Postihistoria Suomessa

• Postin tunnusmerkit kansallistettiin ja lainsäädäntö uusittiin itsenäistymisen myötä. Keltainen vakiintui tunnusväriksi.
• Postilaitoksen rakenne ja toiminta säilyivät sisällissodan jälkeisen huonon taloudellisen tilanteen takia samanlaisina, kun uudistuksiin ei ollut varaa.
• Postin toiminnan volyymi kasvoi ja laajeni. Uusia postitoimipaikkoja perustettiin runsaasti ja postimäärät kasvoivat.
• Posti demokratisoitui koko kansan postilaitokseksi 1920–30-luvuilla. Postimaksut halpenivat ja yhä useammalla oli varaa lähettää kirje.
• Postilinja-autoliikenne alkoi 1921 Rovaniemi-Sodankylä.
• Postimaksukoneet (Hassler D106) otettiin käyttöön yrityksille 1924.
• Posti- ja lennätinlaitos yhdistyivät 1927. Uutena logona torvi ja yläpuolella salamakimppu.
• Postimerkkiautomaatteja kokeiltiin 1930-luvun alussa Helsingissä. Vakituiseen käyttöön 1959.
• Kenttäposti toimi sotavuosina. Kymmeniä miljoonia postilähetyksiä kulki vuosittain.
• Sotien jälkeen lentokuljetukset yleistyivät.
• Helsingin uusi pääpostitalo valmistui 1938.
• Postisäästöpankki otti käyttöön Suomen ensimmäisen maksuliikennejärjestelmän, postisiirron, 1939. Maksut kulkivat postien kautta.
• 177,5 milj. postilähetystä, 56,4/asukas vuonna 1920 (virkakirjeet 5,7 milj., lehdet 124,2 milj.).
• Postitoimipaikkoja 2525 vuonna 1920. Näistä ylitoimipaikkoja (postikonttoreita ja -toimistoja) oli 470. Liikkuvia toimipaikkoja (vaunut) oli 100.
• 356,4 milj. postilähetystä, 96,4/asukas vuonna 1940 (virkakirjeet 20,3 milj., lehdet 259,6 milj.).
• Postitoimipaikkoja 3166 vuonna 1940. Näistä ylitoimipaikkoja (postikonttoreita ja -toimistoja) oli 566. Liikkuvia toimipaikkoja (vaunut) oli 216.
• Henkilökuntaa 7361 vuonna 1920, 7581/1925, 10000/1930, 10 988/1935, 12 708/1940.

Suomi

• Lauri Pihkala esitteli yhdysvaltalaisen baseballin pohjalta kehittämänsä pitkäpallopelin, pesäpallon edeltäjän 1920.
• Neljä ensimmäistä sijaa keihäänheitossa Antwerpenin olympialaisissa 1920. Mitalisaalis oli 15 kultaa, 10 hopeaa ja 10 pronssia.
• Uskonnonvapaus- ja asevelvollisuuslaki säädettiin 1922.
• Naiset saivat Suomessa täydet oikeudet päästä kaikkiin valtion virkoihin lukuun ottamatta puolustuslaitosta ja kirkkoa 1926.
• Suomen Yleisradio perustettiin 1926.
• Liikkuminen monipuolistui ja kehittyi. Ensimmäinen tieliikennelaki 1926.
• Lapuan liike 1929–1932. Oikeistoradikaali kommunisminvastainen kansanliike.
• Ester Toivonen valittiin Miss Euroopaksi Isossa-Britanniassa 1934.
• Kolmoisvoitto 10 000 metrin juoksussa Berliinin olympialaisissa 1936. Mitalisaalis oli 8 kultaa, 6 hopeaa ja 6 pronssia.
• Kirjallisuuden Nobel-palkinto Suomeen, Frans Emil Sillanpää 1939.
• Talvisota 1939–1940 ja jatkosota 1941–1944.
• Suomen presidenttinä K. J. Ståhlberg (Edistyspuolue) 1919–25, Lauri Kristian Relander (Maalaisliitto) 1925–31, P. E. Svinhufvud (Kokoomus) 1931–37, Kyösti Kallio (Maalaisliitto) 1937–40, Risto Ryti (Edistyspuolue) 1940–44.
• Asukasluku 3,4 milj. vuonna 1930.

Muu maailma

• Tiedonvälitys kehittyi ja automatisoitui 1920-luvulla. Automaattikeskus korvasi käsikeskuspöydän ja puhelunvälittäjän.
• Ensimmäinen transatlanttinen puhelinsoitto New Yorkista Lontooseen 1927.
• Televisio esiteltiin ensimmäistä kertaa yleisölle 1927.
• Ensimmäinen Mikki Hiiri -elokuva 1928.
• Ensimmäiset Oscar-palkinnot jaettiin 1929.
• Nousukausi päättyi 1929 New Yorkin pörssiromahdukseen. Maailmanlaajuinen talouskriisi alkoi.
• Aku Ankan ensiesiintyminen 1934.
• Pan Am käynnisti säännöllisen lentopostiliikenteen Pohjois-Amerikasta Eurooppaan 1939.
• Ensimmäinen McDonald’s Kaliforniaan 1940.
• Postinumerot otettiin ensimmäisenä käyttöön Saksassa 1942.
• Josif Stalin nousi valtaan Neuvostoliitossa 1920-luvulla.
• Adolf Hitler nousi valtaan Saksassa 1930-luvulla.
• Toinen maailmansota 1939–1945.