Postin pääjohtajat: Simbri Johannes Ahola

Kuva: Atelier Rembrandt

Simbri Johannes Ahola

pääjohtaja 1943–1962

Ahola (1894–1967) oli poliittisesti puolueeton ja hallitus oli yhtä mieltä hänen nimityksestään. Hän oli kuitenkin enemmän oikeistolainen kuin vasemmistolainen. Aholalla oli hyvät suhteet moniin poliitikkoihin, kuten presidentti Kekkoseen. Hän oli hyvin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Aholalta vaadittiin postin byrokraattisuuden purkamista ja laitoksen suomalaistamista. Uudistuksia ei juuri tullut, vaikka Ahola oli uudistushenkinen ja aika oli voimakkaan kehityksen kautta. Hän toimi myös muualla kuin postissa, esimerkiksi Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtajana. Ahola johti demokraattisesti, leppoisasti, joustavasti ja vähemmän muodollisesti. Hän delegoi mielellään tehtäviä, erityisesti luotetulleen Oiva Saloilalle, kunnes jäi eläkkeelle ja johto siirtyikin Saloilalle.

Alavudella syntynyt Ahola aloitti uransa rautatievirkamiehenä Viipurin asemalla. Ahola opiskeli työnsä ohella oppikoulussa ja valmistui ylioppilaaksi 1923. Varatuomarin arvon hän sai 1932. Ahola työskenteli valtionrautateiden notaarina ja Rautatiehallituksen osastosihteerinä. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä hän aloitti 1935.

Postihistoria Suomessa

Postilaitos suomalaistui, kun vanha virkailijapolvi siirtyi eläkkeelle.
Uusi, vaakunamallinen, yksinkertaistettu logo 1956.
Postimäärät jatkoivat kasvuaan ja postinkulku nopeutui. 1960-luvun puolivälissä 95 prosenttia postista saatiin aamukantoon.
Aerogrammit eli ilmakirjeet 1951 (ei enää erillistä lentolisämaksua).
Rautatiet muodostivat postinkuljetuksen rungon 1950-luvun puoliväliin asti.
Postin rekka-autokuljetukset, kiitolinjat, alkoivat 1958 (Helsinki-Turku).
Autopostitoimisto 1960. Linja-autoon rakennettu 7 tonnin painoinen postitoimisto, jossa kaksi työntekijää.
Postimerkkiautomaatit 1959 Helsinkiin.
Posti- ja lennätinopisto 1950-luvun lopulla. Systemaattinen henkilökunnan koulutus alkoi.
596,1 milj. postilähetystä vuonna 1945 (virkalähetykset 36,2 milj., lehdet 413,4 milj.).
Ulkomaanpostiliikenne lisääntyi nopeasti sotien jälkeen: 10,8 milj./1945; 24,4, milj./1950; 36,4 milj./1955; 59 milj./1960.
Postitoimipaikkoja 3398 vuonna 1945. Näistä ylitoimipaikkoja (postikonttoreita ja -toimistoja) oli 654. Liikkuvia toimipaikkoja (vaunut) oli 168.
Postitoimipaikkoja 4486 vuonna 1960. Näistä ylitoimipaikkoja (postikonttoreita ja -toimistoja) oli 818. Liikkuvia toimipaikkoja (vaunut) oli 104.
Henkilökuntaa 18 590 vuonna 1945, 22 424/1950, 25 774/1955, 31 956/1960.

Suomi

Sotien jälkeen sanomalehtien lukeminen ja tilaaminen yleistyi.
Mika Waltarin pääteos, Sinuhe egyptiläinen, ilmestyi 1945.
Ensimmäinen Mitä Missä Milloin -vuosikirja (Otava) ilmestyi 1950.
Suomen Aku Ankka -lehden ensimmäinen (näyte)numero 1951.
Teatterinjohtaja Mia Backman sai ensimmäisen Pro Finlandia –palkinnon 1945.
Kemian Nobel-palkinto A.I. Virtaselle 1945.
YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa 1948.
Marimekko perustettiin 1951.
Olympialaiset Helsingissä 1952.
Coca-Cola tuli myyntiin 1952.
Armi Kuusela kruunattiin Miss Universumiksi 1952.
Väinö Linnan Tuntematon sotilas sotaromaani ilmestyi 1954, elokuva (Edvin Laine) 1955.
Suomi kehittyi maatalousvaltaisesta teollisuusyhteiskunnaksi sotien jälkeen.
Ensimmäinen toimiva tietokone oli Postisäästöpankille hankittu IBM 650 vuonna 1958.
Säännölliset tv-lähetykset alkoivat 1958. Yleisradio aloitti säännölliset värikoelähetykset 1969.
Presidenttinä Risto Ryti (Edistyspuolue) 1940–44, C. G. E. Mannerheim (sitoutumaton) 1944–46, J. K. Paasikivi (Kokoomus) 1946–56, U.K. Kekkonen (Maalaisliitto) 1956–82.
Asukasluku 3,8 milj. vuonna 1945; 4,4 milj./1960.

Muu maailma

Nato perustettiin 1949.
Ensimmäinen Formula 1 MM-kilpailu ajettiin Englannin Silverstonen radalla 1950.
Ensimmäinen väri-TV-lähetys Yhdysvalloissa 1951.
Ensimmäinen James Bond -kirja Casino Royale ilmestyi 1953.
Vietnamin sota 1955–75.
Ensimmäinen Eurovision laulukilpailu järjestettiin Luganossa, Sveitsissä 1956.
Euroopan talousyhteisö perustettiin 1957.
Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton avaruuskilpailu alkoi 1957 Neuvostoliiton ensimmäisen Sputnik-satelliitin laukaisusta.
Laika-koira lensi ensimmäisenä elollisena olentona avaruuden kiertoradalla Sputnik 2:ssa 1957.
Suihkukoneet käyttöön 1959–60. Lyhensivät välimatkoja.
Juri Gagarin teki ensimmäisen avaruuslennon 1961 kiertäen Maan kerran ympäri.
Neil Armstrong ensimmäisenä ihmisenä kuun pinnalle 1969.
Tietokoneet alkoivat yleistyä tutkimuskäyttöön laboratorioissa ja yliopistoissa 1960-luvulla.
Berliinin muuria alettiin rakentaa 1961.