoimalaitos sek\u00e4 postis\u00e4kkien puhdistus ja varasto. P\u00e4\u00e4postitalo sai l\u00e4mp\u00f6ns\u00e4 ja osittain s\u00e4hk\u00f6virtansa rautatieaseman voimalaitokselta.<\/p>\n<p>Arkkitehdit J\u00e4rvi ja Lindroos vastasivat my\u00f6s P\u00e4\u00e4postitalon sisustuksesta. Heid\u00e4n lis\u00e4kseen aikakauden tunnetut suunnittelijat Arttu Brummer, Runar Engholm, Birger Hahl ja Paavo Tynell osallistuivat sisustuksen suunnitteluun. Postisalin klinkkerilattian kuvioinnin suunnitteli taiteilija W. Rumjantsew ja taiteilija Eino Kauria avusti maalipintojen v\u00e4rien m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-7312 \" src=\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/PM-VA-1150-59-1024x686.jpg\" alt=\"\" width=\"758\" height=\"508\" srcset=\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/PM-VA-1150-59-1024x686.jpg 1024w, https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/PM-VA-1150-59-300x201.jpg 300w, https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/PM-VA-1150-59-768x515.jpg 768w, https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/PM-VA-1150-59-1536x1029.jpg 1536w, https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/PM-VA-1150-59-2048x1372.jpg 2048w, https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/PM-VA-1150-59-120x80.jpg 120w\" sizes=\"auto, (max-width: 758px) 100vw, 758px\" \/><\/p>\n<p>1920-luvun lopulla k\u00e4sitykset asiakaspalvelutilojen sisustuksesta muuttuivat. K\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tulivat avotiskit. My\u00f6s Postitaloon tehtiin avotiskit. Melko pian niihin rakennettiin kuitenkin lasisuojus turvallisuussyist\u00e4.<\/p>\n<h4>P\u00e4\u00e4postitalon avajaiset 30.11.1938<\/h4>\n<p>P\u00e4\u00e4postitalo avattiin virallisesti marraskuun 30. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1938 Porilaisten marssin siivitt\u00e4m\u00e4n\u00e4. Avajaistilaisuuteen osallistui 300 vierasta, joiden joukossa olivat muun muassa tasavallan presidentti Ky\u00f6sti Kallio, ministereit\u00e4, kansanedustajia, kaupungin edustajia sek\u00e4 posti- ja lenn\u00e4tinlaitoksen virkamiehi\u00e4. Juhlatilaisuudessa puhuivat p\u00e4\u00e4johtaja G.E.F. Albrecht ja kulkulaitosministeri Salovaara. Rakennuksen vihki virallisesti ministeri V\u00e4in\u00f6 Tanner.<\/p>\n<p>Avajaiset j\u00e4rjestettiin P\u00e4\u00e4postitalon nelj\u00e4nnen kerroksen ravintolassa. Avajaispuheiden j\u00e4lkeen kutsuvieraat tekiv\u00e4t kierroksen rakennuksen tiloissa, jonka j\u00e4lkeen vieraille tarjoiltiin virvokkeita.<\/p>\n<h5>Lue lis\u00e4\u00e4 P\u00e4\u00e4postitalon historiasta Anna-Maija Virran artikkelista <a href=\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/Virta_paapostitalo.pdf\">Tabellariuksesta<\/a> (2018).<\/h5>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Postin ja lenn\u00e4ttimen toiminnot kokoava p\u00e4\u00e4postitalo oli itsen\u00e4isen Suomen p\u00e4\u00e4kaupungin n\u00e4kyvimpi\u00e4 ja t\u00e4rkeimpi\u00e4 julkisia rakennushankkeita vuonna 1933 valmistuneen Eduskuntatalon ja vuoden 1940 olympiakisoja varten rakennetun Stadionin ohella (1938). Uudesta postitalosta alettiin haaveilla jo 1900-luvun alkuvuosina. Sit\u00e4 oli suunniteltu jo vuonna 1919 valmistuneen rautatieaseman yhteyteen. Rakennuksesta ei kuitenkaan l\u00f6ytynyt tiloja p\u00e4\u00e4postille. Uusi p\u00e4\u00e4postirakennus tarvittiin Helsinkiin, koska […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":7303,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-7302","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v23.8 - https:\/\/yoast.com\/wordpress\/plugins\/seo\/ -->\n<title>Helsingin P\u00e4\u00e4postitalo - Postimuseo<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/helsingin-paapostitalo\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Helsingin P\u00e4\u00e4postitalo - Postimuseo\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Postin ja lenn\u00e4ttimen toiminnot kokoava p\u00e4\u00e4postitalo oli itsen\u00e4isen Suomen p\u00e4\u00e4kaupungin n\u00e4kyvimpi\u00e4 ja t\u00e4rkeimpi\u00e4 julkisia rakennushankkeita vuonna 1933 valmistuneen Eduskuntatalon ja vuoden 1940 olympiakisoja varten rakennetun Stadionin ohella (1938). Uudesta postitalosta alettiin haaveilla jo 1900-luvun alkuvuosina. Sit\u00e4 oli suunniteltu jo vuonna 1919 valmistuneen rautatieaseman yhteyteen. Rakennuksesta ei kuitenkaan l\u00f6ytynyt tiloja p\u00e4\u00e4postille. Uusi p\u00e4\u00e4postirakennus tarvittiin Helsinkiin, koska […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/helsingin-paapostitalo\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Postimuseo\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2021-11-12T13:42:19+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/Helsingin-paapostitalo.