Taiteilija tuntematon

Achates Ferdinand Gripenberg

postitirehtööri 1856–1872

Gripenberg (1805–1872) valittiin toimeen poliittisen luotettavuutensa, ei virkamieskokemuksensa takia. Hän siirtyi tehtävään kenraalikuvernöörin kansliasta. Hänen aikanaan postilaitos ei enää urkkinut postia. Postilaitoksen maine oli urkinnan takia huono. Se ei myöskään sopinut keisari Aleksanteri II:n vapaaseen politiikkaan. Ulkomaisten lehtien sensurointia jatkettiin. Postiliikenneyhteyksiä parannettiin. Gripenberg ei ollut suuri uudistaja, mutta postilaitoksen julkinen kuva parani huomattavasti pienilläkin teoilla.

Gripenberg pääsi ylioppilaaksi Turusta 1819, jonka jälkeen hän antautui sotilasalalle. Hän palveli suomalaisissa ja venäläisissä joukko-osastoissa. Suomen kadettikoulun komppaniapäälliköksi hänet nimitettiin 1844. Hän siirtyi kenraalimajurina kenraalikuvernöörin palvelukseen 1855.

Postihistoria Suomessa

  • Postin palveluksia tarvittiin entistä enemmän. Sanomalehdistö laajeni, kirjelähetykset lisääntyivät, elinkeino-elämä mm. metsäteollisuus kehittyi.
  • Postimerkit otettiin käyttöön arvokuorten rinnalle 1856.
  • Kirjelaatikoita myös keskustojen ulkopuolelle 1856.
  • Uusi postitalo Helsinkiin Nikolainkadulle (nyk. Snellmaninkatu) postihallitusta ja -konttoria varten 1857.
  • Kotiinkanto 1858 erillisellä maksulla (maksu poistui 1885).
  • Tunnuksena alkoi yhä enemmän näkyä ristikkäistä kaksoistorvea yhden postitorven rinnalla.
  • Ensimmäinen postitoimisto perustettiin Mustialan maanviljelysopiston yhteyteen 1860. Toimisto oli halvempi kuin konttori.
  • Rautatiepostin kuljetus alkoi, kun Helsinki-Hämeenlinna-rata valmistui 1862.
  • Yli 933 000 kirjelähetystä, 0,53/asukas vuonna 1865 (maksetut 725 000, vapaat 208 000).
  • Postikonttoreita 39 vuonna 1864.
  • Ensimmäiset naiset postin palvelukseen 1864.
  • Helsingin paikallisposti valtion postin kilpailijaksi 1866.
  • Suomi sai ensimmäiset isohampaiset, penni- ja markka-arvoiset postimerkkinsä 1866.
  • Ensimmäiset postivaunut Helsinki-Viipuri 1870.
  • Höyrylaiva Postiljon aloitti talviajan laivakuljetukset Ruotsin ja Ahvenanmaan välillä 1870.
  • Ensimmäiset postikortit (ns. ehiöpostikortit) otettiin käyttöön 1871. Maailmalla ensimmäiset Itävalta-Unkarissa 1869.

Suomi

  • Suomessa siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen 1858.
  • Markka hyväksyttiin 1860, otettiin käyttöön hopeakannassa 1865 (1877 kultakantaan).
  • Ensimmäiset valtiopäivät 1863 vuoden 1809 jälkeen.
  • Helsingfors Dagblad ehdotti Suomen lipuksi sinivalkoista ristilippua 1863.
  • Aleksis Kivi julkaisi ensimmäisen teoksensa, murhenäytelmän Kullervo 1864.
  • Kansakouluasetus 1866. Tavallinen kansa oppi lukemaan ja kirjoittamaan. Sivistys lisäsi kiinnostusta maailman asioihin ja elinpiiri laajeni.
  • Suuret nälkävuodet 1866–68, jolloin väestöstä menehtyi 8 prosenttia, noin 150 000 henkeä.
  • Aleksis Kiven Seitsemän Veljestä julkaistiin 1870.
  • Asukasluku 1,7 milj. vuonna 1860.

Muu maailma

  • Hollywood perustettiin 1857.
  • Ensimmäinen lennätinkaapeli laskettiin Euroopan ja Pohjois-Amerikan välille 1858. Se toimi vain kolme viikkoa meriveden turmeltua sen.
  • Charles Darwin julkaisi Lajien synnyn, evoluutioteorian perusteoksen 1859.
  • Lontoon metro avattiin 1863.
  • Alfred Nobel keksi dynamiitin 1863. Hänen laboratorionsa räjähti seuraavana vuonna.
  • Sähkömoottoreita ja sähkögeneraattoreita kehitettiin ja puhelin patentoitiin 1870-luvulla.
  • Jalkapallon Englannin cup, maailman vanhin yhä jatkuva säännöllinen urheilukilpailu, alkoi 1871.