Taiteilija tuntematon
Gripenberg (1805–1872) valittiin toimeen poliittisen luotettavuutensa, ei virkamieskokemuksensa takia. Hän siirtyi tehtävään kenraalikuvernöörin kansliasta. Hänen aikanaan postilaitos ei enää urkkinut postia. Postilaitoksen maine oli urkinnan takia huono. Se ei myöskään sopinut keisari Aleksanteri II:n vapaaseen politiikkaan. Ulkomaisten lehtien sensurointia jatkettiin. Postiliikenneyhteyksiä parannettiin. Gripenberg ei ollut suuri uudistaja, mutta postilaitoksen julkinen kuva parani huomattavasti pienilläkin teoilla.
Gripenberg pääsi ylioppilaaksi Turusta 1819, jonka jälkeen hän antautui sotilasalalle. Hän palveli suomalaisissa ja venäläisissä joukko-osastoissa. Suomen kadettikoulun komppaniapäälliköksi hänet nimitettiin 1844. Hän siirtyi kenraalimajurina kenraalikuvernöörin palvelukseen 1855.