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1200\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"887\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"5 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/helsingin-paapostitalo\/\",\"url\":\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/helsingin-paapostitalo\/\",\"name\":\"Helsingin P\u00e4\u00e4postitalo - Postimuseo\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/helsingin-paapostitalo\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/helsingin-paapostitalo\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/Helsingin-paapostitalo.jpg\",\"datePublished\":\"2021-11-12T12:15:29+00:00\",\"dateModified\":\"2021-11-12T13:42:19+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/helsingin-paapostitalo\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/helsingin-paapostitalo\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/helsingin-paapostitalo\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/Helsingin-paapostitalo.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/Helsingin-paapostitalo.jpg\",\"width\":1200,\"height\":887,\"caption\":\"Postin ja lenn\u00e4ttimen toiminnot kokoava p\u00e4\u00e4postitalo oli itsen\u00e4isen Suomen p\u00e4\u00e4kaupungin n\u00e4kyvimpi\u00e4 ja t\u00e4rkeimpi\u00e4 julkisia rakennushankkeita vuonna 1933 valmistuneen Eduskuntatalon ja vuoden 1940 olympiakisoja varten rakennetun Stadionin ohella, 1938.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/helsingin-paapostitalo\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Helsingin P\u00e4\u00e4postitalo\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/#website\",\"url\":\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/\",\"name\":\"Postimuseo\",\"description\":\"Postimuseo tutkii, tallentaa ja esitt\u00e4\u00e4 postitoiminnan, viestinv\u00e4lityksen ja niiden pohjalta syntyneiden tieto- ja tavaraliikenteen ilmi\u00f6it\u00e4.\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/www.postimuseo.fi\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Helsingin P\u00e4\u00e4postitalo - Postimuseo","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/helsingin-paapostitalo\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Helsingin P\u00e4\u00e4postitalo - Postimuseo","og_description":"Postin ja lenn\u00e4ttimen toiminnot kokoava p\u00e4\u00e4postitalo oli itsen\u00e4isen Suomen p\u00e4\u00e4kaupungin n\u00e4kyvimpi\u00e4 ja t\u00e4rkeimpi\u00e4 julkisia rakennushankkeita vuonna 1933 valmistuneen Eduskuntatalon ja vuoden 1940 olympiakisoja varten rakennetun Stadionin ohella (1938). Uudesta postitalosta alettiin haaveilla jo 1900-luvun alkuvuosina. Sit\u00e4 oli suunniteltu jo vuonna 1919 valmistuneen rautatieaseman yhteyteen. Rakennuksesta ei kuitenkaan l\u00f6ytynyt tiloja p\u00e4\u00e4postille. Uusi p\u00e4\u00e4postirakennus tarvittiin Helsinkiin, koska […]","og_url":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/helsingin-paapostitalo\/","og_site_name":"Postimuseo","article_modified_time":"2021-11-12T13:42:19+00:00","og_image":[{"width":1200,"height":887,"url":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/Helsingin-paapostitalo.jpg","type":"image\/jpeg"}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"5 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/helsingin-paapostitalo\/","url":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/helsingin-paapostitalo\/","name":"Helsingin P\u00e4\u00e4postitalo - Postimuseo","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/helsingin-paapostitalo\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/helsingin-paapostitalo\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/Helsingin-paapostitalo.jpg","datePublished":"2021-11-12T12:15:29+00:00","dateModified":"2021-11-12T13:42:19+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/helsingin-paapostitalo\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.postimuseo.fi\/helsingin-paapostitalo\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/helsingin-paapostitalo\/#primaryimage","url":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/Helsingin-paapostitalo.jpg","contentUrl":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/Helsingin-paapostitalo.jpg","width":1200,"height":887,"caption":"Postin ja lenn\u00e4ttimen toiminnot kokoava p\u00e4\u00e4postitalo oli itsen\u00e4isen Suomen p\u00e4\u00e4kaupungin n\u00e4kyvimpi\u00e4 ja t\u00e4rkeimpi\u00e4 julkisia rakennushankkeita vuonna 1933 valmistuneen Eduskuntatalon ja vuoden 1940 olympiakisoja varten rakennetun Stadionin ohella, 1938."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/helsingin-paapostitalo\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Helsingin P\u00e4\u00e4postitalo"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/#website","url":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/","name":"Postimuseo","description":"Postimuseo tutkii, tallentaa ja esitt\u00e4\u00e4 postitoiminnan, viestinv\u00e4lityksen ja niiden pohjalta syntyneiden tieto- ja tavaraliikenteen ilmi\u00f6it\u00e4.","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/7302","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7302"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/7302\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7308,"href":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/7302\/revisions\/7308"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7303"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.postimuseo.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7302"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}