Postin pääjohtajat: Pietari Jamalainen

Taiteilija: Th. Nyblin

Pietari Jamalainen

pääpostitirehtööri 1903–1919

Lakitieteiden kandidaatti Jamalaisen (1857–1931) nimitys oli yllätys. Poliittisesti hankalassa tilanteessa olisi virkaan saatettu nostaa venäläinen. Inkeriläissyntyinen Jamalainen oli kenraalikuvernööri Bobrikovin kanslian toimistosihteerin apulainen ja osasi venäjää. Hän suostui pääpostitirehtöörin tehtävään siksi, ettei virkaan olisi nimitetty venäläistä. Hän oli virassaan poliittisesti hankalassa tilanteessa. Bobrikov painosti häntä kirjetarkastuksiin, jota hän noudatti osittain. Jamalaista syytettiin virkarikoksesta, kun pidätettyjä postilähetyksiä löytyi säkeittäin postihallituksen ullakolta 1905. Hän vapautui syytteistä 1911. Jamalaisen aikana Posti säilyi toiminnaltaan ja henkilökunnaltaan hyvin suomalaisena.

Jamalainen oli poliittisesti kiistelty henkilö. Hänen valtaansa rajoitettiin muuttamalla postilaitos kollegiaaliseksi virastoksi 1918. Jamalainen erosi tehtävästään, koska hänen monivuotinen kiistakumppaninsa John Wirkberg valittiin kollegion jäseneksi liikennetirehtöörin virkaan.

Postihistoria Suomessa

Postista kollegiaalinen virasto 1918. Päätäntävalta pääpostitirehtöörillä ja postihallituksen kolmen osaston päälliköillä.
Motorisoituminen alkoi. Posti otti käyttöönsä ensimmäisen Adler-merkkisen auton 1911.
I maailmansota vaikeutti postin toimintaa. Tuli lama ja ulkomaan yhteydet katkesivat lähes täysin.
Eliel Saarinen suunnitteli itsenäisen Suomen ensimmäiset postimerkit 1917.
Suomessa lopetettiin kotimaan ja Venäjän postin sensurointi.
Suomi liittyi Maailman postiliiton (UPU) jäseneksi 1918.
Lentopostia kuljetettiin ensimmäisen kerran 1919. Tilapäinen sotilaspostiyhteys Sortavala-Sekehe.
Aero Oy (-> Finnair) perustettiin 1923.
91,8 milj. postilähetystä, 31,20/asukas vuonna 1910 (virkakirjeet 2,7 milj., lehdet 5,9 milj.).
160,8 milj. postilähetystä, 51,35/asukas vuonna 1917 (virkakirjeet 5,1 milj., lehdet 119,5 milj.).
Postitoimipaikkoja 2456 vuonna 1917. Ylitoimipaikkoja (postikonttoreita ja -toimistoja) 451 (18,8 %), liikkuvia toimipaikkoja (vaunut) 117.
Henkilökuntaa 86 vuonna 1917.

Suomi

Eugen Schauman murhasi Bobrikovin 1904.
Suurlakko 1905.
J. V. Snellmanin 100-vuotissyntymäpäivänä 1906 noin 100 000 suomalaista vaihtoi sukunimensä suomenkielisiksi.
Olympialaiset alkoivat Tukholmassa 1912. Hannes Kolehmainen juoksi olympialaisissa kolme kultamitalia.
Säveltäjä Jean Sibelius täytti 50 vuotta 1915. Hän johti pitämässään juhlakonsertissa viidennen sinfoniansa ensiesityksen.
Venäläistämistoimet jatkuivat, ns. toinen sortokausi 1910–1917.
Itsenäistyminen 1917.
Sisällissota 1918.
Alkoholijuomien kieltolaki astui voimaan 1919 (kumottiin 1932).
Asukasluku 3,1 milj. vuonna 1917.

Muu maailma

Venäjän ja Japanin sota 1904–05.
SOS viralliseksi hätämerkiksi 1906.
Emil Henriksson keksi Abloy-lukon 1907.
Titanic upposi 1912.
1910-luvun alku oli eurooppalaisten suurvaltojen kilpavarustelun aikaa.
Ensimmäinen maailmansota 1914–1918.
Venäjän keisarikunta kaatui vallankumousten myötä 1917 ja tsaari Nikolai II luopui kruunusta.